Luonnonmukainen elinympäristö ekologisena kompensaationa virtavesissä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-5481-2 http://hdl.handle.net/10138/343599

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SYKEra_19-2022_Imatran-kaupunkipuro.pdf 12.87Mb PDF View/Open
Title: Luonnonmukainen elinympäristö ekologisena kompensaationa virtavesissä
Alternative title: Imatran kaupunkipuron suunnittelu, toteutus ja seuranta
Author: Koljonen, Saija; Koski, Alisa; Leinonen, Kirsti; Haapala, Antti; Jormola, Jukka; Menna, Tomi; Tapaninen, Markus; Vähänäkki, Pekka; Syrjänen, Jukka
Publisher: Suomen ympäristökeskus
Date: 2022
Language: fi
Belongs to series: Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19/2022
ISBN: 978-952-11-5481-2
ISSN: 1796-1726
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-5481-2
http://hdl.handle.net/10138/343599
Abstract: Rakennettu luonnonmukainen elinympäristö voi edistää vaelluskalojen poikastuotantoa vesivoimalaitoksen tai muun patorakenteen yhteydessä. Elinympäristö toimii samalla kokonaisen ekosysteemin perustana. Tyypillisesti vesivoiman rakentamisessa on menetetty huomattavasti virtavesien eliöstölle soveltuvaa elinympäristöä, jota luonnonmukaiset ratkaisut voivat korvata osana ekologista kompensaatiota. Toimenpiteellä voidaan siis parantaa rakennetun vesistön ekologista arvoa ja tilaa. Tässä raportissa kuvataan Imatran kaupunkipuron suunnittelu- ja rakennusvaiheet sekä raportoidaan seurannan tulokset rakennusvaiheen jälkeen. Imatran kaupunkipuron suunnittelussa korostettiin puron soveltuvuutta taimenelle sopivana elinympäristönä. Vaikka kaupunkipuroa ei ole suunniteltu vaellusreitiksi, käytettyjä suunnitteluperiaatteita voi soveltaa suoraan myös luonnonmukaisiin ohitusuomiin. Imatran kaupunkipuro valmistui vuonna 2014 puistomaiselle alueelle ja joutomaalle Imatrankosken voimalaitoksen läheisyyteen. Puro on noin yhden kilometrin mittainen ja sen leveys vaihtelee 2–10 metrin välillä. Uoman suunnittelussa huomioitiin erilaisten elinympäristöjen ja taimenen kutu- ja poikasalueiden lisäksi myös maisemalliset tekijät ja soveltuvuus virkistyskäyttöön. Imatrankosken padon putouskorkeus, 24 m, ja käytettävissä oleva alue pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Lisäksi mutkittelemalla uomaa sen pituus voitiin maksimoida. Uoman materiaalina käytettiin (vaihtelevan kokoista) soraa, isompia kiviä sekä puumateriaalia. Kaupunkipuron virtaama on kesäaikaan noin 250 l/s ja talvella noin 100 l/s. Tavoite purosta taimenen lisääntymisympäristönä näyttää toteutuneen, sillä taimen ja muutkin kala- ja eliölajit ovat ottaneet puron käyttöönsä. Imatran kaupunkipurossa taimenen lisääntyminen on onnistunut jopa odotuksia paremmin ja poikastiheys on korkeampi kuin vastaavissa luonnonpuroissa. Kaupunkipuron pinta-ala on huomattavan vähäinen verrattuna valtavaan määrään patoamisen seurauksena menetettyä koskipinta-alaa. Rakennettu luonnonmukainen elinympäristö kuitenkin tarjoaa uhanalaiselle taimenelle soveltuvaa elinympäristöä. Jokaista luonnossa syntynyttä yksilöä voidaan pitää lajin kannalta tärkeänä. Pohjaeläimistö on runsastunut lajirikkaudeltaan joka vuosi. Samalla pohjaeläinten lukumäärä on moninkertaistunut neljän tarkkailuvuoden aikana. Luonnolle, lajistolle ja ekosysteemeille aiheutettujen haittojen vähentäminen on tulossa myös olemassa olevan vesivoiman vastuulle. Pelkät kalataloudelliset kompensaatiot tai pelkkä kalatie eivät riitä ratkaisemaan ongelmia, jotka vesirakentaminen ja vesivoima ovat aiheuttaneet erityisesti soveltuvien elinympäristöjen määrälle ja laadulle. Imatran kaupunkipurolta saadut tulokset rohkaisevat jatkossa nostamaan erilaiset rakennetut luonnonmukaiset elinympäristöt ja kompensaatiohabitaatit toimivaksi vaihtoehdoksi virtavesien tilan parantamisessa.Abstract Nature-like habitat as ecological compensation in streams Built nature-like habitat can promote the juvenile production of migratory fish in vicinity of a hydropower plant or a distinct dam structure. At the same time, the habitat serves as the basis for the entire ecosystem. Typically, the construction of hydropower has resulted in a significant loss of habitat suitable for aquatic life, which can be replaced by nature-like solutions as part of ecological compensation. The measure can therefore improve the ecological value and status of the human-modified water body. This report describes the design and construction phases of the Imatra City Brook and reports the results of monitoring after the construction phase. The design of the Imatra City Brook emphasized that the brook will become suitable habitat for trout. However, brook is not designed as a bypass, albeit the design principles used can be applied directly to natural bypasses. The Imatra City Brook was completed in 2014 in a park-like area in the vicinity of the Imatrankoski power plant. The brook is about one kilometer long and varies in width from 2 to 10 meters. In addition to different habitats and spawning and juvenile areas for trout, landscape design and suitability for recreational use were also taken into account in the design of the area. The height of the Imatrankoski dam, 24 m, and the available area were utilized to make the best possible use, and by meandering the brook, its length could be maximized. Gravel of varying sizes, larger stones and wood were used as the base material for the structures. The flow of the brook is about 250 l/s in summer and about 100 l/s during winter. The goal of the stream being a spawning and rearing ground for trout seems to have been achieved, as trout and other species of fish and organisms have taken over the stream. In the Imatra City Brook, trout reproduction has been even better than expected and the density of juvenile fish is higher than in the compared natural streams. The total area of the brook is remarkably small compared to the huge amount of rapids and riverine habitats lost for hydropower production and construction of dams. However, the built natural-like habitat provides a suitable habitat for trout as an endangered species and any individual born in the wild can be considered important for the population of the species. The species richness of benthic macroinvertebrates increases every year. At the same time, the number of macroinvertebrate individuals has multiplied during the four years of observation. Reducing damage to nature, species and ecosystems is becoming the responsibility of existing hydropower. Fisheries compensation alone (stockings) or the technical fishways alone are not enough to solve the problems that hydropower and damming have caused, especially for the quantity and quality of suitable habitats. In the future, the results from the Imatra City Brook will encourage the upgrading of various built natural-like habitats or compensatory habitats as one viable option for improving the status of the water bodies.


This item appears in the following Collection(s)

Show full item record