Liittyä ja irtautua : Tutkimus uskonnollisen yhteisöllisyyden rajapinnoista

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8456-6
Title: Liittyä ja irtautua : Tutkimus uskonnollisen yhteisöllisyyden rajapinnoista
Author: Rantala, Hannu
Other contributor: Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, Kirkkososiologia
Helsingfors universitet, teologiska fakulteten
University of Helsinki, Faculty of Theology
Teologian ja uskonnontutkimuksen tohtoriohjelma
Doktorandprogrammet i teologi och religionsforskning
Doctoral Programme in Theology and Religous Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2022-09-03
Language: fi
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8456-6
http://hdl.handle.net/10138/346496
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This study examines sociality in the boundary areas of communities. A boundary area is an area where individuals and communities meet or separate. The research assignment is to study how communal and individual affiliation and disaffiliation manifest in individual experiences in the boundary areas of three communities that have disaffiliated from the Evangelical Lutheran Church of Finland. The research assignment is examined through two questions. First, how have the communal disaffiliation and formation of a community occurred in three communities developed on the outskirts of the Evangelical Lutheran Church of Finland? Second, how has the individual’s disaffiliation from a community and affiliation to a community happened as described and experienced by individual interviewees? The communality of late modernity is diverse, and the boundary areas of communities have become porous. A porous boundary area signifies an area where an individual’s social affiliation to the community is easy. The objects of this research are three communities that have formed during the crumble of the religious monopoly of the Evangelical Lutheran Church of Finland. The communities are Markus-yhteisö (nowadays Pyhän Markuksen luterilainen seurakunta) in Helsinki, Satamaseurakunta in Jyväskylä, and Toivon portti -seurakunta of Uuden toivon seurakuntien uskonnollinen yhdyskunta (former Nokia Missio Church) in Tampere. The research material consists of documents from the Finnish Patent and Registration Office and theme interviews of 20 people. The documents from the Finnish Patent and Registration Office are used as a source for the formation of the communities. Secondly the study focuses on the religious language used by the interviewees and their descriptions of affiliation, disaffiliation, and commitment. The research shows, that the community’s boundary area is a concept that can be used to explain the social phenomena of the encounter between an individual and the community. The situations in the community formation have generated mythical stories about the birth of the community. In this study, these stories are called the communities’ genesis narratives. The genesis narratives describe and shape the boundary areas after the community has been formed. In the research analysis, a moment is found across all studied communities which in this study is called the community’s we-ness moment. The we-ness moment is a special area in the community’s boundary area, where, for individuals, the justification for the existence of the community becomes a reality and the community exists for the individual in real and imaginary terms. This study questions the idea that religious conversion is a one-off border crossing to a new religious community. In a late modern society, individuals move in different boundary areas of communities, whereupon a conversion is a continuous process and continuous building of religious identity. For an individual, affiliation to a community, disaffiliation from a community, and commitment to a community can occur simultaneously. In the current situation, a discussion about the decline in the number of members in the Evangelical Lutheran Church of Finland is a discussion beside the point. People’s religious identity is not built in an either-or situation but in a both-and situation. This is connected to the question of the moral responsibility of the leadership of religious communities to the people involved in the community.Tutkimus käsittelee yhteisöjen rajapintoja, joissa yksilöt ja yhteisöt kohtaavat tai eroavat. Tutkimustehtävänä on selvittää, miten yhteisöllinen ja yksilöllinen irtautuminen ja liittyminen ilmenevät yksilön kokemuksina yhteisöjen rajapinnoissa kolmessa evankelisluterilaisen kirkon uskonnollisuuden piiristä irtautuneessa yhteisössä. Tähän vastataan kahden tarkentavan kysymyksen kautta. Ensiksi miten yhteisöllinen irtautuminen ja yhteisön muodostuminen on tapahtunut kolmessa evankelisluterilaisen kirkon liepeillä syntyneessä yhteisössä? Toiseksi miten yksilön yhteisöstä irtautuminen ja liittyminen yhteisöön on tapahtunut haastateltujen kokemana ja kuvaamana tapahtumana? Jälkimodernin ajan yhteisöllisyys on monimuotoista ja yhteisöjen rajapinnat ovat muuttuneet huokoisiksi. Huokoinen rajapinta tarkoittaa, että yksilön sosiaalinen liittyminen yhteisöön on helppoa. Tutkimuksen kohteena on kolme yhteisöä: Markus-yhteisö (nyk. Pyhän Markuksen luterilainen seurakunta) Helsingissä, Satamaseurakunta Jyväskylässä sekä Uuden toivon seurakuntien uskonnollisen yhdyskunnan (entinen Nokia Missio Church) Toivon portti -seurakunta Tampereella. Tutkimuksen aineisto muodostuu Patentti- ja rekisterihallituksen asiakirjoista sekä 20 henkilön teemahaastatteluista. Patentti- ja rekisterihallituksen asiakirjoja käytetään yhteisöjen muodostumisesta kertovana lähdeaineistona. Tutkimus haastattelujen analyysi keskittyy haastateltujen käyttämään uskonnolliseen kieleen ja heidän kuvauksiinsa liittymisestä, irtautumisesta sekä sitoutumisesta. Tutkimus osoittaa, että yhteisön rajapinta on käsite, jonka avulla voidaan selittää yksilön ja yhteisön kohtaamisen sosiaalisia ilmiöitä. Yksilölle yhteisöön liittyminen, yhteisöstä irtautuminen ja yhteisöön sitoutuminen voivat olla samanaikaisia tapahtumia. Yhteisöjen syntymisen prosessit ovat muovanneet rajapintoja, ja yhteisöjen muodostumisen tilanteista on syntynyt myytinomaisia kertomuksia. Näitä kertomuksia tutkimuksessa kutsutaan yhteisöjen alkukertomuksiksi. Alkukertomukset kuvaavat ja muovaavat rajapintoja yhteisön muodostumisen jälkeen. Tutkimuksen analyysissä erottuu jokaisesta tutkitusta yhteisöstä tilanne, jota tutkimuksessa kutsutaan yhteisön me-hetkeksi. Me-hetki on yhteisön rajapinnan erityinen alue, jossa yksilöille yhteisön olemassaolon oikeutus todellistuu ja yhteisö on yksilölle reaalisesti ja imaginaarisesti olemassa. Suomen jälkimodernissa yhteiskunnassa kaikille sopivaa uskonnollista ratkaisua ei ole. Keskustelu kirkon jäsenmäärän laskusta on nykyisessä tilanteessa keskustelua sivuasiasta. Ihmisten uskonnollinen identiteetti ei rakennu joko-tai-asetelmassa vaan sekä-että-tilanteessa. Tutkimuksessa nousi esille kysymys uskonnollisten yhteisöjen johtajuuden moraalisesta vastuusta yhteisön toiminnassa mukana olevista.
Subject: teologia
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record