Title: | ”Kouluissa on varmasti tehty suunnitelma vastaavan varalle” - ETÄOPETUKSEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT : Koettu etäopetus ja onnistumiset koronakeväänä 2020 helsinkiläisten huoltajien avovastauksissa |
Alternative title: | Experiences of distance education and its successes in the open answers of Helsinki's guardians in the corona spring of 2020 |
Author: | Fonsell-Lehto, Kaisa |
Other contributor: |
Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten |
Publisher: | Helsingin yliopisto |
Date: | 2022 |
Language: | fin |
URI: |
http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202205091828
http://hdl.handle.net/10138/343441 |
Thesis level: | master's thesis |
Degree program: |
Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master´s Programme in Education Magisterprogrammet i pedagogik |
Specialisation: |
Luokanopettaja, kasvatustiede
Class Teacher, Education Klasslärare, pedagogik |
Abstract: | Keväällä 2020 peruskoululaiset siirrettiin terveysturvallisuussyistä etäopetukseen. Etäopetuksen ympäristöjä pystytettiin opettajien ja koulujen hyvin vaihtelevista lähtökohdista yhdenvertaisuuden kustannuksella. Vaatimukset valmiiksi ryhmäkokoihin ja inkluusioon uupuneita opettajia kohtaan kasvoivat. Poikkeusoloista johtuen tietotekniikkavälitteisen opetuksen kehittämistutkimuksen tarve laajeni aikuiskoulutusympäristöistä peruskouluun, jossa itseohjautuvuuden merkitys oli korostunut.
Tutkimuksen tarkoituksena oli huoltajien kokemuksia tarkastelemalla muodostaa suosituksia alakoulun etäopetuksen järjestäjälle. Kyseessä on tapaustutkimus 2020 poikkeusolojen etäopetusjärjestelyjen kuvauksen osalta ja kehittämistutkimus etäopetuksen suositusten kehittelyn osalta. Teemoittelun tukena käytettiin Simonsonin ja Seepersaudin (2019) etäopetuksen määritelmää. Tutkimustehtävänä oli myös kehittää tutkijan opettajuuden käyttöteoriaa etäopetuksen järjestämiseen ja peruskoulun digitalisaatioon liittyen.
Valmis sekundäärinen aineisto saatiin käyttöön laajasta valtakunnallisesta etäopetuksen oppimisen ja hyvinvoinnin hankkeesta. Kyselyaineistosta rajattiin tarkasteluun 526 helsinkiläisen huoltajan moninäkökulmaiset avovastaukset. Fenomenografisessa tutkimus-menetelmässä kvantifiointia hyödyntäen tiivistettiin huoltajien kokemukset. Järjestämällä ja tulkinnalla muodostettiin suosituksia opettajille, opetuksenjärjestäjille sekä huoltajille. Huoltajien näkökulma soveltui kehittämistutkimukseen erinomaisesti.
Tulosten mukaan haasteellisimman tilanteen etäopetuksessa aiheutti alakouluikäisten heikko itseohjautuvuus, jota parhaiten pystyi tukemaan, ellei opettajan, oman vanhemman apu. Eriarvoisuus korostui sekä opettajan antaman opetuksen määrän ja laadun osalta että kodin pystyvyydessä toimia lapsen tukena. Online-aika sekä lukujärjestyksen kaltainen systeemi koettiin tärkeinä. Yllättävää tuloksissa oli nykykoulun normaaliolojen kuvailu metelin, pelkojen, kiusaamistilanteiden, stressin ja kuormittavuuden näyttämönä. Noin 10 % huoltajista kuvaili etäopetuksen normaalioloihin verrattuna parempana oppimisympäristönä lapselleen. Kehittämistutkimuksen suosituksena alakoulun opettajan tulisi järjestää oppilaskohtaisesti joustaen: päivittäinen tuki ja arviointi oppilaalle, ohjeet oppilaan saataville, yhteydenpito koteihin, opettajan osaamisesta riippuen monimuotoisesti, omaa työtä arvioiden ja kehittäen. In the spring of 2020, primary school students were transferred to distance education for health safety reasons. Distance education environments were set up from a wide variety of teachers’ and schools’ starting points at the expense of equality. The need for design-based research on IT-mediated teaching expanded from adult education environments to primary school, where the importance of self-determination was emphasized. The purpose of the study was to form recommendations for the primary school distance education provider by looking at the experiences of the guardians. For the description of distance education arrangements during the 2020 state of emergency this is a case study, and a design research for the development of distance education recommendations. The foundations for the thematic analysis was the theoretical distance education description by Simonson and Seepersaud (2019). The secondary data was received from an extensive national distance education and well-being project. 526 Helsinki-based guardians’ multi-perspective open text form responses were demarcated for examination. In the phenomenographic research method, experiences of the guardians were summarised using quantification. Recommendations for teachers, education organisers and guardians were formed through interpretation of the data. The perspective of guardians was well suited for the educational design research. According to the results, the most challenging situation in distance education was caused by weak selfdeter-mination of primary school aged children, which was best supported with the help of the teacher, if not the pupils’ own parent. Inequality was highlighted both in the quantity and quality of teaching provided by the teacher and in the home's ability to support the child. Surprisingly, the results described the normal conditions of modern school as a scene of noise, fears, bullying, stress and strain. About 10 % of guardians described distance education as a better learning environment for their child compared to normal conditions. As a guideline based on the design research, it is recommended that the primary school teacher provides daily support and assessment for the pupil, instructions available to the pupil, contact at home - but flexibly to case-by-case and depending on the teacher's competence, and continually developing one's own work. |
Subject: |
etäopetus
perusopetus covid-19 kokemus huoltajat fenomenografia parhaat käytännöt distance education basic education covid-19 guardians phenomenography best practices |
Total number of downloads: Loading...
Files | Size | Format | View |
---|---|---|---|
Fonsell-LehtoKa ... tuksenparhaatkaytannot.pdf | 1.987Mb |
View/ |