Life science -alojen yliopisto-opettajien tilannekohtainen asiantuntijahavainnointi ja käsitykset ennakkotiedon merkityksestä oppimisprosessissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yliopisto-opettajien käsityksiä ennakkotiedon merkityksestä ja tähän liittyvää tilannekohtaista asiantuntijahavainnointia sekä sen muuttumista. Yliopisto-opiskelijoillakin voi olla lukuisia tieteellisestä selityksestä poikkeavia ennakkokäsityksiä, jotka voivat haitata oppimista merkittävästi ja hidastaa opinnoissa etenemistä. Opettajien tulisi ymmärtää ja ottaa huomioon opiskelijoidensa erilaiset tiedolliset lähtökohdat ja ennakkotiedot omassa opetuksessaan. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että erityisesti noviisiopettajilla on paljon puutteellisia käsityksiä opettamisesta ja oppimisesta ja heidän tilannekohtainen asiantuntijahavainnointinsa ei ole vielä kehittynyttä.

Tutkittavat (N=73) koostuivat life-science- alojen yliopisto-opettajista. He valikoituivat tutkimukseen, sillä perusteella, että he osallistuivat kahdelle samansisältöiselle yliopistopedagogiikan peruskurssille. Tutkimusinstrumentteina käytettiin tutkittavilta kerättyä videoannotointia ja kyselylomakkeita. Tutkimus oli kvasikokeellinen tutkimus, jossa hyödynnettiin alku- ja loppumittaus-asetelmaa. ”Käsitykset oppimisesta ja opettamisesta” -kyselylomake ja videoannotointi kerättiin sekä ennen kurssia että sen jälkeen. Viivästetty mittaus toteutettiin puoli vuotta kurssin jälkeen. Viivästetyn mittauksen tarkoituksena oli saada selville, kuinka opettajat olivat hyödyntäneet kurssilla oppimiaan asioita omassa opetuksessaan. Aineiston analysoinnissa tutkittavat jaoteltiin kolmeen ryhmään (noviisit, kokeneet ja kokeneimmat) heidän aiemman opetuskokemuksensa ja aiempien pedagogisten kurssiensa perusteella. Näin voitiin selvittää, oliko aiemmalla opetuskokemuksella vaikutusta vastauksiin. Analyysi suoritettiin monimenetelmällisesti hyödyntäen sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä.

Tutkimuksessa havaittiin, että tutkittavien käsitykset muuttuivat kurssin jälkeen suoritetussa loppumittauksessa kohti opiskelijakeskeisempää ja konstruktivistista ajattelutapaa. Koko ryhmän tasolla tarkasteltuna tutkittavien käsitykset ja tilannekohtainen asiantuntijahavainnointi muuttuivat merkitsevästi. Noviiseilla tapahtui selkeää kehittymistä tutkimuksen kaikissa osa-alueissa, mikä oli odotettavaa sen takia, että heillä ei ollut aiempaa opetuskokemusta eikä aiempia pedagogisia kursseja. Kehittymistä tapahtui kuitenkin myös kokeneiden ja kokeneimpien opettajien ryhmillä erityisesti tilannekohtaisessa asiantuntijahavainnoinnissa. Nämä tulokset tukevat aiempaa tutkimustietoa, jossa on huomattu, että lyhytkin pedagoginen kurssi voi vaikuttaa tutkittavien käsityksiin ja tilannekohtaiseen asiantuntijahavainnointiin.

The aim of this master’s thesis was to examine university teachers’ professional vision and misconceptions from the perspective of the role of students’ prior knowledge in learning. We also examined how participants’ professional vision and concepts changed during the pedagogical course. University students can also have a lot of misconceptions which differ from scientific view. Those misconceptions can make learning harder and even hinder it. Teachers should recognise these misconceptions and they should be able to support students’ conceptual change in their teaching.

Participants (N=73) were life science university teachers. They were selected to this study because they participated in two university pedagogical courses with the same content. Participants’ professional vision, conceptions and beliefs were investigated with a video annotation and two questionnaires. Study is quasi-experimental research with pretest-posttest design. Video annotation and one of the questionnaires were tested before and after the pedagogical course. The delayed questionnaire was collected six months after the course. Purpose of the delayed questionnaire was to know if the teachers have been using the things they learn in a course in their own teaching. At the analysis phase participants were divided in to three groups according to their previous teaching experience and pedagogical courses (novices, experienced teachers, and most experienced teachers). Then we were able to compare these three groups and examine if the teaching experience had any effect on the answers. This study utilized a mixed methods approach and analysis was made with both quantitative and qualitative methods.

The results show that pedagogical course changed teachers’ concepts considering learning and teaching. All participants’ groups got better scores in professional vision after the pedagogical course despite their previous teaching experience or pedagogical courses. Novices got lowest scores in the pretest which was expected because they didn’t have any previous experience. Their answers changed significantly in all research aspects. Experienced and most experienced teachers also got better scores in posttest especially in professional vision. Developed professional vision was related to more constructivist beliefs of learning. These findings support previous studies that even short pedagogical course can change teachers’ beliefs and concepts about teaching and learning.