Pölyttäjien kannankehitys, seuranta ja hyönteispölytyksen taloudellinen arvo Suomessa — PÖLYHYÖTY -hankkeen loppuraportti

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-5508-6 http://hdl.handle.net/10138/349726

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SYKEra_34_2022_Pölyhyöty.pdf 13.03Mb PDF View/Open
Title: Pölyttäjien kannankehitys, seuranta ja hyönteispölytyksen taloudellinen arvo Suomessa — PÖLYHYÖTY -hankkeen loppuraportti
Author: Heliölä, Janne; Kuussaari, Mikko; Rytteri, Susu; Holopainen, Salla; Korpela, Eeva-Liisa; Paukkunen, Juho; Suuronen, Anna; Pöyry, Juha
Publisher: Suomen ympäristökeskus
Date: 2022
Language: fi
Belongs to series: Suomen ympäristökeskuksen raportteja 34
ISBN: 978-952-11-5508-6
ISSN: 1796-1726
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-5508-6
http://hdl.handle.net/10138/349726
Abstract: Tämä raportti esittelee vuosina 2019–2022 toteutetun ”Pölyttäjien kannankehitys, seuranta ja hyönteispölytyksen taloudellinen arvo Suomessa” (PÖLYHYÖTY) -hankkeen tavoitteet ja tuotokset. Hanke sisältyi maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan MATO -tutkimusohjelmaan. Hanke jakautui kolmeen tavoitteiltaan erilaiseen työpakettiin. Tässä raportissa esitellään kunkin työpaketin tavoitteet ja tulokset, sekä yhteenveto hankkeen tärkeimmistä havainnoista ja suosituksista. Monia hankkeen tuotoksia hyödynnettiin jo ennen tätä loppuraporttia osana kansallisen pölyttäjästrategian valmistelua sekä sen taustadokumenttia. Työpaketissa 1 selvitettiin eri pölyttäjäryhmien aiempia kannanmuutoksia maassamme. Tätä varten mesipistiäisistä, kukkakärpäsistä ja kukkajääristä koottiin yhteen laajat havaintoaineistot eri museo- ja rekisterilähteistä. Aineistot analysoitiin parhailla tämänhetkisillä menetelmillä. Tulokset osoittivat usean sadan pölyttäjälajin esiintyvyydessä tapahtuneet muutokset viimeisen sadan vuoden ajalta. Tarhamehiläisen sekä yö- ja päiväperhosten osalta hankkeessa raportoitiin toisaalla tuotettuja tietoaineistoja sekä seurantatuloksia. Lisäksi työpaketissa arvioitiin kirjallisuuden perusteella eri pölyttäjäryhmien suhteellista merkitystä viljely- ja luonnonkasvien pölyttäjinä. Työpaketissa 2 pilotoitiin kansalaishavainnointiin perustuvaa kimalaisten seurantaa. Tässä sovellettiin menetelmänä linjalaskentaa, jota on käytetty jo pitkään päiväperhosilla. Hyvän menestyksen ansiosta alun perin kaksivuotiseksi suunniteltua pilottia jatkettiin myös vuosina 2021 ja 2022. Raportissa esitetään yhteenveto vuosien 2019–2021 havaintoaineistoista. Pilotin kokemusten pohjalta valmisteltiin lisäksi esitys säännöllisen kimalaisseurannan käynnistämisestä ja sen resurssitarpeista. Työpaketissa 3 tuotettiin laskennallinen arvio hyönteispölytyksen taloudellisesta arvosta Suomen maataloudelle. Tässä arviossa raportoitiin erikseen kunkin viljelykasvin osuus, sekä rahallisen arvon vuosittainen vaihtelu 2000-luvun aikana. Lisäksi kartoitettiin kyselytutkimuksen avulla tarhamehiläiseen perustuvan pölytyspalvelun tarjontaa. Hankkeen tulokset täydentävät merkittävästi tietämystä eri pölyttäjälajien esiintyvyydessä tapahtuneista muutoksista maassamme. Jatkossa olisi tärkeää selvittää myös lajien levinneisyyden muutoksia. Kansallisen pölyttäjästrategian yhteydessä esitettiin monia suosituksia pölyttäjien seurannan kehittämiseksi. Yhtenä osana tätä jatkossa tulisi turvata nyt menestyksellä pilotoidun kimalaisseurannan jatkuvuus. Lisäksi hankkeessa saatiin näkyväksi hyönteispölytyksen maataloudelle tuottama taloudellinen lisäarvo, mitä voidaan käyttää yhtenä perusteluna pölyttäjien suojelua edistävien toimien vahvistamiseksi. Status and monitoring of pollinator populations and the economic value of pollination for agriculture in Finland — Final report of the PÖLYHYÖTY project This report presents the objectives and outputs of the project “Status and monitoring of pollinator populations and the economic value of pollination for agriculture in Finland” (PÖLYHYÖTY) implemented in 2019–2022. The project was part of the MATO research programme funded by the Ministry of Agriculture and Forestry. The project was divided into three work packages with different objectives. This report presents the objectives and results of each work package, as well as a summary of the main findings and recommendations of the project. Many of the project's outputs were already utilized before this final report as part of the preparation of the national pollinator strategy and its background document. In Work Package 1, the previous population changes of different groups of pollinators in Finland were examined. For this purpose, extensive observation data on bees, hover flies and longhorn beetles were collected from various museum and registry sources. The data were analyzed using the best current methods. The results showed changes in the occurrence of several hundred species of pollinators over the past hundred years. With regard to honey bee, as well as moths and butterflies, the project reported monitoring results produced elsewhere. In addition, the relative importance of different groups of insects in pollinating both cultivated and wild plants was assessed based on literature. Work package 2 piloted the monitoring of bumblebees as a citizen science project. Bumblebees were recorded using transect counting method, which has previously been widely used on butterflies. As the pilot proved to be very successful, it was extended for the years 2021 and 2022. The report provides a summary of the observation data for 2019–2021. Based on experience from the pilot, a proposal for the launch of regular bumblebee monitoring and its resource needs was also prepared. Work Package 3 produced an estimate of the economic value of insect pollination for Finnish agriculture. In this estimate, the share of each cultivated plant was reported separately, as well as the annual variation in monetary value during the 2000s. In addition, a survey was carried out to assess the supply of pollination services based on honey bees. The results of this project are an important addition to the knowledge on the changes in the occurrence of a large number of pollinator species in our country. In the future, it would also be important to study changes in the distribution of these species. In the context of the national pollinator strategy, a number of recommendations were made to improve the monitoring of pollinators. As part of this, the continuity of the successfully piloted bumblebee monitoring should be ensured. In addition, the project made visible the economic added value of insect pollination for agriculture, which can be used as one of the arguments for strengthening measures to protect pollinators.
Subject: Pölyttäjien kannankehitys, seuranta ja hyönteispölytyksen taloudellinen arvo Suomessa (PÖLYHYÖTY)
PÖLYHYÖTY -hanke
Subject (yso): pölyttäjät
seuranta
pölytys
hyönteiset
mesipistiäiset
kukkakärpäset
talous
maatalous
kansalaishavainnot
havainnot


This item appears in the following Collection(s)

Show full item record