Korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia arjen kiireellisyydestä – aikataulujen yhteensovittamista, tehokkuutta ja hyvinvointia

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202206293112
Title: Korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia arjen kiireellisyydestä – aikataulujen yhteensovittamista, tehokkuutta ja hyvinvointia
Alternative title: University students’ experiences of busyness as part of everyday life – coordination of schedules, efficiency and well- being
Author: Lukkari, Susanna
Other contributor: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2022
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202206293112
http://hdl.handle.net/10138/345670
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master´s Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Specialisation: Kotitalousopettaja
Home Economics Teacher
Lärare i huslig ekonomi
Abstract: Tutkimus tarkastelee korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia kiireestä osana arkea, sekä miten kiireen kokeminen ilmenee osana hyvinvointia. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kiire asemoituu yhtäältä kokemukseksi vapaa-ajan riittävyydestä ja toisaalta vapaa-ajan riittämättömyydestä. Ajankäyttötutkimukset osoittavat, että vapaa-ajan määrä on lisääntynyt yhteiskunnassamme, mutta yhä suurempi osa kansalaisista kokee ajan niukkuutta arjessaan. Kiirettä koskeva tutkimuskirjallisuus tarkastelee usein ansiotyössä käyviä tai lapsiperheiden ruuhkavuosia, jossa opiskelijoiden kokemukset jäävät usein taka-alalle. Tämä tutkimus osallistuu keskusteluun kiireestä tutkimalla opiskelijoiden kokemuksia. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Yksilöhaastattelut suoritettiin vuoden 2022 tammikuussa etäyhteyksillä Zoom-sovelluksen kautta. Haastatteluun osallistui 11 korkeakouluopiskelijaa Lapin, Oulun, Vaasan, Jyväskylän, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoista. Aineiston analyysi tapahtui aluksi teemoittelun kautta, jonka jälkeen hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Korkeakouluopiskelijat kokevat kiireen sekä kielteisenä että myönteisenä ilmiönä. Kiireen ko-keminen kielteisenä on yleisempää, joka näyttäytyy osana arkea stressin kokemisena, riittä-mättömyyden tunteena ja haasteena sovittaa yhteen erilaisia aikatauluja. Kiireen kokeminen myönteisenä näkyy ajattelutapana, jossa kiireen koetaan tuottavan tehokasta toimintaa. Merkittävään asemaan asettuu koetun kiireen määrä, sillä liiallinen kiire näyttäytyi kielteisenä. Hyvinvoinnin kannalta kiireen kokeminen laskee mielialaa sekä tuottaa epäsäännöllistä unirytmiä. Opiskelijat olivat kuitenkin tietoisia omista voimavaroistaan, ja odottavat viikonloppua arjen vastapainona. Tutkimustulokset ovat yhteneväisiä aiemman tutkimuskirjallisuuden kanssa siitä, että kiirettä ihannoivan kulttuurin koetaan olevan vallalla. Johtopäätöksenä voidaan havaita, että kiire liittyi olennaisena osana opiskelijoiden elämään sekä koettuun hyvinvointiinThe study examines the experiences of university students in busyness as part of everyday life and how the experience of busyness manifests itself as part of well-being. Previous studies have shown that busyness is positioned, on the one hand, as an experience of the adequacy of leisure time and, on the other, as the inadequacy of leisure time. Time-use surveys show that leisure time has increased in our society, but an increasing proportion of citizens feel themselves busier. The research literature on busyness often looks at people with gainful employment or the peak years of families with children, where students' experiences often take a back seat. This study participates in the discussion of busyness by studying students' experiences. The research data were collected through a semi-structured thematic interview. In January 2022, individual interviews were conducted remotely via the Zoom app. Eleven university students from the universities of Lapland, Oulu, Vaasa, Jyväskylä, Eastern Finland, and Helsinki participated in the interview. The data analysis was initially carried out through thematics, after which theory-driven content analysis was utilized. University students feel that busyness is both a negative and a positive phenomenon. Experiencing busyness as a negative is more common, which manifests itself as part of everyday life as experiencing stress, feeling inadequate, and a challenge to reconcile different schedules. Experiencing busyness as a positive is reflected in the way of thinking in which busyness is perceived to produce effective action. The amount of busyness experienced plays a significant role, as too much busyness appeared negatively. From the point of view of well-being, experiencing a busyness lowers mood and produces an irregular sleep rhythm. However, the students were aware of their resources and looked forward to the weekend as a counterbalance to everyday life. The findings align with the previous research literature that a culture that glorifies busyness is perceived to dominate. In conclusion, busyness was an integral part of the students' lives and perceived well-being.
Subject: aika
arjen hallinta
ajankäyttö
hyvinvointi
rytmi
kiire


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Lukkari_Susanna_Maisterintutkielma_2022.pdf 650.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record