Prehospital critical care by helicopter emergency medical services in Finland – Patient characteristics and survival

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8134-3
Title: Prehospital critical care by helicopter emergency medical services in Finland – Patient characteristics and survival
Author: Björkman, Johannes
Other contributor: Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
Helsingfors universitet, medicinska fakulteten
University of Helsinki, Faculty of Medicine
Kliininen tohtoriohjelma
Doktorandprogrammet i klinisk forskning
Doctoral Program in Clinical Research
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2022-08-19
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8134-3
http://hdl.handle.net/10138/346202
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Prehospital critical care teams take care of the most severely injured and critically ill patients. Following major trauma or critical illness, mortality is high. However, no clear view has been established on long-term mortality following prehospital critical care. Patients present in myriad ways, making prospective randomized studies impractical. Benchmarking and robust databases allow governance of helicopter emergency medical care operations and also scientific research. International consensus guidelines provide a sound foundation for local implementation and international research. This thesis presents the patient characteristics and short- and long-term mortalities following prehospital critical care in Finland, with an emphasis on trauma. Helicopter emergency medical care in Finland is organized by government-owned FinnHEMS Ltd in liaison with university hospital districts. The units operate from six bases, all of which are equipped with helicopters and rapid-response vehicles. Five units are staffed with physicians, while a sixth is staffed with an advanced-level paramedic. The units are dispatched typically to primary missions by emergency dispatch centers following predefined mission criteria, but secondary dispatches by ambulances or the units themselves are also common. All dispatches are stored in the FinnHEMS database, which was launched in 2012 in tandem with the operator’s establishment. The database follows international guidelines for helicopter emergency medical care operations, surpassing the recommended fields. The Population Register Centre and the national hospital register collect data on citizens residing in Finland and care provided, respectively. Both are government run and financed. For this thesis, all HEMS dispatches since the foundation of the FinnHEMS database are included, along with mortality and dispatch codes provided by the Population Register Centre and national hospital register. The number of included patients ranges from 4803 to 34,370, depending on the study. The mission cancellation rate was 67%. The 30-day mortality ranged from 12% to 28% depending on the underlying cause. The cumulative 1-year mortality was 32% and the 3-year mortality was 37%. The standardized mortality ratio was elevated for all patient groups, even 1–3 years after initial prehospital critical care. Regarding the shock index, a u-shaped mortality curve was observed following trauma or out-of-hospital cardiac arrest, but not for other causes. The median response time was 19 minutes (interquartile range 14–30 minutes) while the median on-scene time was 23 minutes (interquartile range 12–36 minutes). A trend can be seen in terms of shorter treatment times, but no statistical significance was observed following adjustments. Helicopter emergency medical care teams participate in the care of a wide variety of patients with critical illness or major trauma. The mortality of these patients is high, even years following the initial incident. Response times might not be a major factor in the current context. Continued and further improved benchmarking serves as a foundation for improving quality. Further pragmatic studies should address quality of life in the long-term following prehospital critical care treatment.Ensihoidossa lääkäriyksiköt osallistuvat vaikeasti sairastuneiden ja loukkaantuneiden potilaiden hoitoon. Näiden potilaiden kuolleisuus on luontaisesti korkea, mutta tarkkaa tietoa pitkäaikaisennusteesta ei aikaisemmin ole ollut. Potilaat myös tarjoutuvat monesta eri syystä, mikä tekee satunnaistutkimuksen mahdottomaksi. Ensihoitohelikopteritoiminnan tietokannat sekä seurantaluvut antavat erinomaiset mahdollisuudet tieteelliselle tutkimukselle, hallinnon ohessa. Kansainväliset toimintaohjeet antavat hyvät perusteet paikalliseen toteutukseen sekä mahdollistaa myös kansainvälistä tutkimusta. Tässä väitöskirjassa esitetään suomalaisen ensihoitohelikopteritoiminnan hoitamien potilaiden lyhyt- ja pitkäaikaisennuste, painotuksella tapaturmaisesti loukkaantuneet potilaat. Valtio-omisteinen FinnHEMS Oy vastaa ensihoitohelikopteritoiminnan järjestämisestä Suomessa yhdessä yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa. Tukikohtia on kuusi, kussakin helikopteri sekä hälytysajoneuvo. Viidessä tukikohdassa miehistössä on lääkäri Lapin yksikön ollessa ensihoitojajohtoinen. Yksiköt hälytetään tavallisesti hätäkeskuksen toimesta ennalta sovituilla kriteereillä tai ensihoitotehtävää suorittavan yksikön toimesta. Kaikki tehtävät tallennetaan FinnHEMSin tietokantaan. Tietokanta perustettiin vuonna 2012, samalla kun FinnHEMS aloitti toimintansa. Tietokanta noudattaa, paikoin jopa ylittää, kansainvälisiä konsensuksia ensihoitohelikopteritoiminnan seurannasta. Digi- ja väestötietovirasto sekä Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen hoitoilmoitusjärjestelmä tallentaa osaltaan tietoa Suomessa asuvista henkilöistä sekä heille annetusta hoidosta. Tietoa edellä mainituista tietokannoista, mm helikopteritoiminnan kohtaamat potilaat FinnHEMS tietokannasta, kuolleisuus Digi- ja väestötietoviraston rekistereistä sekä diagnoosikoodit hoitoilmoitusjärjestelmästä, käytettiin tätä väitöskirjaa varten. Osatöihin sisällytettiin 4 803–34 370 potilasta. Tehtävien peruutusaste oli 67 %. 30 päivän kuolleisuus vaihteli 12 % ja 28 % välillä, riippuen taustalla olevasta syystä. Kumulatiivinen yhdenvuoden kuolleisuus oli 32 %, sekä kolmen vuoden kuolleisuus 37 %. Standardoitu kuolleisuussuhde oli kohonnut kaikissa potilasryhmissä, myös vuosia ensihoitotapahtuman jälkeen. Mitä sokki-indeksiin tulee, tapaturmissa sekä sairaalan ulkopuolisessa sydänpysähdyksessä kuolleisuus näyttäytyi u:n muotoisena käyränä. Vasteajan mediaani oli 19 minuuttia ja kohteessa oloaika 23 minuuttia. Lyhyemmällä hoitoajalla ei ollut tilastollista merkitsevyyttä kuolleisuuteen tarkistusten jälkeen. Ensihoitohelikopterit hoitavat suuresti vaihtelevia kriittisesti sairaita ja loukkaantuneita potilaita. Näiden potilaiden kuolleisuus on korkea jopa vuosia ensihoitotapahtuman jälkeen. Aikaviipeillä ei välttämättä ole niin iso merkitys nykyisellään. Jatkuva ja parantuva toimintalukujen seuraus on laadun ylläpidon ja parantamisen kulmakivi. Jatkossa tulisi selvittää potilaiden elämänlaatu kriittisen sairastumisen tai loukkaantumisen jälkeen ensihoitotoiminnan suhteen.
Subject: lääketiede
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Björkman_Johannes_dissertation_2022.pdf 4.718Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record