Unkarilainen vanha säkeistölaulu ja sen melodisen syntaksin subarktinen tausta?

Show simple item record

dc.contributor.author Leisiö, Timo
dc.date.accessioned 2022-04-05T08:33:20Z
dc.date.available 2022-04-05T08:33:20Z
dc.date.issued 2022
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/342425
dc.description.abstract Kielen pohjana on kielioppi ja kieli konkretisoituvat puhumalla. Laulu konkretisoituu musiikiksi melodisten ja rytmisten kuvioiden avulla laulamalla, jolloin sen pohjalla ei voi olla kielioppi vaan musiikkioppi. Vaikkei musiikki ei ole kieli, senkin pohjana on sisäisesti looginen sääntöjärjestelmänsä eli syntaksinsa. Tässä kirjoituksessa kohteena on melodian rakentumisen pohjalla oleva säännöstö, jolloin rytmiikkaan liittyvät seikat jäävät huomiotta. Kysymyksenä on, miksi unkarilaisen lauluopin syntaksissa on piirteitä, jotka yhdistävät ne enemmänkin samojedeihin ja eteläsaamelaisiin kuin pelkästään obinugrilaisiin tai mareihin? Tarkoittamani piirteet liittyvät unkarilaisten nelisäkeisen laulun siihen genreen, jonka kuka tahansa tunnistaa unkarilaiseksi, koska esisäeparin pentatoninen melodia kertautuu muunneltuna yleensä viittä sävelaskelta alempana. Lauluja leimaavaa “kvinttisiirtymää” on arveltu unkarilaisen laulun suomalais-ugrilaiseksi piirteeksi. Analyysin kohteena ei kuitenkaan ole itse siirtymä vaan pienempi syntaktinen piirreryhmä melodiassa, ryhmä, jota ei heti voi kuvitella löytyvän neljän loppusoinnullisen säkeen muodostamasta unkarilaisesta säkeistölaulusta. Analyysi päätyy näkemykseen, jonka mukaan keskieurooppalaistuneen nelisäkeisen riimillisen laulun melodisessa syntaksissa on piirteitä, jotka näyttävät palautuvan pohjoisen Euraasian esiuralilaiseen laulutraditioon. Yleisenä lähtöoletuksena on, että unkarilaisten varhaiset esivanhemmat elivät Uralin eteläosien alueilla ja puhuivat kantauralia ja eri vaiheiden jälkeen monelta suunnalta vaeltaneet populaatiot olivat asettuneet 800-luvun kuluessa keskiseen Eurooppaan, Karpaattien länsipuoliselle alankoalueelle, jossa muodostui kulttuurisesti suhteellisen homogeeninen unkarinkielinen yhteiskun-ta. Unkarilaisen kulttuurin kehkeytymiseen liittyy keskenään ristiriitaisia tulkintoja (ks. esim. Bálint 2010), mutta oleellista on vanhimman kulttuurin keskeisten ainesten yhteydet monien uralilaisia kieliä puhuvien väestöjen aineksiin. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Helsingin yliopiston kirjasto
dc.rights CC BY-NC-ND 4.0
dc.rights.uri https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi
dc.subject melodia-analyysi
dc.subject kuulokeskus
dc.subject tutkasävelteoria
dc.subject Unkari
dc.subject arktinen laulu
dc.subject subharmonia
dc.title Unkarilainen vanha säkeistölaulu ja sen melodisen syntaksin subarktinen tausta? fi
dc.type Artikkeli kirjassa
dc.identifier.doi https://doi.org/10.31885/9789515180858.19
dc.subject.yso kielitiede
dc.subject.yso linguistics
dc.subject.yso musiikinteoria
dc.subject.yso melodiat
dc.subject.yso unkarilaiset
dc.subject.yso laulut
dc.subject.yso musiikkikulttuuri
dc.subject.yso neurologia
dc.subject.yso arktiset kulttuurit
dc.subject.yso samojedit
dc.subject.yso eteläsaame

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Osa 20 Leisiö.pdf 5.115Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

CC BY-NC-ND 4.0 Except where otherwise noted, this item's license is described as CC BY-NC-ND 4.0