Individual perspective on the world of food : Studies on temperament, food environment, and diet among children

Abstract

Many factors relate to children’s eating; among the factors extensively studied is the home food environment, which encompasses parenting behaviors around food and eating as well as the physical aspects: food availability and accessibility in the home. In addition to the food environment’s vital role in a child’s developing eating habits, relevant are also the child’s individual characteristics, such as temperament. Developmental theories suggest that children are not merely passive recipients in their environments but may actively shape their environment through their behavior. Furthermore, depending on their temperament, the same environment may have varying effects on a child’s development. To date existing literature has mainly focused on coercive food parenting practices, such as restriction and pressure to eat, while less attention has received structure- and autonomy-promoting food parenting practices. Moreover, children’s dietary intake in early childhood education and care (ECEC) centers – another essential everyday life environment – has been understudied. Little is also known about the interplay between a child’s temperament and structure- and autonomy-promoting food parenting practices or temperament in relation to dietary factors specifically in the ECEC environment.

The aim of this thesis was to examine how a child’s temperament is associated with dietary factors together with different factors of the home food environment. Furthermore, this thesis examined the association between temperament and dietary factors in the ECEC environment. The most central dietary factors investigated were the frequency of consuming fruits, vegetables, and sugar-rich foods and drinks, as well as total energy intake.

This thesis utilized data from the Increased Health and Wellbeing in Preschools (DAGIS) project. In Study I, data was used from 505 children; Study II used the data from 728 children participating in the cross-sectional DAGIS survey conducted in 2015 and 2016 in Southern and Western Finland. Study III combined data from the cross-sectional survey with data from the DAGIS intervention baseline collected in 2017 and 2018 in two municipalities in Southern Finland, including information from 1216 children. The very short form of Children’s Behavior Questionnaire (CBQ) measured children’s three broad temperament dimensions: surgency, effortful control, and negative affectivity. Dietary factors in Study I were measured with a three-day food record, and in Studies II and III, with a parent-reported food frequency questionnaire (FFQ). The environmental factors investigated were structure- and autonomy-promoting food parenting practices, home food availability and accessibility, and general home and ECEC environments. Parents also reported about food parenting practices and the availability and accessibility of foods in the home.

The results showed associations between a child’s higher temperamental surgency and higher mean daily energy intake, particularly in the ECEC environment. Children with higher negative affectivity had greater day-to-day variability in their daily energy intake. Children with higher temperamental surgency and effortful control were more likely to consume vegetables daily. Moreover, this association was indirect through parents’ structure- and autonomy-promoting practices. Furthermore, the association between home accessibility of sugar-rich foods and drinks and the consumption frequency of those foods was stronger for children with higher scores on negative affectivity.

Overall, a child’s temperamental dispositions were associated with dietary factors, and food environment played a role in those associations. A novel finding was that temperamental surgency was associated with a higher mean daily energy intake, specifically in the ECEC environment. Thus, the role of a child’s temperament in dietary factors and eating, particularly in the ECEC environment, should be studied further. Furthermore, a paucity of research exists on associations between a child’s temperament and structure- and autonomy-promoting food parenting practices, which should be investigated in the future. Acknowledging and understanding the interplay between temperament and the food environment could help families and early educators in promoting healthy eating and food-related behavior among children.

Lapsen syömistä muovaavat monet tekijät, kuten kodin ruokaympäristö ja lapsen yksilölliset piirteet, esimerkiksi temperamentti. Temperamentin ja kodin ruokaympäristön välisiä yhteyksiä ja sitä, miten ne yhdessä ovat yhteydessä lasten ruoankäyttöön on kuitenkin tutkittu vain vähän, kuten on myös lapsen temperamentin yhteyttä päiväkotiaikaiseen syömiseen.

Tämä väitöstutkimus tarkasteli lapsen temperamenttipiirteiden yhteyttä ruoankäyttöön yhdessä erilaisten kodin ruokaympäristön tekijöiden – ruokien saatavuuden ja vanhempien ruokakäytäntöjen – kanssa. Lisäksi tutkittiin temperamentin yhteyttä syömiseen erikseen kotona ja päiväkodissa. Keskeisimmät tutkitut ravintotekijät olivat kasvisten, hedelmien ja sokeripitoisten ruokien ja juomien kulutus sekä energiansaanti.

Tutkimuksessa käytettiin kahta aineistoa, jotka kerättiin osana Increased Health and Wellbeing in Preschools (DAGIS) -hankketta vuosina 2015–2018. Tutkittavien lasten määrä vaihteli väitöskirjan osatöissä (n=505–1216). Vanhemmat raportoivat lapsen temperamentin lomakkeella, joka kartoitti kolmea temperamenttipiirrettä: ulospäinsuuntautuneisuutta, tahdonalaista hallintaa ja kielteistä virittyneisyyttä. Lisäksi vanhemmat vastasivat lomakkeella ruokakäytännöistään ja kodin fyysisestä ruokaympäristöstä. Lasten ruoankäyttöä tutkittiin vanhempien ja varhaiskasvattajien pitämällä ruokapäiväkirjalla sekä vanhempien täyttämällä kyselylomakkeella eri ruokien käyttötiheyksistä.

Ulospäinsuuntautuneisuus oli yhteydessä suurempaan päivittäiseen energiansaantiin, erityisesti päiväkotiympäristössä. Lapsilla, joilla oli enemmän kielteistä virittyneisyyttä, päivittäinen energiansaanti vaihteli enemmän päivästä toiseen. Lisäksi ulospäinsuuntautuneisuus ja tahdonalainen hallinta olivat yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen syödä kasviksia päivittäin. Vanhempien ruokakäytännöt selittivät ulospäinsuuntautuneisuuden ja tahdonalaisen hallinnan yhteyttä kasvisten päivittäiseen kulutukseen. Lisäksi havaittiin, että yhteys sokeripitoisten ruokien ja juomien helpon saatavuuden ja niiden kulutuksen välillä oli vahvempi lapsilla, joilla oli enemmän kielteistä virittyneisyyttä.

Lapsen temperamenttipiirteiden ja ruokavaliotekijöiden välillä löydettiin yhteyksiä, ja temperamentin ja ruokaympäristön välinen vuorovaikutus oli merkityksellistä näissä yhteyksissä. Jatkossa lapsen temperamentin yhteyttä syömiseen päiväkotiympäristössä tulisi tutkia kattavammin.