Harkitsevaisuus kansalaishyveenä : Toisten sanaan perustuvien uskomusten oikeutus koulussa ja mediassa

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/340446

Citation

Perälä , M 2021 , ' Harkitsevaisuus kansalaishyveenä : Toisten sanaan perustuvien uskomusten oikeutus koulussa ja mediassa ' , Kasvatus & Aika , Vuosikerta. 15 , Nro 3-4 , Sivut 45-65 . https://doi.org/10.33350/ka.110856

Title: Harkitsevaisuus kansalaishyveenä : Toisten sanaan perustuvien uskomusten oikeutus koulussa ja mediassa
Author: Perälä, Mika
Contributor organization: Filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen osasto
Date: 2021-11-22
Language: fin
Number of pages: 21
Belongs to series: Kasvatus & Aika
ISSN: 1797-2302
DOI: https://doi.org/10.33350/ka.110856
URI: http://hdl.handle.net/10138/340446
Abstract: Osallisuuteen ja julkiseen harkintaan perustuva liberaali demokratia edellyttää kansalaisilta kriittistä ajattelua, mutta kriittisyys voidaan myös ymmärtää väärin ja valjastaa palvelemaan tieteen ja demokratian vastaisia pyrkimyksiä, kuten hiljattainen rokotevastainen liike osoittaa. Oikein ymmärrettynä kriittinen ajattelu edellyttää myös harkintaan perustuvaa luottamusta asiantuntijoiden tuottamaan ja välittämään tietoon. Artikkeli tarkastelee kysymystä, mitä harkitsevaisuuteen kuuluva uskomuksen oikeuttaminen edellyttää viestinnän osapuolilta yhtäältä koulussa ja toisaalta mediassa. Nämä kaksi ympäristöä eroavat toisistaan keskeisesti siinä, että koulu on tiedollisessa mielessä huomattavasti turvallisempi kuin media. Erosta huolimatta artikkelissa esitetään, että toisten väitteeseen perustuvan uskomuksen oikeutus edellyttää kummassakin tapauksessa kolmen ehdon täyttymistä: kuulijan on (i) ymmärrettävä väite perusteineen, (ii) omattava perusteet olettaa puhujan olevan vilpitön ja asiantunteva sekä (iii) oltava herkkä uskomuksen oikeutuksen mahdollisesti kumoaville tekijöille. Artikkelissa osoitetaan, että ehdot voivat täyttyä yksittäisten uskomusten tapauksessa, vaikka henkilö ei olisikaan harkitsevainen, mutta harkitsevaisen henkilön uskomukset ovat kaikissa tapauksissa tällä tavalla oikeutettuja. Hyveteoreettisesta näkökulmasta harkitsevaisuus hahmottuu kansalaishyveeksi, joka on taitoa ja halua pohtia avaramielisesti ja ennakkoluulottomasti väitteiden tai toiminnan perusteita ja päätyä johtopäätökseen. Artikkelissa tulkitaan, miten yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelman perusteet sisältävät harkitsevaisuuden ja miten kouluopetus voi valmistaa lapsia ja nuoria olemaan harkitsevaisia suhteessa julkiseen sanaan.
Subject: 611 Filosofia
harkitsevaisuus
hyve
kansalainen
demokratia
liberaali
uskomus
oikeutus
julkinen sana
kriittinen ajattelu
sivistys
episteeminen epäoikeudenmukaisuus
media
medialukutaito
monilukutaito
516 Kasvatustieteet
Peer reviewed: Yes
Usage restriction: openAccess
Self-archived version: acceptedVersion


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Harkitsevaisuus_kansalaishyveena_.pdf 274.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record