Chaga Genome and Convergent Evolution of Betulinate Biosynthesis in Host (Betula pendula) and the Pathogen (Inonotus obliquus)

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8386-6
Titel: Chaga Genome and Convergent Evolution of Betulinate Biosynthesis in Host (Betula pendula) and the Pathogen (Inonotus obliquus)
Författare: Safronov, Omid
Medarbetare: Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
Helsingfors universitet, bio- och miljövetenskapliga fakulteten
University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Kasvitieteen tohtoriohjelma
Doktorandprogrammet i botanik
Doctoral Program in Plant Sciences
Utgivare: Helsingin yliopisto
Datum: 2022-09-09
Språk: en
Tillhör serie: URN:ISSN:2342-5431
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8386-6
http://hdl.handle.net/10138/346167
Nivå: Doktorsavhandling (sammanläggning)
Abstrakt: Inonotus obliquuse, commonly called chaga mushroom (Pakurikääpä), is known and used by many ethnic societies for its medicinal properties, to the degree that they believed to its magical and supernatural powers. Chaga mushroom mainly grows on Betula species, and easily identifiable when the sterile black conks burst through the bark of a host like Betula pendula (silver birch). The infected host tree might not even show any symptoms for several years, while the white-rot disease is progressing in the heart of the woody stem of the infected tree. However, very little known about the evolutionary history of chaga mushroom, and the molecular dynamics involves in pathogen-host interaction of chaga. In contrast, there is no lack of research over the study of secondary metabolites, extracted from chaga, and their potential for biotechnological, pharmaceutical, and industrial applications. Among the compounds are triterpenoids, such as betulin and betulinic acid, which found to be produced naturally by both chaga and its hosts Betula species. This begs a question what is the molecular mechanism which drive the production of the same compounds in host and the pathogen? To this end, we sequenced, assembled, and annotated the genome of B. pendula to predict high-quality gene models. We also studied the transcriptomic profiling of silver birch bark to understand the molecular pathways which contribute to the triterpenoid’s biosynthesis in different tissues of silver birch bark. In addition to the host genome, we sequenced, assembled, and annotated a high-quality genome of the pathogen (chaga mushroom), which provides an important foundation for our evolutionary analysis. Furthermore, we also identified and characterized the candidate CYP450 monooxygenase genes from silver birch and chaga mushroom, which then for the functional analysis, they subjected to heterologous gene expression analysis.Pakurikääpä, Inonotus obliquuse (Chaga mushroom), on tunnettu ja laajasti käytetty sieni kansanlääketieteessä etenkin Venäjällä ja Aasiassa. Jotkut uskovat sillä olevan vahvaa, jopa yliluonnollista, tehoa useiden sairauksien hoidossa. Pakurikääpä esiintyy yleisimmin koivuissa (Betula spp.) ja sen tunnistaa helpoiten puun kuoren läpi työntyvästä, rihmastopahkan aiheuttamasta tummasta epämuodostumasta, pakurista. Tartunnan saaneessa isäntäpuussa oireet saatetaan havaita vasta vuosia tartunnan jälkeen, sillä tartunnan alkuvaiheessa sienirihmasto lahottaa vain sydänpuuta. Pakurikäävän kehityshistoriasta tai taudinaiheuttajan ja isännän välisestä vuorovaikutuksesta molekyylitasolla tiedetään vielä hyvin vähän. Sen sijaan pakurikäävän toissijaisia aineenvaihduntatuotteita (sekundaarimetaboliitteja) ja niiden mahdollista käyttöä bioteknologian, lääketieteen sekä teollisuuden sovelluksissa, on tutkittu paljon. Tällaisia lupaavia yhdisteitä ovat muun muassa tartunnan saaneiden koivujen sekä pakurikäävän tuottamat triterpenoidit, kuten betuliini ja betuliinihappo. Onkin mielenkiintoinen kysymys, mikä molekyylitason mekanismi saa sekä isännän että taudinaiheuttajan tuottamaan samoja yhdisteitä? Tässä väitöskirjatyössä olemme selvittäneet rauduskoivun (Betula pendula) perimän emäsjärjestyksen sekä määrittäneet perimän geenit. Tutkimme ja analysoimme myös rauduskoivun kuoren transkriptomin ymmärtääksemme paremmin mitkä molekyylitason tapahtumat ovat mukana triterpenoidien biosynteesissä eri solukoissa. Isännän ja taudinaiheuttajan välistä evoluutiota ja vuorovaikutusta tutkiaksemme selvitimme myös pakurikäävän perimän. Lisäksi tunnistimme ja kuvailimme CYP450 mono-oksigenaasigeenit rauduskoivusta ja pakurikäävästä sekä tutkimme näiden geenien samanaikaista ilmenemistä isännässä ja taudinaiheuttajassa.
Subject: plant sciences
Licens: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
safronov_omid_dissertation_2022.pdf 24.58Mb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post