Työelämän muutos : Miten eri ikäluokat ovat kokeneet työelämän muutoksen globalisaation aikakaudella?

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272016
Title: Työelämän muutos : Miten eri ikäluokat ovat kokeneet työelämän muutoksen globalisaation aikakaudella?
Author: Piskonen, Sari
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2012
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272016
http://hdl.handle.net/10138/34188
Thesis level: master's thesis
Discipline: Political Science, Politics
Yleinen valtio-oppi, politiikan tutkimus
Allmän statslära, politologi
Abstract: Tutkielmani tavoitteena on kuvata työelämän muutosta eri ikäluokkien välisenä kokemuksena globalisaation aikakaudella. Työelämän muutosta määrittävät verkostoituminen, joustavuuden vaatimusten lisääntyminen, työntekijän aseman muuttuminen, yritysten kansainvälistyminen ja globalisaation laajeneminen. Merkittävä muutos työelämässä on tapahtunut siirryttäessä vakituisista, kokopäiväisistä työsuhteista epätyypillisiin työsuhteisiin, joita ovat muun muassa osa-aikatyöt, määräaikaiset työt ja sijaisuudet. Epätyypillisillä työsuhteilla käsitetään usein myös projektiluontoisten töiden, tilapäisten ja epävarmojen työsuhteiden lisääntymistä ja toimeentulon epävarmuutta. Tällaista työtä on alettu kutsua prekaariksi työksi. Epätyypillinen työmuoto on usein myös haluttu työn muoto, sillä ihmiset haluavat yhä useammin, että työ ei olisi koko elämä, vaan jonkinlainen episodi elämässä. Tutkielmani viitekehyksen muodostaa refleksiivisen modernisaation ja riskiyhteiskunnan teoria, joka kuvaa työelämän muutosta siirryttäessä ensimmäisen modernin työyhteiskunnasta toisen modernin jo riskien täyttämään yhteiskuntaan. Riskiyhteiskunnassa yksilöllisyyden merkitys ja yleinen turvattomuus korostuvat. Toisen modernisaation tarkoituksena on poistaa kansallisvaltioiden ja hyvinvointivaltioiden kahleita. Ero ensimmäisen ja toisen modernin aikakausien välillä ei ole tarkka, vaan muutokset ovat jatkuva prosessi. Tutkielmani on kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä, jossa käytän ristiintaulukointia, faktorianalyysia ja faktoripistemäärien keskiarvoja. Tutkielmassani käsittelen eri ikäluokkien suhtautumista työelämän muuttumiseen ja sen yhteyttä taloudelliseen kasvuun globalisaation aikakaudella. Tarkastelen myös suomalaisten suhtautumista työn ja työelämän kehitysilmiöiden etenemiseen Suomessa lähivuosina. Aineistoni on Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA:n kansallinen asennetutkimus vuodelta 2010. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että työelämä on muuttunut paljon. Tutkimustuloksissa on havaittavissa, että vanhemmat ikäluokat elävät vielä pitkälti ensimmäisen modernin aikaa. Nuorempien ikäluokkien vastauksissa on selvästi havaittavissa jo epäilevyyttä, joka heijastaa toisen modernin ajan vaikutuksia nuorempien elämässä. Nuoret otaksuvat prekaarin työn eli epätyypillisten työsuhteiden ja elämän epävarmuuden lisääntyvän tulevaisuudessa, mutta he eivät otaksu työelämän laadun juurikaan lisääntyvän. Erityisesti nuoret toivovat, että työelämän muutos olisi vielä nopeampaa. Koulutustason noustessa ihmiset kokevat, että kasvavalle osaamiselle ei ole ollut työelämässä riittävästi tilaa.
Subject: työelämä -- muutos
modernisaatio


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record