Venäjällä ja entisessä Neuvostoliitossa syntyneiden maahanmuuttajien kuolleisuus : Seurantatutkimus Suomessa vuosina 1987–2007

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703271892
Title: Venäjällä ja entisessä Neuvostoliitossa syntyneiden maahanmuuttajien kuolleisuus : Seurantatutkimus Suomessa vuosina 1987–2007
Author: Lappalainen, Eevi Päivikki
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2012
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703271892
http://hdl.handle.net/10138/34033
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkielma käsittelee Suomessa vakituisesti asuvien, Venäjällä tai entisessä Neuvostoliitossa syntyneiden maahanmuuttajien kuolleisuutta. Kyseessä on Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä, eikä siitä ole aiemmin tehty väestötieteellistä tutkimusta. Aineistona on työikäisiin (30–64-v.) rajattu Tilastokeskuksen rekisteripohjainen seuranta-aineisto, joka kattaa 11 % vuosina 1987–2007 Suomessa asuneesta väestöstä sekä 80 % samana aikana kuolleista. Päämenetelmänä on Coxin suhteellisten vaarojen malli, jonka avulla verrataan Venäjällä ja entisessä Neuvostoliitossa syntyneiden maahanmuuttajien seuranta-ajan kuolleisuushasardia (hazard ratio, HR) Suomessa syntyneeseen väestöön. Kuolleisuutta tarkastellaan yleisesti ja taustamuuttujien, maahanmuutosta kuluneen ajan sekä kuolemansyiden mukaan. Analyysit on tehty erikseen naisille ja miehille. Tutkimuksen keskeisin tulos on, että Venäjällä ja entisessä Neuvostoliitossa syntyneiden maahanmuuttajien kuolleisuus on merkittävästi Suomessa syntynyttä väestöä vähäisempää myös silloin, kun keskeiset sosiodemografiset taustamuuttujat on vakioitu. Maahanmuuttajien alikuolleisuus on huomattavaa heidän heikosta taloudellisesta asemastaan huolimatta. Maahanmuuttajamiehillä kuolleisuushasardi oli seurannan aikana 44 % valtaväestöön kuuluvia miehiä pienempi (HR=0,56), naisilla ero oli 33 % (HR=0,67). Maahanmuuttajamiehillä ero suomalaisiin pieneni maahanmuutosta kuluneen ajan myötä, mutta naisilla vastaavaa ei havaittu. Venäläisillä kuolleisuus oli selkeästi suomalaisia matalampaa seuraavissa kuolemansyissä: alkoholisyyt, verenkiertoelinten sairaudet, muut sairaudet, itsemurhat sekä miehillä väkivalta ja muut kuolemansyyt. Syöpä- ja kasvainkuolleisuudessa tilastollisesti merkitsevää eroa suomalaisiin ei ollut kummallakaan sukupuolella. Naisilla väkivallasta ja muista ulkoisista syistä johtuvassa kuolleisuudessa ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa syntymävaltion mukaan. Venäläiset kuolivat tuntemattomiin kuolemansyihin monta kertaa suomalaisia todennäköisemmin – tämä selittynee ulkomailla tapahtuneilla kuolemilla. Kuolleisuus vaihtelee sukupuolen, koulutuksen, siviilisäädyn ja tulojen mukaan samalla tavalla sekä Suomessa että Venäjällä tai entisessä Neuvostoliitossa syntyneillä. Sen sijaan iän ja pääasiallisen toiminnan (molemmat sukupuolet), perheaseman (miehet) sekä kuntaryhmän (naiset) yhteys kuolleisuuteen on erilainen suomalaisilla ja venäläisillä. Tutkimus vahvistaa aiemmissa tutkimuksissa havaittua epidemiologista paradoksia, jonka mukaan maahanmuuttajien terveys on erittäin hyvä heidän heikkoon sosioekonomiseen asemaansa suhteutettuna, sekä healthy migrant -hypoteesia, jonka mukaan maahanmuuttajat ovat muuta väestöä terveempiä ja mahdollisesti valikoituneita terveyden perusteella.
Subject: healthy migrant
kuolleisuus
seurantatutkimus
maahanmuutto
Suomi
Venäjä
Neuvostoliitto
epidemiologinen paradoksi
terveys
Discipline: Sociology
Sosiologia
Sociologi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Lappalainen_E_gradu.pdf 439.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record