Social Sustainability in the Finnish and Swedish Oats Value Chains

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202206102261
Title: Social Sustainability in the Finnish and Swedish Oats Value Chains
Alternative title: Sosiaalinen kestävyys suomalaisissa ja ruotsalaisissa kauran arvoketjuissa
Author: Voipio, Pauli
Other contributor: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Science
Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2022
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202206102261
http://hdl.handle.net/10138/344494
Thesis level: master's thesis
Degree program: Maantieteen maisteriohjelma
Master's Programme in Geography
Magisterprogrammet i geografi
Specialisation: Ihmis- ja kaupunkimaantiede ja alueellinen suunnittelu
Human & Urban Geography and Spatial Planning
Kultur-, stads- och planeringsgeografi
Abstract: Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen ja onnellisen elämän takaaminen tuleville sukupolville vaatii yhteistä ponnistelua niin yksityishenkilöiltä, kansallisvaltioilta kuin yksityisiltä organisaatioiltakin. Kestävä kehitys on usein jaettu kolmeen osaalueeseen, ympäristön kestävyys, taloudellinen kestävyys, sekä sosiaalinen kestävyys. Sektori kaiken tämän keskellä on maatalouselintarviketeollisuus, jonka arvoketjuissa sosiaalinen kestävyys näyttäisi saavan vähän huomiota. Kauraa, joka on keskeinen tuote Suomessa ja Ruotsissa, tituleerataan kestäväksi tuotteeksi ympäristön ja terveyden näkökulmista. Lisäksi potentiaalia taloudelliselle kestävyydelle on, mutta jälleen kerran sosiaaliselle kestävyydelle ei tuntuisi löytyvän tilaa keskusteluista. Tämä tutkielma pyrkii arvioimaan millä laajuudella sosiaalista kestävyyttä käsitellään suomalaisen ja ruotsalaisen kauran tuotantoketjuissa. Monimenetelmällistä lähestymistapaa hyödyntäen, tutkielma tutkii erilaisia tapoja ja keinoja, joilla sosiaalista kestävyyttä ja sen osa-alueita käsitellään. Kestävän kehityksen edistymistä mitataan usein käyttäen erinäisiä indikaattoreita, jotka usein pohjautuvat Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals). Indikaattoreiden avulla on tarkoitus tunnistaa osa-alueita, joilla kehitystä ei ole tapahtunut ja joihin politiikalla voitaisiin vaikuttaa. Suuryritykset raportoivat osallistumisestaan vuosittain julkaistavien kestävyysraporttien muodossa. Tätä varten kestävyyden osa-alueiden tulee olla mitattavissa, mikä vaatii yhteiskunnassa tapahtuvien ilmiöiden muuttamista mitattaviksi indikaattoreiksi. Useissa tapauksissa numeeriseen muotoon, joka on erityisen vaikeaa joidenkin sosiaalisten ilmiöiden kohdalla. Tähän sisältyy riski, jossa politiikka ja vaikuttamisen keinot pyrkivät vastaamaan ainoastaan indikaattoreihin, jolloin todellisen kehityksen ja tavoittelu unohtuu. Tutkielmassa käytetään kvalitatiivista monimenetelmällistä lähestymistapaa. Ensin julkisia kestävyysraportteja vertaillaan. Toisessa vaiheessa toteutetaan perusteellisia puolistrukturoituja asiantuntijahaastatteluja. Tutkimusmateriaali koostuu kahdesta kestävyysraportista, julkaisemattomasta kestävyysraportteja vertailevasta dokumentista, sekä yhdestätoista haastattelusta. Aineisto kerättiin maalis-toukokuun aikana keväällä 2022. Haastatteluaineistot analysoitiin hyödyntäen kvalitatiivista sisällönanalyysia ja jaoteltiin teemoittain. Yleisellä tasolla kauran tuotantoketjun eri tasojen edustajat arvostivat kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia yhtä paljon kutakin. Heidän käyttämiensä esimerkkien ja jokapäiväisen toimintansa kautta sama arvostus ei kuitenkaan välittynyt. Keinot ja toiminta olivat kohdennettu enemmän ympäristön ja talouden osa-alueisiin. Sosiaalisen kestävyyden osa-alueiden puuttuminen haastateltavien vastauksista kielii pieniasteisesta sosiaalisen kestävyyden epähuomioimisesta. Silti, organisaatiot esittelivät useita keinoja sosiaalisen kestävyyden arvioimiseksi, etenkin sisäisessä toiminnassaan. Organisaatiot kauran arvoketjuissa pyrkivät vaikuttamaan kestävämmän tulevaisuuden puolesta, mutta toiminnan mittaaminen tuottaa hankaluuksia, etenkin sosiaalisen kestävyyden osa-alueiden kohdalla. Osa-alueiden kategorisoiminen eri ulottuvuuksien alle ei ole yksiselitteistä.Achieving goals set for sustainable development and a prosperous life for future generations requires a collective effort, including from people on a private level, national governments, and private organizations alike. Sustainable development is often divided into three pillars, the environmental, economic and social pillars. One sector at the center of this is the agri-food sector, where social sustainability appears to be receiving little attention along its value chains. Oats, a staple product for Finland and Sweden, are considered a sustainable product from environmental and health perspectives, as well as potentially from an economic standpoint, but again social sustainability in the oats value chains is missing from the discussion. This thesis sets out to assess to which extent the social dimension of sustainability is addressed in these oats value chains. Using a mixed methods approach, the thesis explores the different measures used for assessing aspects of social sustainability. Measuring progress in sustainable development is often done through the use of indicators, which many of them are derived from the UN Sustainable Development Goals. Indicators are meant to reveal areas where progress has not been made and policy should be targeted for development. Large organizations are reporting their contributions in annually published sustainability reports. For this, sustainability aspects need to be measurable, which requires converting real-life phenomena into measurable indicators, often quantifiable numbers. This is especially difficult for some social aspects. There is a risk policymaking loses its focus of pursuing development beyond the indicators, but instead is only trying to answer to the indicators. The thesis is applying a qualitative mixed methods approach. First, published sustainability reports are assessed, followed by indepth, semi-structured expert interviews. The research material consists of two published sustainability reports, an unpublished sustainability report comparison document, as well as 11 interviews. The data was gathered in March, April and May 2022. The interviews were analyzed using a qualitative content analysis and divided into themes for analysis. From an objective general standpoint, the oats value chain stakeholders valued all three dimensions of sustainability equally, but through the use of examples of activities the same did not translate into the organizations’ daily activities. Actions and programs were more focused on environmental and economic aspects, and the absence of social sustainability examples in initial responses proposes a slight disregard toward the social dimension. Still, organizations introduced a variety of methods in place for assessing social issues, especially internally. Organizations in the oats value chain are looking to make an impact for a more sustainable future, but measuring performance presents challenges, especially on the social side. Categorizing aspects of social sustainability under different dimensions of sustainability is complicated.
Subject: sustainable development
social sustainability
SDG
value chain
supply chain
oats
agri-food
corporate social responsibility


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record