Laajennetun todellisuuden käyttökohteet farmasian opetuksessa ja lääkevalmistuksen työkaluna

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202202171328
Title: Laajennetun todellisuuden käyttökohteet farmasian opetuksessa ja lääkevalmistuksen työkaluna
Alternative title: The use of extended reality in pharmacy education and as a pharmaceutical manufacturing tool
Author: Repo, Amanda
Other contributor: Helsingin yliopisto, Farmasian tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Pharmacy
Helsingfors universitet, Farmaceutiska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2022
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202202171328
http://hdl.handle.net/10138/340534
Thesis level: master's thesis
Degree program: Proviisorin koulutusohjelma
Master 's Programme in Pharmacy
Utbildningsprogrammet för provisorsexamen
Specialisation: Farmaseuttinen biologia
Pharmaceutical biology
Farmaceutisk biologi
Abstract: Laajennetun todellisuuden (xR, engl. eXtended Reality) eri menetelmien käyttö opetuksen tukena on ollut tutkimuksen kohteena jo pitkään. Muilla terveydenhuollon aloilla, kuten lääketieteen ja sairaanhoidon opetuksessa eri xR-teknologioiden käyttö on jo yleistä, mutta farmasian opetuksen yhteydessä näiden käyttö ei ole toistaiseksi vakiintunut. xR-teknologian käytöllä on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia esimerkiksi opiskelijoiden motivaatioon ja oppimistuloksiin. Toisaalta teknologian yleistymistä rajoittaviksi tekijöiksi on tunnistettu esimerkiksi kustannukset, sekä puutteellinen tieto laitteistojen käytettävyydestä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lisätyn todellisuuden (AR, engl. Augmented Reality) teknologian käytettävyyttä ja hyötyä laboratoriokurssilla opetuksen tukena käyttäen AR-laseja. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita myös tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden oppimistuloksista kahdessa eri vaiheessa; heti harjoitustyön suorittamisen jälkeen ja viivästetysti. Lisäksi tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään opiskelijoiden motivaatiota käyttöönottaa uutta teknologiaa opiskelunsa tueksi. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopistopedagogiikan yksikön (HYPE) sekä Sciar Company Oy:n kanssa. HYPE:n tutkijat ovat vastanneet pedagogisesta näkökulmasta ja farmasian tiedekunnan asiantuntijat farmasian ydinosaamisesta. Tutkimus toteutettiin kahden eri farmasian perusopintojen laboratoriokurssin, Lääkevalmiste II ja Farmaseuttinen biologia ja aseptiikka, yhteydessä syksyllä 2020. Lääkevalmiste II -kurssilla opiskelijat (n=18) valmistivat silmätippoja AR-lasien vuorovaikutteisen työohjeen tukemana ja kontrolliryhmä (n=14) paperisen työohjeen avulla. Farmaseuttisen biologian ja aseptiikan kurssilla opiskelijat (n=7) tutkivat silmätippojen mikrobiologista puhtautta kalvosuodatustyössä aseptisessa tilassa AR-lasien vuorovaikutteisen työohjeen tukemana ja referenssiryhmä (n=9) paperisen työohjeen avulla. Lisäksi puhelinsovelluksen avulla suoritettiin herkkyysmääritystyö sarjalaimennosmenetelmällä 96-kuoppalevylle. Vaikutuksia oppimistuloksiin tarkasteltiin määrättyjen kysymysten avulla, jotka toistuivat tutkimuksen eri vaiheissa. Opiskelijat vastasivat myös oppimistuloksista erillisiin kysymyksiin, joilla pyrittiin selvittämään opiskelijoiden halukkuutta käyttöönottaa uutta teknologiaa osaksi opintojaan. Oppimistuloksissa ei ilmennyt tilastollisesti merkitseviä eroja AR-laseja käyttäneen ryhmän ja referenssiryhmän välillä kummankaan kurssin kohdalla. Tuloksissa oli suuntaa antavia eroja lyhyen ja pitkän aikavälin oppimisessa siten, että AR-ryhmä saavutti Lääkevalmiste II -kurssilla paremman oppimistuloksen lyhyellä aikavälillä ja referenssiryhmä pitkällä aikavälillä. Farmaseuttisen biologian ja aseptiikan -kurssilla oppimistulokset olivat päinvastaiset. Positiivisena tuloksena voidaan pitää opiskelijoiden vastaanottavuutta uuden teknologian käyttöönottoa kohtaan, mikä motivaation ohella tukee oppimista. AR-laitteiston käyttö lisäsi varmuutta ja vähensi hermostuneisuutta kyseisen teknologian käyttöä kohtaan. Johtopäätöksenä on, että tutkimus ei voinut osoittaa AR-teknologian kiistatonta hyötyä opiskelijoiden oppimistuloksiin. Tutkimuksen rajoitteena oli pieni otoskoko. Jatkotutkimuksiin kannustaa kuitenkin opiskelijoiden myönteinen suhtautuminen ja motivaatio teknologiaa kohtaan. Jatkotutkimusten kannalta on tärkeää huomioida lähtökohdiltaan eri tasoiset, sekä eri oppimistapoja hyödyntävät opiskelijat mahdollisimman hyvin, jotta xR-teknologioiden vaikutuksia oppimistuloksiin olisi mahdollista arvioida mahdollisimman objektiivisesti.The use of different methods of extended reality (xR) as a support in teaching has been under research for a long time. Although the use of various xR-technologies in other fields of healthcare, such as medical and nursing education, is already common, their use in pharmacy education is not yet well established. There is evidence that xR-technology has a positive impact for example on students’ motivation and learning outcomes. On the other hand, there are limiting factors that inhibit the technology becoming widespread, such as costs as well as a lack of knowledge about the technology usability. The aim of the study was to investigate usability and advantages of the augmented reality (AR) in a laboratory course as an educational supportive tool by using AR-glasses. The aim was also to investigate the learning outcomes of the students who participated in the study in three different phases: before carrying out the laboratory work (pre), immediately after the laboratory work (post) and in the course exam (delayed). Furthermore, the motivation of the students to use new technology in their studies was studied. The research was done in a collaboration with the Centre for University Teaching and Learning (HYPE) and with Sciar Company Oy. The researchers of HYPE were responsible for the pedagogical point of view, whilst the experts from the Faculty of Pharmacy were responsible for the study measurements of laboratory work related content knowledge. The research was implemented in two laboratory courses in Bachelor of Science level pharmacy studies: Medicinal product II and Pharmaceutical biology and asepsis in the fall of 2020. The students (n=18) prepared eye drops by using AR-glasses in the Medicinal product II -course and reference group (n=14) without AR-glasses. In the course of Pharmaceutical biology and asepsis, students (n=7) used AR-glasses to study the microbiological purity of the eye drops by utilizing membrane filtration method in cleanroom and reference group (n=9) without AR-glasses. ln addition, a serial dilution method was performed on a 96-well plate using an AR mobile application. The effect on learning outcomes was evaluated by using six open-ended questions measuring the understanding of content knowledge underlying the laboratory work, that were answered by the students at three different stages of the study (pre, post, delayed). To measure the usability of the AR equipment, a five-point Likert scale questionnaire studied the experimental groups students’ opinions on whether the AR mobile application could provide sufficient guidance and feedback while performing the laboratory work. In an open question, the students had the possibility to comment on the overall user experience of the AR mobile application. There were no statistically significant differences in learning outcomes between the AR-group and the reference group in both laboratory courses. The results showed indicative differences in short-term and long-term learning, with the AR-group achieving better learning outcomes in the short-term and the reference group in the long-term. In the course of Pharmaceutical biology and asepsis, the learning outcomes were the opposite. Students’ were found to be receptivity to the new technology that together with motivation supports positively the learning process. The use of AR-hardware increased certainty and reduced nervousness about the use of AR technology. As a conclusion, the study could not demonstrate the benefit of AR-technology in student learning outcomes. The study was limited by the small sample size. However, further studies are encouraged due to students’ positive attitudes and motivation towards AR technology. Regarding further studies, it is important to take into consideration the different backgrounds and learning methods of students. Thereby, the effects of xR-technologies on learning outcomes can be assessed as objectively as possible.
Subject: lisätty todellisuus
virtuaalisuus
virtuaalitodellisuus
lääkevalmistus
laboratoriotyöskentely
farmasian opetus


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record