PROGNOSTIC FACTORS OF pT1 BREAST CANCER

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8388-0
Title: PROGNOSTIC FACTORS OF pT1 BREAST CANCER
Author: Liikanen, Jenni
Other contributor: Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
Helsingfors universitet, medicinska fakulteten
University of Helsinki, Faculty of Medicine
Kliininen tohtoriohjelma
Doktorandprogrammet i klinisk forskning
Doctoral Program in Clinical Research
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2022-08-26
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8388-0
http://hdl.handle.net/10138/346620
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Aim: Breast cancer is the most common cancer in women worldwide. In Finland, like in other high-income countries breast cancer is most often detected in an early stage, due to effective screening programme and breast cancer awareness. Nevertheless, the prognostic factors of small, node-negative breast cancers are still somewhat controversial. The aim of this thesis is to investigate the prognostic factors and breast cancer outcome of node-negative pT1 (≤ 2 cm in diameter) breast cancer in a population-based cohort with a long almost 10-years follow-up time. Material and methods: The study cohort is based on consecutive 1,865 patients with unilateral invasive pT1 breast cancer (≤ 2 cm in diameter), operated at the Breast Surgery Unit of the Helsinki University Hospital (HUS) between March 2000 and April 2006. Studies I and II are prospective, observational studies and study III is a retrospective study based on this prospectively collected patient data. The patients were followed up for almost 10-years. Study I investigated whether pT1 breast cancer patients (n=1,525) undergoing preoperative core needle biopsy (CNB) have higher incidence of isolated tumour cell findings (ITC; pN0i+, ≤ 0.2mm or < 200 cancer cells in a cluster) in their sentinel lymph nodes (SN) compared to those undergoing fine needle aspiration cytology (FNAC). The other aim was to study does the type of preoperative needle biopsy effect on breast cancer outcome. In study II, the long-term prognostic significance of ITCs in SN in pT1N0M0 breast cancer (n=936) was studied. The aim of study III was to investigate the long-term prognostic importance of human epidermal growth factor receptor 2 (HER2) expression in small node-negative (≤ 1 cm, stage pT1a-bN0M0) breast cancer (n=334). Results: In study I, FNAC was performed in 868 patients while 657 patients underwent CNB. CNB was not seen to increase the incidence of ITCs in the SNs when compared to FNAC. Compared to FNAC, CNB does not have an adverse influence on survival. In study II, 861 patients had ITC-negative (pN0i-) and 75 ITC-positive (pN0i+) breast cancer. Patients with pN0i+ cancer underwent more extensive surgery and received more often systemic adjuvant therapy than those with pN0i- cancer. Nevertheless, statistically significantly poorer ten-year distant disease-free, overall and breast cancer-specific survival was seen in the pN0i+ group. ITC findings were also a statistically significant prognostic factor in Cox regression model for worse distant disease-free survival, together with a high tumour Ki-67 proliferation index and large tumour size. In study III, 44 patients with pT1a-bN0M0, HER2+ cancer, not treated with adjuvant anti-HER2-targeted therapy (the HER2+ group) and 291 pT1a-bN0M0, hormone receptor positive, HER2-negative cancers (the ER+/HER2- group) were identified. Patients with HER2+ T1a-bN0M0 breast cancer was seen to have an unfavourable distant-disease free survival when adjuvant anti-HER2-targeted treatment was not administered. Conclusions: Preoperative percutaneous biopsy method is associated neither with a higher ITC incidence nor survival outcome. The current findings suggest that SN ITCs are associated with an increased risk for distant metastases and breast cancer death. Breast cancer HER2 expression is an important factor for unfavourable prognosis also in patients with subcentimetre node-negative (pT1a-bN0M0) cancer. Further studies, however, are needed.Tavoitteet: Rintasyöpä on maailmanlaajuisesti yleisin syöpä naisilla. Rintasyöpä diagnosoidaan kuitenkin yhä useammin varhaisessa ei-levinneessä vaiheessa. Suomessa ja muissa korkean tulotason maissa tämä on suurelta osin rintasyöpäseulonnan ja yleisen rintasyöpä tietoisuuden ansiota. Tästä huolimatta pienikokoisen rintasyövän ennusteelliset tekijät ovat edelleen keskustelun ja tutkimuksen alla. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on tutkia pT1 (kasvaimen koko ≤ 2 cm) rintasyövän ennusteellisia tekijöitä väestöpohjaisella aineistolla lähes 10 vuoden seuranta-ajalla. Materiaali ja menetelmät: Etenevään kohorttitutkimukseen otettiin 1,865 Helsingin yliopistollisen sairaalan rintarauhaskirurgian yksikössä maaliskuun 2000 ja huhtikuun 2006 välillä rintasyövän vuoksi leikattua potilasta. Potilailla oli todettu pienikokoinen pT1N0M0 (kasvaimen halkaisija ≤ 2 cm) rintasyöpä. Osatyöt I ja II ovat prospektiivisia tutkimuksia ja osatyö III retrospektiivinen tutkimus perustuen tähän prospektiivisesti kerättyyn aineistoon. Potilaiden seuranta-aika oli keskimäärin hieman alle 10 vuotta. Osatyö I selvitti vaikuttaako leikkausta edeltävä biopsiamenetelmä ennusteeseen sekä vartijaimusolmukkeista löydettävien yksittäisten kasvainsolujen (ITC; pN0i+, ≤ 0.2 mm tai < 200 syöpäsolun joukko) esiintyvyyteen ja täten pienikokoisen rintasyövän (pT1N0M0; kasvaimen koko ≤ 2 cm) ennusteeseen (n=1,525). Osatyö II keskityi selvittämään vartijaimusolmukkeiden ITC-löydösten merkitystä rintasyövän ennusteelle (n=936). Osatyö III tutki onko HER2 (epidermaalisen kasvutekijän reseptori 2; human epidermal growth factor receptor 2) positiivisuus merkityksellinen ennusteelle myös pienikokoisessa imusolmukenegatiivisessa rintasyövässä potilailla, joilla on alle 1 cm kasvain (pT1a-bN0M0) (n=334). Tulokset Osatyössä I ohutneulabiopsia tehtiin 868 ja paksuneulabiopsia 657 potilaalle. Biopsiamenetelmällä ei todettu olevan vaikutusta ITC-löydösten insidenssiin. Lisäksi biopsiamenetelmä ei vaikuttanut rintasyövän ennusteeseen heikentävästi. Osatyössä II 75 potilaalla todettiin ITC-löydöksiä (pN0i+) ja 861 potilaalla niitä ei todettu. Potilaat, joilla todettiin pN0i+ syöpä leikattiin laajemmin ja he saivat enemmän liitännäislääkehoitoja verrattuna pN0i- ryhmään. Siitä huolimatta etäpesäkevapaa elossaolo, kokonaiseloonjääminen ja rintasyöpäspesifinen eloonjääminen 10 vuoden seurannassa oli pN0i+ ryhmässä tilastollisesti merkitsevästi huonompi. ITC-löydösten todettiin olevan tilastollisesti merkitsevä ennusteellinen tekijä huonommalle etäpesäkevapaalle elossaololle myös Coxin regressio mallissa yhdessä Ki-67 proliferaatio indeksin ja kasvaimen koon kanssa. Osatyössä III 44 potilaalla todettiin pT1a-bN0M0 HER2 positiivinen syöpä (HER2+ ryhmä) ja 291 pT1a-bN0M0, hormonireseptori positiivinen, HER2-negatiivinen (ER+/HER2- ryhmä) syöpä. Potilailla, joilla todettiin HER2+ T1a-bN0M0 rintasyöpä ja joita ei hoidettu anti-HER2 hoidoilla havaittiin olevan epäsuotuisampi kymmenen vuoden etäpesäkevapaa elossa oloaika. Johtopäätökset Biopsiamenetelmällä ei ole vaikutusta rintasyövän ennusteelle eikä vartijasolmukkeiden ITC-löydösten esiintymiselle. ITC-löydös vartijaimusolmukkeissa on pienikokoisessa rintasyövässä (pT1N0M0) itsenäinen huonomman ennusteen riskitekijä. HER2-monistuma rintasyövässä on tärkeä ennusteellinen riskitekijä huonommalle eloonjäämisennusteelle myös potilailla, joilla on imusolmukenegatiivinen alle yhden senttimetrin rintasyöpä (pT1a-bN0M0). Kuitenkin lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan.
Subject: rintakirurgia
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record