Alcohol craving after withdrawal in group-housed female mice: The role of neurotrophic factors

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8392-7
Title: Alcohol craving after withdrawal in group-housed female mice: The role of neurotrophic factors
Author: Koskela, Maryna
Other contributor: Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta
Helsingfors universitet, farmaceutiska fakulteten
University of Helsinki, Faculty of Pharmacy
Lääketutkimuksen tohtoriohjelma
Doktorandprogrammet i läkemedelsforskning
Doctoral Programme in Drug Research
University of Helsinki, Helsinki Institute of Life Sciences, Institute of Biotechnology and Neuroscience Center
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2022-08-12
Language: en
Belongs to series: URN:ISSN:2342-317X
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8392-7
http://hdl.handle.net/10138/346201
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Excessive use of alcohol results in about 5.3% of all deaths worldwide (WHO, 2018). Alcohol consumption can have adverse social, legal, occupational, psychological, and medical consequences (WHO, 2018). Harmful alcohol consumption can result in diabetes, cancer, stroke, cardiovascular diseases, and mental and behavioral disorders (Shield et al., 2013). Craving for alcohol refers to an urge or conscious desire to drink alcohol-based solutions. It has been hypothesized to underlie alcohol-seeking and relapse in humans with alcohol use disorder. Only humans have been reported to experience cravings. Associative learning, a memorable event that occurs with drug consumption, is an important factor in craving. To model the craving for alcohol in animals with equivalence to humans is a challenging task. However, the knowledge that animal models provide is pivotal to understanding the mechanism of disease progression. Drug craving models are well established by using laboratory rats. Self-administration and following extinction and relapse paradigms in mice are still poorly developed. However, because of gene-manipulated strains, they still pose a possibility for studies that cannot be conducted in rats. The main aim of this thesis was to clarify whether GDNF and BDNF play a role in alcohol-seeking behavior in group-housed female mice. A novel methodology to study alcohol-seeking behavior in mice was established. The uniqueness of the model is that alcohol drinking is voluntary, and it occurs in a social environment with minimum handling by a human. This model was used to study the role of neurotrophic factors (GDNF, BDNF, MANF, and CDNF) in alcohol-seeking behavior. This thesis project resulted in a novel model to study alcohol-seeking behavior after alcohol withdrawal in group-housed female mice. This model provides the possibility to study the role of neurotrophic factors in alcohol-seeking behavior. The results showed that viral GDNF overexpression decreases alcohol-seeking behavior after withdrawal.Alkoholin haitallinen käyttö aiheuttaa maailmanlaajuisesti noin 5,3 % kaikista kuolemista (WHO, 2018). Alkoholin käytöllä voi olla haitallisia sosiaalisia, oikeudellisia, ammatillisia, psykologisia ja lääketieteellisiä seurauksia (WHO, 2018). Haitallinen alkoholinkäyttö voi johtaa moniin sairauksiin kuten diabetekseen, syöpiin, aivoinfarktin, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöihin (Shield et al., 2013). Alkoholin himo viittaa haluun tai tietoiseen haluun juoda alkoholipohjaisia nesteitä. Alkoholin himo on oletettu olevan alkoholin etsimisen ja uusiutumisen taustalla ihmisillä, joilla on alkoholinkäyttöhäiriö. Vain ihmisten on raportoitu kokevan alkoholiin himoa. Assosiatiivinen oppiminen ja ikimuistoinen tapahtuma, joka tapahtuu huumeiden kulutuksen yhteydessä, on tärkeä tekijä himon kehittymisessä. Eläinten alkoholinhimon mallintaminen ihmisiä vastaavalla tavalla on haastava tehtävä. Eläinmallien tarjoama tieto on kuitenkin keskeistä taudin neurobiologisten mekanismien ymmärtämisessä. Huumeiden himomallit ovat vakiintuneet laboratoriorottien avulla. Itseannostelu sekä huumehakuisen käytöksen sammuttamiseen ja uusiutumiseen liittyvät paradigmat hiirillä eivät ole vielä kehittyneet, mutta lukuisten geenimanipuloitujen kantojen vuoksi ne tarjoavat mahdollisuuden tutkimuksiin, joita ei voida suorittaa rotilla. Tämän väitöskirjatutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, onko GDNF:llä ja BDNF:llä roolia alkoholin himon kehittymisessä naarashiirillä jotka elivät ryhmässä. Tutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä tutkia alkoholiin liittyvää käyttäytymistä, jossa hiiret elivät sosiaalisessa ympäristössä. Kehitetyn mallin ainutlaatuisuus on siinä, että alkoholin juominen on vapaaehtoista, ja se tapahtuu sosiaalisessa ympäristössä, ja ihminen käsittelee eläimiä mahdollisimman vähän. Käytimme automatisoituja häkkejä, jotka mahdollistavat yksittäisten eläinten seurannan sosiaalisessa ympäristössä. Tätä mallia käytettiin tutkimaan neurotrofisten tekijöiden (GDNF, BDNF, MANF ja CDNF) roolia alkoholihakuisessa käyttäytymisessä. Tämä väitöskirjatutkimus johti uuden mallin kehittymiseen, jolla tutkittiin alkoholinhakukäyttäytymistä alkoholin vieroittamisen jälkeen naarashiirillä jotka elivät ryhmässä automatisoidussa häkissä. Tämä malli tarjoaa mahdollisuuden tutkia neurotrofisten tekijöiden roolia alkoholiahakuisessa käyttäytymisessä. Tulokset osoittivat, että GDNF:n yli-ilmentyminen vähentää alkoholinhakukäyttäytymistä vieroituksen jälkeen.
Subject: neuropharmacology
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
koskela_maryna_dissertation_2022.pdf 5.154Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record