Helsingin kaupungin lähimetsien hoitotöiden hyväksyttävyys

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää asukaskyselynä Helsingin Laajasalossa, millaiset lähimetsät ovat asukkaille miellyttäviä? Lisäksi haluttiin selvittää, miten vastaajien taustatekijät vaikuttavat lähimetsien arvioimiseen ja kuinka paljon lähimetsiä käytetään, sekä mitkä ovat niiden tärkeimmät käyttömuodot? Tutkimuksella haluttiin myös selvittää, miten asukkaat suhtautuvat lähimetsissä tehtyihin hoitotöihin ja muuttuvatko lähimetsät hoidon jälkeen viihtyisämmiksi? Lisäksi haluttiin selvittää asukkaiden suhtautumista linjauksiin ja aluesuunnitelmaan. Tutkimus tuo lisätietoa Helsingin rakennusviraston vastuulla olevaa lähimetsien hoitoa varten ja se toteutettiin postikyselytutkimuksena. Otos poimittiin Helsingin kaupungin tietokeskuksen rekisteristä ja perusjoukon muodostivat 1000 valitun talouden vanhimmat henkilöt. Vastausprosentti kyselyssä oli 42 %, jota voidaan pitää hyvänä verrattuna vastaaviin aiempiin tutkimuksiin Helsingin alueella. Aineiston tilastollisessa analyysissä käytettiin ristiintaulukointia, x2- ja t-testiä. Tulosten perusteella suurin osa Laajasalon länsiosan asukkaista on myönteisiä Helsingin kaupungin rakennusviraston toteuttamille luonnonhoitotöille. Selvä enemmistö asukkaista koki myönteiseksi ne muutokset, joita lähimetsissä tapahtui metsänhoidon jälkeen. Selkeä enemmistö vastaajista piti hoitotöiden toteutusta ja lopputulosta hyvänä tai erinomaisena. Toisaalta tulosten perusteella on myös havaittavissa, että osa vastaajista koki lähimetsät hoitotoimien jälkeen liian avoimina, meluisina tai luontoarvoiltaan köyhtyneenä. Suurin yksittäinen puute aluesuunnitteluprosessissa, luonnonhoitotöiden suunnittelussa ja toteutuksessa oli tiedotus. Huomattava osa asukkaista ei tiennyt aluesuunnitelmasta, johon luonnonhoitotyöt perustuvat. Lisäksi huomattava osa asukkaista koki, että hoitotyöt käynnistyivät yllättäen ja ilman tiedottamista. Lisäksi osa vastanneista ei osannut vastata luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeisiin seikkoihin. Johtopäätöksenä on, että rakennusviraston yleiset pääperiaatteet, luonnonhoidosta ja luonnon monimuotoisuuden kunnioittamisesta (mm. luonnonhoidon linjaus) eivät ole tarpeeksi selkeitä ja yleistajuisia keskimääräiselle helsinkiläiselle. Tämä tutkimus vahvistaa aikaisempien vastaavien tutkimusten tuloksia siitä, että asukkaissa on havaittavissa selkeää ryhmittäisyyttä, kuten ikä ja koulutus suhteessa lähimetsiin ja niiden hoitoon. Nämä ryhmät pitäisi jatkossa huomioida selkeämmin koko suunnitteluprosessin aikana, aina aluesuunnittelusta maastotiedottamiseen asti.

Purpose of this study was to examine the residents' survey, what kind of relationship with residents and their urban forest might have and what attitude they may have when facing the urban forest management. The study serves the Helsinki department of public works, who can thus be valuable information for the above-mentioned lack of knowledge in the data. The study was conducted as a quantitative survey. The sample was selected on the Helsinki Urban Facts and the register of the population consisted of 1000 persons selected the elders of the economy. The response rate was 42, which can be regarded as a good result in comparison with earlier similar studies in the Helsinki area. In order the complete this study in were used in statistical analysis cross tabulation, x2-and t-test. Results of this research was that the majority of the Laajasalo´s population is clearly positive on the Helsinki City Public Works carried out by the forest management. In addition, the results can be concluded that a clear majority of residents felt positive the changes that took place in nearby forests after forest management. A clear majority of respondents considered treatment works and the implementation of the outcome of good or excellent. On the other hand the results shows that there is a problem in the design process, the nature management works planning and implementation of the information. However significant number of residents were not know the area planning, which are based on forest management, and in addition a significant proportion of residents felt that the treatment works began suddenly and without any information. That it may draw the conclusion that the area planning process, information is not sufficient, and people do not, it may well affect the very moment when the decisions of their local forest conditions to be made. In addition, based on the results is also noticeable that a significant number of respondents felt that local forest management activities being too open, noisy or impoverished nature value. In addition, a significant number of respondents did not know how to respond to biodiversity and important information. This can draw a clear conclusion that the general principles of Public Works, in the care and respect for nature may not have sufficiently clear for the general public, and the average inhabitants. This study confirms previous similar studies, the results of the residents has been seen in grouping in relation to the urban woodlands and their management. The conclusion here is that these groups should be taken into account in the future more clearly throughout the design process, from regional planning information until the off-road information.