’’Mutta enää kilpikonnat eivät hymyile. Ne itkevät paljon.’’ : Ympäristötunteita suomalaisessa lastenkirjallisuudessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202202161300
Title: ’’Mutta enää kilpikonnat eivät hymyile. Ne itkevät paljon.’’ : Ympäristötunteita suomalaisessa lastenkirjallisuudessa
Alternative title: ’’But the turtles no longer smile. They cry a lot.'' : Environmental emotions in Finnish children's literature
Author: Pussinen, Tiia
Other contributor: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202202161300
http://hdl.handle.net/10138/340366
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master´s Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Specialisation: Luokanopettaja, kasvatustiede
Class Teacher, Education
Klasslärare, pedagogik
Abstract: Lasten on todettu olevan erityisen alttiita luontoon ja ympäristöön liittyvälle huolelle tai ahdistukselle, sillä heidän tunteidenkäsittelytaitonsa eivät ole vielä täysin kehittyneet. Luontoon tai ympäristöön liittyviä tunteita kutsutaan ympäristötunteiksi. Niiden käsittely ja sanoittaminen erityisen tärkeää nyt elettävänä ekokriisin aikana, jolloin lasten hyvinvointi on koetuksella ja monet meistä kohtaavat ympäristössään peruuttamattomia muutoksia. Keskeistä ympäristötunteiden käsittelyssä on tunnetaitojen vahvistaminen, keskustelumahdollisuuksien tarjoaminen ja kielteisten tunteiden huomioiminen ja käsittely niiden tukahduttamisen sijaan. Yhtenä helposti tavoitettavana tunteidenkäsittelyn välineenä voidaan käyttää lastenkirjallisuutta. Lastenkirjallisuudesta lapsi saa samaistumispintaa omille tunteilleen, ja kirjallisuuden avulla hän voi käydä läpi ikäviäkin asioita. Lastenkirjallisuus siis paitsi kehittää lapsen tunteidenkäsittelytaitoja myös antaa valmiuksia kohdata pelottavia asioita. Tässä tutkielmassa selvitetäänkin, millaisia luontoon liittyviä tunteita ja niiden kuvauksia sekä ympäristöongelmia ja niiden ratkaisuyrityksiä suomalaisesta, 2020-luvun ympäristöongelmia käsittelevästä lastenkirjallisuudesta löytyy. Tutkielma on ekokriittistä näkökulmaa hyödyntävä laadullinen tutkimus, jossa käytiin sisällönanalyysin keinoin läpi kuudessa ympäristöongelmia käsittelevässä lastenkirjassa esiintyvien hahmojen luontoon liittyviä tunteita. Aineistona toimivien teosten teksteissä esiintyneiden tunteiden kuvauksien lisäksi aineistosta etsittiin erilaisia ympäristöongelmia ja niiden ratkaisukeinoja. Taustalla on ajatus teosten hyödyntämisestä myös kirjallisuuskasvatuksen ja ympäristökasvatuksen työkaluina. Teosten tekstien tunnekuvauksista löytyi eniten ilon tunteita, joita kuvattiin kaikissa aineiston teoksissa. Seuraavaksi eniten oli surun ja huolen tunteita. Kuvauksia löytyi myös pelon, syyllisyyden, suuttumuksen, innon, tarmokkuuden ja toivon tunteista. Ympäristöongelmista oli kuvattuna ilmastonmuutos, hiilidioksidipäästöt, lajikato, haitalliset vieraslajit, vesistöihin päätyvät jätteet, luontoon päätyvät roskat ja harvenevat metsät. Ratkaisuiksi oli kuvattu erilaisia arjen tekoja, joita jokainen voi toteuttaa omassa elämässään sekä suurempia yhteiskunnallisia ratkaisuja, kuten lakeja ja säädöksiä. Runsaat ilon tunteiden ja ratkaisukeinojen kuvaukset muistuttavat siitä, että toivoa on ekokriisin keskelläkin.Children have been found to be vulnerable to anxiety about nature and the environment, as their emotional skills have not yet been fully developed. Emotions related to the environment are called environmental emotions. Processing and wording those emotions is important for the well-being of the child. It is particularly important now that we are living in an eco-crisis, and many of us are facing irreversible changes in our environment. Strengthening the emotional skills, providing opportunities for discussion, and taking emotions into account is essential to dealing with environmental feelings. Children's literature could be used as one of the easily accessible tools for emotional processing. From children's literature a child can get some help with identifying their own feelings and can go through even untoward things. Children's literature also develops a child's emotional handling skills and readiness to face frightening things. This study examines the emotions related to environment and their descriptions, as well as environmental problems and the attempts to solve them in the Finnish children's literature on environmental problems published in the 2020s. This is a qualitative study utilizing an ecocritical perspective. In this study I analyze the characters emotions in six children's books dealing with environmental problems. I use content analysis as a method of analysis. In addition to the descriptions of the emotions related to environment that appeared in the texts of the works that served as material, various environmental problems and their solutions were also searched from the material. The notion is that the works could be used as tools for literary and environmental education as well. The emotional descriptions of the texts in the works found the most feelings of joy, which were described in all the works in the material. The next most were feelings of sadness and worry. Descriptions were also found of feelings of fear, guilt, anger, enthusiasm, vigor, and hope. Environmental problems were described as climate change, carbon dioxide emissions, species extinction, harmful alien species, waste entering water bodies, debris ending in nature and declining forests. The solutions were described as various everyday actions that everyone can implement in their own lives, as well as larger social solutions, such as laws and regulations.
Subject: Ekokritiikki
ympäristötunteet
lastenkirjallisuus
satu
luonto


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record