Mikä motivoi oppimaan? : Tapaustutkimus kahden helsinkiläikoulun kolmansilta luokilta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202202161299
Title: Mikä motivoi oppimaan? : Tapaustutkimus kahden helsinkiläikoulun kolmansilta luokilta
Alternative title: What motivates learning? : A case study from two third grades in Helsinki
Author: Pullinen, Lotta
Other contributor: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2022
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202202161299
http://hdl.handle.net/10138/340375
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master´s Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Specialisation: Luokanopettaja, kasvatuspsykologia
Class Teacher, Educational Psychology
Klasslärare, pedagogisk psykologi
Abstract: Tiivistelmä Tämän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytetään Carol Dweckin (2000, 2006) teoriaa ajattelutavoista. Ajattelutapa vaikuttaa yksilön uskomuksiin ihmisen ominaisuuksien, kuten kykyjen muovautuvuudesta. Kasvun ajattelutavan omaava uskoo itsensä ja muiden voivan kehittää omia kykyjään ja taitojaan. Muuttumattoman ajattelutavan omaava uskoo ominaisuuksien, kuten kykyjen ja älykkyyden määrän olevan pysyvä. Ajattelutavat ovat yhteydessä oppimistuloksiin, sinnikkyyteen ja tavoitteisiin. Ajattelutavat vaikuttavat myös siihen, miten yksilöt reagoivat haasteisiin. Teoria ajattelutavoista on kansainvälisesti tunnettu ja sitä on tutkittu paljon. Pienten lasten ajattelutapoja on tutkittu kuitenkin melko vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mistä oppiaineista kolmasluokkalaiset oppilaat pitävät ja mitkä tekijät vaikuttavat oppiaineista pitämiseen. Lisäksi tutkitaan, mitkä tekijät oppimisessa motivoivat kolmasluokkalaista ja millainen rooli ajattelutavoilla on motivaatiossa. Tutkimuksen kohteena olivat kahden helsinkiläisen peruskoulun kolmannen luokan oppilaat. Tutkimuksen aineisto kerättiin osana Kirsi Tirrin johtamaa Copernicus-tutkimushankkeen interventiotutkimusta, jossa hyödynnettiin kasvun ajattelutavan pedagogiikkaan perustuvaa Opin kyllä! -opetusjaksoa. Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin ennen interventioasetelman alkua. Tutkimuksessa käytettiin sekä laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Aineiston analyysin apuna hyödynnettiin tilastollisia menetelmiä tutkimaan kahden muuttujan, sukupuolen ja koulun vaikuttavuutta oppilaiden vastauksiin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että matematiikka oli selkeästi oppilaiden keskuudessa suosituin oppiaine, mikä poikkeaa aiempien tutkimusten tuloksista. Oppiainekohtaisen suuntautumisen taustalla oli useimmiten jokin oppiaineen luonteeseen olennaisesti liittyvä tekijä, kuten laskeminen. Oppimismotivaatiotekijöissä korostuivat oppimisympäristöt, erityisesti niiden sosiaalinen ulottuvuus. Ajattelutavat olivat yksi oppiainekohtaiseen motivaatioon ja oppimismotivaatioon vaikuttavista tekijöistä. Oppilaat ilmensivät enemmän muuttumatonta ajattelutapaa kuin kasvun ajattelutapaa. Ajattelutapoja ilmennettiin moninaisesti. Erityisesti korostuivat ilmaukset oppilaiden suhtautumisesta haasteeseen ja helppouteen. Tulokset osoittivat myös, että vallitseva ajattelutapa voi vaihdella eri oppiaineiden kohdalla.Abstract The theoretical framework for this study comes from Carol Dweck’s (2000, 2006) theory of mindsets. Mindsets impact on core beliefs that individuals hold about the malleability of qualities of the human condition. A person with a growth mindset believes that abilities can be developed. A person a with fixed mindset believes that people have a certain amount of abilities, such as talent and intelligence. Mindsets have an impact on learning results, persistence and goals. Mindset also affects on how person reacts to challenges. Whilst theory of mindsets is internationally known and well researched, there has been less research regarding young children’s mindsets. The aim of this study is to examine what are the school subjects third grade pupils like and which factors influence that. In addition, study aims to examine what factors in learning motivates third grade pupils and how mindsets are presented in pupil’s answers. This study examined third grade students from two primary schools in Helsinki. The data of this study was collected as a part of Kirsi Tirri’s Copernicus research project’s intervention which utilized growth mindset pedagogy. The data of this study was gathered before intervention. The study utilized both qualitative and quantitative methods. The analysis was performed using inductive and deductive content analysis. Statistical methods were used to examine how two factors, gender and school, impact on pupils answers. The results of this study showed that mathematics was clearly the most popular subject, which differs from the previous study. Results suggest that subject-specific motivation was most often affected by a factor inherent in the nature of the subject, such as calculation. Factors behind learning motivation highlighted learning environment, especially it’s social dimensions. Mindsets were one of the factors that affected subject-specific motivation and learning motivation. Most pupils reflected a fixed mindset. Mindsets were presented in many ways. Pupils answers highlighted attitudes towards challenge. The results also implicate that mindset can differ in different subjects.
Subject: Ajattelutavat
kasvun ajattelutapa
muuttumaton ajattelutapa
motivaatio
oppiminen
lapset
oppilaat
mindsets
growth mindset
fixed mindset
motivation
learning
children
pupils


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pullinen_Lotta_tutkielma_2022.pdf 837.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record