Finnishnesses in Sweden : The Discursive Construction of Ethnicity in the Landscape of Social Media

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8402-3
Title: Finnishnesses in Sweden : The Discursive Construction of Ethnicity in the Landscape of Social Media
Alternative title: Ruotsin suomalaisuudet – Etnisyyden diskursiivinen rakentuminen sosiaalisessa mediassa
Author: Liimatainen, Tuire
Other contributor: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Cultures
Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelma
Doktorandprogrammet i politisk, samhällelig och regional förändring
Doctoral Programme in Political, Societal and Regional Changes
University of Helsinki, Centre for Nordic Studies (CENS)
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2022-09-03
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8402-3
http://hdl.handle.net/10138/346635
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This study examines ethnic boundary-drawing and its practical implications in the nexus of migrancy and national minorityness. The term “Sweden-Finn” is commonly used in reference to Finnish postwar migrants and their descendants in Sweden. However, in 2000, Sweden-Finns were also recognized as a national minority in Sweden, acknowledging the much longer historical presence of Finns and the Finnish language in the territories that today constitute the Swedish state. During the past decade, Sweden-Finnishness has been increasingly discussed in Sweden from the perspectives of the new Swedish-born generations and within the constantly evolving field of minority politics. Whereas immigrants and national minorities, the so called “new” and “old” minorities, are generally treated separately in both research and policy, this research asks alternatively how the top-down political recategorization of Finnish migrants into the Sweden-Finnish national minority impacts the construction of ethnicity on individual and collective levels. In the 2010s, social media have become key arenas for ethnic organizations, media, activists and individuals to connect, organize, express identities and build communities. Examining prominently emerged Sweden-Finnish ethnopolitical campaigning and activism on social media in the period of 2013–2019, this study focuses on the interaction between the national minority recognition and the legacies of migration on the individual and collective level representations of identity and culture, articulations of belonging and perceptions of power relations. As primary material, the study looks into the Twitter-campaign #Vågafinska by the Finnish-language radio channel Sisuradio, Instagram-campaign #Stoltsverigefinne by the youth umbrella organization Sweden-Finnish Youth in Sweden (RSN), and two anonymous Instagram-accounts Tukholman sissit and Göteborgin sissit. The analysis focuses on both the content of the campaigns, generated by individual social media users, and the group-making efforts of ethnopolitical actors and activists. The theoretical framework of the study draws from the interdisciplinary fields of ethnic studies, discourse studies and social movement studies. Adopting a critical and constructivist approach, this study departs employing “identity”, “ethnicity” or “ethnic groups” as units of analysis and thinks instead in terms of identifications, categories, group-making projects and processes. This approach is complemented with critical intersectionally informed thinking which sets ethnicity as part of broader systems of social boundaries and divisions. Insights drawn from social movement studies focus on the strand of literature examining the nexus of social media and collective identity, which provides tools to assess the logics and technological affordances of these novel platforms in group-making processes. Methodologically, the study utilizes a combination of thematic analysis and discourse analysis, acknowledging the key role of language in the construction of social reality. The main findings of this study show that “Sweden-Finnishness” is an internally complex and contradictory category and its representation impacted by various social categories such as age, generation, class, nationhood, citizenship and “race”. The study identifies five discourses of Sweden-Finnishness, which are (1) diasporic, (2) transnational, (3) hyphenated, (4) minority, and (5) autochthonous discourse. These discourses build on contrasting interpretations of the history of Finns and the Finnish language in Sweden and thus position Sweden-Finnishness differently in relation to both Finnish and Swedish national narratives and imaginations of a nation. The analysis of the material further shows how these different discourses operate in diverse, overlapping and contradictory ways in enacting and experiencing ethnicity through categories and memberships, various language-related questions, visual and symbolic expressions of culture, and attachments to places. These findings suggest that the recognition of Sweden-Finns as a national minority makes ethnic boundaries salient through reinforcing linguistic and cultural distinctiveness but also narratives of otherness. Paradoxically, the ethnic boundary between Finnishness and Swedishness emerges simultaneously as increasingly blurry due to the assumed cultural and visual similarity of Finns and Swedes, which can be seen as an outcome of the decades-long social and ethnic climb of Finnish migrants in Sweden. The analysis also reveals an apparent tension between the individualistic character of social media and the need of ethnic organizations and activism to essentialize and simplify a shared identity in order to express Sweden-Finnishness despite its multidimensional character. At the same time, it is evident that differentiated interpretations of Sweden-Finnishness are also present among those who seek to represent the group and thus contribute to its reification in divergent ways. This emphasizes the central role of “ethnopolitical entrepreneurs” in leading and remembering collective action in the landscape of social media, but also the analytical importance to look at the top-down expectations that are casted upon minorities. The findings of this study further suggest that due to their visuality and materiality, social media are particularly important platforms to express and enact ethnicity especially in the case of a largely invisible, unnoticed and silent group striving to display difference and distinctiveness. This thesis argues for a more nuanced understanding of Sweden-Finnishness, which considers the different histories, national narratives, political processes, ethnopolitical endeavors as well as individual backgrounds and experiences of Finns in Sweden. This recalibration helps to understand complex articulations of ethnicity, identity and culture as well as ethnopolitical hopes and claims in the increasingly diversifying society. I suggest that instead of Sweden-Finnishness, it is analytically more sustainable to talk about Finnishnesses in Sweden.Tämä väitöskirja tarkastelee ruotsinsuomalaisuuden moniulotteisia merkityksiä sosiaalisessa mediassa. Termillä ”ruotsinsuomalainen” viitataan yleisesti toisen maailmansodan jälkeisiin suomalaissiirtolaisiin ja heidän jälkeläisiinsä Ruotsissa. Vuonna 2000 ruotsinsuomalaiset kuitenkin tunnustettiin myös kansallisena vähemmistönä korostaen tulkintaa suomalaisuudesta ja suomen kielestä osana Ruotsin monikulttuurista historiaa. Maahanmuuttajuus ja kansallinen vähemmistöys käsitteellistetään usein leimallisesti erilaisiksi kategorioiksi, sillä niitä määrittää valtaväestöstä poikkeavien etnisten ryhmien erilaiset asemat ja historiat suhteessa kansallisvaltioon. Viime aikoina ruotsinsuomalaisuutta on kuitenkin käsitelty Ruotsissa sekä suomalais- ja ruotsalaissyntyisten sukupolvien näkökulmista että jatkuvasti kehittyvän vähemmistöpolitiikan kentällä. 2010-luvulla näitä keskusteluja on käyty näkyvästi etenkin sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjani tutkii miten Ruotsin suomalaistaustaisen väestön siirtolaistausta ja poliittinen uudelleenkategorisointi kansallisena vähemmistönä vaikuttaa etnisyyden rakentumiseen yksilö- ja yhteisötasolla. Tutkimuksen aineisto koostuu ruotsinsuomalaisista sosiaalisen median kampanjoista #Vågafinska ja #Stoltsverigefinne sekä anonyymeista aktivistileistä Tukholman sissit ja Göteborgin sissit vuosilta 2013–2019. Aineistoa lähestytään kriittisellä, konstruktivistisella ja intersektionaalisella tutkimusotteella tarkastellen etnisten rajojen rakentumista suhteessa erilaisiin kategorioihin, kieleen, kulttuuriin ja paikkaan. Lisäksi tutkimus pohtii sosiaalisen median vaikutusta etnopoliittisten toimijoiden ryhmänmuodostuskeinoihin ja yksilötason representaatioihin. Tutkimus osoittaa ”ruotsinsuomalaisuuden” olevan monimuotoinen ja sisäisesti ristiriitainen kategoria, joka paljastaa suomalaisuuden fragmentoituneet merkitykset Ruotsissa. Nämä merkitykset rakentuvat yksilöiden moninaisten taustojen sekä erilaisten poliittisten projektien kautta, jotka kiinnittyvät eri tavoin sekä suomalaiseen että ruotsalaiseen kansalliseen tarinaan ja kuvitelmiin kansakunnasta. Ruotsinsuomalaisten tunnustaminen kansallisena vähemmistönä on vahvistanut etnisiä rajoja suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden välillä korostamalla kielellistä ja kulttuurista omaperäisyyttä, mutta myös toiseuden kokemuksia. Samanaikaisesti etniset rajat näyttäytyvät entistä vaikeammin hahmotettavilta suomalaisten ja ruotsalaisten kulttuurisen ja myös fyysisen samankaltaisuuden vuoksi laajemmassa globaalissa kontekstissa. Sosiaalisen median rooli näyttäytyy tutkimuksessa jännitteisenä sen individualistisen luonteen ja etnopolitiikalle ominaisen yksinkertaistamisen vuoksi. Samalla sosiaalisen median visuaalisuus tarjoaa yksilöille uudenlaisia mahdollisuuksia itseilmaisuun. Tutkimus esittää, että ruotsinsuomalaisuuden sijasta on analyyttisesti kestävämpää puhua Ruotsin suomalaisuuksista.
Subject: alue- ja kulttuurintutkimus
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record