Wer hat ein Recht auf die deutsche Sprache? : Sprachliche und nationale Identität in den Büchern von Franz Kafka, Yōko Tawada und Marica Bodrožić

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:ISBN:978-9515183668
Titel: Wer hat ein Recht auf die deutsche Sprache? : Sprachliche und nationale Identität in den Büchern von Franz Kafka, Yōko Tawada und Marica Bodrožić
Sekundär titel: Kenellä on oikeus saksan kieleen? Kielellinen ja kansallinen identiteetti Franz Kafkan, Yōko Tawadan ja Marica Bodrožićin teoksissa
Författare: Seitovirta, Robert
Medarbetare: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten
University of Helsinki, Faculty of Arts
Filosofian, taiteiden ja yhteiskunnan tutkimuksen tohtoriohjelma
Doktorandprogrammet i filosofi, konstforskning och samhället
Doctoral Programme in Philosophy, Arts and Society
Utgivare: Helsingin yliopisto
Datum: 2022-08-25
Språk: de
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:ISBN:978-9515183668
http://hdl.handle.net/10138/345757
Nivå: Doktorsavhandling (monografi)
Abstrakt: This doctoral dissertation explores issues of post-national identities in transcultural German literature. In the 19th century, the idea that languages are tied to ethnicity and national identity overtook Europe, hence also affecting how nations and communities were presented in literature. The ethnification and territorialization of languages implied a national possession and signaled that lingual entitlement is debatable. Since literature generally reflects communities and can contribute substantially to their invention, in this study literary representations of national and lingual identities are read as imaginings of alternative communities. I examine three authors who all share the same literary language of German, yet have different backgrounds and approaches to it. "Der Verschollene" (1911–1914) by Franz Kafka, "Das nackte Auge" (2004) by Yōko Tawada and "Sterne erben, Sterne färben" (2007) by Marica Bodrožić all portray different aspects of writing outside of national boundaries. Essentially the studied texts are connected by a transcultural approach that tackles issues arising from a discrepancy between lingual and national identities. Each novel emphasizes the necessity of a transnational and transcultural approach in a unique way, thus encompassing how German can be foremost understood as a transcultural European language. By deconstructing dichotomies through various narrative strategies, these authors participate in a discourse rendering how different boundaries, whether they be lingual, national or imaginary, can be crossed. My research utilizes and discusses the theoretical concepts of transculturality, protonationalism, minor literature and deterritorialization as well as theories concerning imagology, world literature and autobiographical writing. I employ these concepts in order to demonstrate the interplay between politics of national identity and the literary representations of identities in the chosen works. The texts are analysed through close reading with a focus on border-crossings, autobiographical elements, their portrayal of communities and whether they can be considered representative of so-called World Literature. Starting the analysis in the context of the contemporary nationalist discourse of the Habsburg Empire permits lifting Kafka’s novel out of its early 20th-century context and placing it in perspective within a framework of the recent research literature. Such a strategy thus enables me to unravel the question of national and lingual discrepancy within a specifically literary context. Hence, the model analysis can be further extended and employed on the contemporary novels of Tawada and Bodrožić. By showing how Kafka, Tawada and Bodrožić each demonstrate literary autonomy, I will indicate how the question ‘Who has the right to write in German?’ remains a valid political concern.Euroopassa 1800-luvun aikana levinneen kansallisromanttisen ideologian yksi keskeisistä ajatuksista oli kielen sidoksissa oleminen etnisyyteen ja kansallisidentiteettiin. Kansallisromanttinen idea näkyi myös taiteissa ja miten kansallisidentiteetit ja yhteisöt kuvailtiin kirjallisuudessa. Kansalliskielten syntyä edeltäneessä vaiheessa kieliin yhdistettiin mielikuvia aluesidonnaisuudesta ja etnisyydestä. Tämä johti siihen, että Euroopassa alkoi vakiintua uskomus syntymäoikeudesta niin sanottuun ’äidinkieleen’. Tässä väitöskirjassa tutkittiin post-kansallisia identiteettejä valikoidussa saksankielisessä kirjallisuudessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin transkulturaalisuuden, protonationalismin, pienen kirjallisuuden ja deterritorialisaation käsitteitä. Tutkimuksen aineisto koostui Franz Kafkan "Der Verschollene" (1911–1914), Yōko Tawadan "Das nackte Auge" (2004) ja Marica Bodrožićin "Sterne erben, Sterne färben" (2007) teoksista. Kirjailijat kirjoittavat saksaksi, mutta heidän taustansa ja lähestymistapansa kieleen ovat erilaisia. Teokset käsittelevät kukin kansallisten rajojen ulkopuolella kirjoittamista omalla tavallaan. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana toimivat historiallinen ja kielitieteellinen katsaus valtioiden syntyyn, maailmankirjallisuus-idea sekä omaelämäkerrallinen kirjoittaminen. Näitä hyödynnettiin kansallisen ja kielellisen identiteetin sekä niiden kirjallisten representaatioiden ja politiikan välisen vuorovaikutuksen osoittamiseksi valituissa teoksissa. Tekstit analysoitiin käyttämällä lähilukumenetelmää. Erityistä huomiota kiinnitettiin rajanylityksiin ja sen kirjallisiin kuvauksiin, teosten esittämiin yhteisöihin sekä kansallisiin ja kielellisiin identiteetteihin. Tutkimuksen perusteella Kafkan, Tawadan ja Bodrožićin valittuja teoksia yhdistää pohjimmiltaan transkulturaalinen lähtökohta, jonka kautta kirjoittajat pohtivat kielellistä ja kansallista identiteettiä sekä niiden välillä ilmeneviä ristiriitoja. Kirjailijoiden teksteissä dikotomioita puretaan kerronnan keinojen kautta ja samalla havainnollistetaan kielellisten ja kansallisten rajanylitysten merkityksiä. Teoksissa korostuvat transnationalismi ja transkulturaalisuus avaavat lukijoille saksan kielen merkitystä ylikansallisena eurooppalaisena kielenä. Kafkan, Tawadan ja Bodrožićin kirjallisuudessa esitettyjen identiteettikuvausten keskeisen ongelman - kansallisen ja kielellisen identiteetin välisen ristiriidan - voidaan todeta pysyneen keskeisiltä osin samankaltaisena. Kansallisvaltioiden myötä kehittynyt käsitys äidinkielestä ja sen suhteesta kansalliseen identiteettiin vaikuttaa edelleen muokaten esimerkiksi käsityksiä siitä, mitä mielletään saksalaiseksi kirjallisuudeksi.
Subject: germaaninen filologia
Licens: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
Seitovirta_Robert_dissertation_2022.pdf 1.255Mb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post