Rehtoreiden työhyvinvointiprofiilit Covid-19-pandemian aikana : Vaatimukset ja voimavarat -malli

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202206293127
Title: Rehtoreiden työhyvinvointiprofiilit Covid-19-pandemian aikana : Vaatimukset ja voimavarat -malli
Alternative title: Work burnout and engagement profiles among Finnish school principals : Job demands and resources model
Author: Tähkälä, Sally
Other contributor: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2022
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202206293127
http://hdl.handle.net/10138/345668
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master´s Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Specialisation: Yleinen ja aikuiskasvatustiede
General and Adult Education
Allmän- och vuxenpedagogik
Abstract: Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa suomalaisten rehtoreiden työhyvinvointiprofiileja työinnon ja työuupumuksen suhteen Covid-19-pandemian aikana keväällä 2021. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten tunnistetut työhyvinvointiprofiilit eroavat rehtoreiden työn vaatimusten ja voimavarojen suhteen. Työn vaatimuksina tarkasteltiin Covid-19-kriisin ja Covid-19-rajoitusten purkamisen onnistumisen aiheuttamaa stressiä, ja työn voimavaroina sen sijaan resilienssiä ja palvelevaa johtajuutta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin työn vaatimukset ja voimavarat -mallia. Rehtoreiden työhyvinvoinnin tutkiminen Covid-19-pandemian aikana on tärkeää, sillä aikaisemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että pandemian vuoksi lisääntyneet työn vaatimukset ovat vaikuttaneet negatiivisesti rehtoreiden työhyvinvointiin. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto on osa rehtoribarometria ja se on kerätty keväällä 2021. Sähköinen kysely lähetettiin kaikille Suomen rehtoreille (n. 1200 rehtoria) Opetushallituksen ja Suomen Rehtorit ry:n toimesta. Aineistossa oli yhteensä N = 526 vastaajaa, joista naisia oli 59 %. Työhyvinvointiprofiilit muodostettiin kaksivaiheisella klusterianalyysillä, ja profiilien välisiä eroja työn vaatimusten ja voimavarojen suhteen tutkittiin Kruskal-Wallis H -testillä. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta tunnistettiin kolme työhyvinvointiprofiilia; innostuneet (35 %), uupumisriskissä olevat (45 %) ja uupuneet (20 %) rehtorit. Uupuneet ja uupumisriskissä olevat rehtorit kokivat enemmän Covid-19-kriisin ja Covid-19-rajoitusten purkamisen aiheuttamaa stressiä kuin innostuneet rehtorit. Työn voimavarojen osalta työhyvinvointiprofiilit erosivat niin, että innostuneet rehtorit raportoivat eniten resilienssiä sekä kokivat oman johtamistyylinsä vastaavan eniten palvelevaa johtajuutta, kun verrattiin uupumisriskissä oleviin ja uupuneisiin rehtoreihin. Tulokset osoittivat, että yli puolet rehtoreista (65 %) kuuluivat uupumusryhmiin, mikä on erittäin huolestuttavaa. Jatkossa tulisi tunnistaa laajemmin rehtoreiden työn vaatimuksia ja voimavaroja sekä löytää konkreettisia keinoja, miten tehdyt havainnot voidaan viedä käytäntöön rehtoreiden työhyvinvoinnin tukemiseksi.Objectives. The aim of this study was to examine the well-being of Finnish school principals during the Covid-19 pandemic in 2021 by using a person-oriented approach to identify work burnout and engagement profiles. In addition, this study examined how the identified profiles differed in terms of job demands and resources. Stress caused by the Covid-19 crisis and by the successful deregulation of Covid-19 restrictions were examined as job demands and as job resources, this study examined resilience and servant leadership. In this study the job demands-resources (JD-R) model was used as the theoretical framework. It is important to examine the well-being of Finnish school principals during the Covid-19 pandemic because the previous studies have indicated that the increased amount of job demands caused by the pandemic have had a negative impact on the well-being of the principals. Methods. The research data was gathered as a part of a wider national research project concerning the health and well-being of Finnish school principals. The data was collected in Spring 2021 by sending a self-report questionnaire to all (approx. 1200) members of the Finnish Principals’ Association. The final sample consisted of 526 principals, of which 59 % were women. The profiles were identified by using TwoStep -cluster analysis and the differences between the profiles in terms of job demands and resources were examined by using the Kruskal-Wallis H test. Results and conclusions. Three different well-being profiles were identified among the school principals; engaged (35 %), at risk of burnout (45 %), and in burnout (20 %). Those who were at risk of burnout or already suffered from burnout experienced more stress caused by the Covid-19 crisis and by the successful deregulation of Covid-19 restrictions than the engaged principals. The engaged principals experienced the most resilience and they reported that their leadership style corresponded the most to servant leadership when compared to the principals that were at risk of burnout or those that already suffered from burnout. The results showed that more than half of the principals (65 %) belonged to burnout profiles, which is very alarming. In the future, it is important to examine more extensively principals’ job demands and resources and to find concrete ways to support the well-being of principals by using the knowledge gathered.
Subject: Työuupumus
työinto
vaatimukset ja voimavarat
rehtorit
työhyvinvointiprofiilit
resilienssi
palveleva johtajuus
Covid-19
stressi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record