Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Hegemony, contradiction, and gender in the context of Finnish university physics

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteiden laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, beteendevetenskapliga fakulteten, institutionen för beteendevetenskaper sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences, Center for Research on Activity, Development and Learning en
dc.contributor.author Vainio, Jenny fi
dc.date.accessioned 2012-08-17T09:05:32Z
dc.date.available 2012-08-29 fi
dc.date.available 2012-08-17T09:05:32Z
dc.date.issued 2012-09-08 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-952-10-6998-7 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/35943
dc.description.abstract This study takes its point of departure in the gender-gap phenomenon observed in most academic communities worldwide. The statistics show that academic women are less likely to advance in their university careers than their male colleagues. The female underrepresentation is especially severe in the scientific field of physics, which is the focus of this study. In order to further understand the social and historical processes behind the gender-gap phenomenon in physics, three concepts were chosen as theoretical resources of this study. Hegemony (Gramsci) captures the dialectical processes of resistance and integration behind social consent. Contradiction (Ilyenkov, Engeström) refers to the dynamics of socio-historical changes in Finnish academia. Gender is understood as a set of social and organizational processes (Acker) through which gender difference is produced in the context of university physics. This study is based on qualitative data, namely semi-structured interviews with 36 Finnish physicists, both current and former university staff. Three intermediate concepts, alignments, turning points and discursive manifestations of contradictions, were utilized as bridging the empirical data and theoretical concepts. As a data-analysis method, tools of discourse analysis and narrative analysis were used. When considering the data analysis results from the point of view of gendered career paths in physics, it can be suggested that men are more adapted to the prevailing images and norms of research work. They identified themselves with the idea of a lone scientist more often than women who preferred teamwork. Moreover, men expressed more willingness to enter the academic competition than women and it was generally easier for them to prioritize work over family than for women. At the same time, women had to adapt to the male-dominated workplace-interaction in order to survive sexual harassment. Women performed more willingness to take up administrative and supportive tasks than men who preferred research work. These different preferences and modes of interaction in the academic work might contribute to the fact that women and men are likely to pursue on different academic careers. The data analysis also indicates a set of gendered processes and historical contradictions in the academic community of physics. For instance, sexual harassment can be interpreted as an interactional gendered process that has its roots in a contradiction between traditional male- dominated interactional rules and the current community of physicists where also women are present. The issue of reconciliation of work and family suggests a symbolic gendered process where the ideal image of a scientific worker implies a male researcher without family duties. Here, a contradiction between the traditional rules of organizing research work and the contemporary community of both male and female physicists can be traced. The above-presented data-analysis results inform the concept of hegemony. The dialectical notion of hegemony calls for identifying processes through which hegemony becomes reproduced and/or contested. In the data, instances of integration and resistance were gendered and clustered around two poles. In general, women expressed resistance against what can be called a traditional mode of academic work. At the same time, men integrated with it. On the contrary, men strongly resisted some of the current developmental trends in the academic working environment whereas women seemed to integrate with them more easily. Based on these observations, it can be suggested that, in the context of Finnish universities, two types of hegemonic forces are at play. Male interviewees found their site of integration in the hegemonic idea of traditional academic work, whereas female interviewees expressed resistance against some of its features. Male resistance was targeted at the emerging hegemonic idea of a managerial university whereas female interviewees could integrate with it to an extent. en
dc.description.abstract Kansainväliset tilastot osoittavat, että useimmissa maissa ja useimmilla aloilla miehet etenevät yliopistourallaan nopeammin ja pitemmälle kuin naiset. Suomessa miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia työuran luomiseen on pyritty varmistamaan lainsäädännöllä ja tasa-arvosuunnitelmilla. Yliopistomaailman sukupuolikuilu on kuitenkin osoitus siitä, että sukupuolten eriarvoisuus ei ole korjattavissa pelkästään lainsäädännöllä. Tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolikuilua fysiikan alalla, joka on historiallisesti hyvin miesvaltainen ala. Tutkimuksen ta-voite on ymmärtää sukupuolikuilun taustalla vaikuttavia sosiaalisia ja historiallisia prosesseja kolmen teoreettisen käsitteen (hegemonia, ristiriita ja sukupuolittuneet organisaatioprosessit) kautta. Tutkimus osoittaa, että miehet mukautuivat naisia paremmin fysiikan alan tutkimustyön vallitseviin mielikuviin ja normeihin. Miehet samaistuvat perinteiseen individualistiseen työtapaan enemmän kuin naiset, jotka korostivat tiimityön merkitystä tutkimuksessa. Miehet myös ilmaisivat halukkuutta osallistua akateemiseen kilpailuun useammin kuin naiset, ja heidän oli useammin helpompi asettaa työ perheen edelle kuin naisten. Naiset pyrkivät sopeutumaan miesvaltaisen työyhteisön vuorovaikutuskäytäntöihin ja selviytymään työyhteisöissä ilmenevästä seksuaalisesta häirinnästä. Naiset myös ilmaisivat kiinnostusta hoitaa laitoksen hallinnollisia ja tutkimusta tukevia työtehtäviä, kun taas miehet pitivät lähes poikkeuksetta tutkimustyötä kiinnostavampana vaihtoehtona. Nämä sukupuolittuneet valinnat ja vuorovaikutuksen muodot saattavat vaikuttaa myös naisten ja miesten erilaiseen suuntautumiseen yliopistouralla. Tutkimus tuo esiin akateemisissa yhteisöissä vallitsevia sukupuolittuneita prosesseja ja historiallisia ristiriitoja. Seksuaalinen häirintä on esimerkki vuorovaikutuksellisesta sukupuolittuneesta prosessista. Sen taustalla on ristiriita perinteisten, miesten määrittämien vuorovaikutussääntöjen ja nykyisen, miehistä ja naisista koostuvan tutkijayhteisön välillä. Työn ja perheen yhteensovittamisen ongelma voidaan ymmärtää symbolisena sukupuolittuneena prosessina, johon liittyy ajatus ideaalitutkijasta ilman fyysisiä tai sosiaalisia rajoitteita. Myös sen taustalta voidaan jäljittää ristiriita, joka syntyy perinteisesti miesvaltaisen alan normien ja nykyisen, miehistä ja naisista koostuvan yhteisön välille. Tutkimustulosten kautta piirtyy myös kuva suomalaisen yliopistoympäristön kahdesta hegemoniasta. Perinteinen akateemisen työnteon hegemonia ilmenee individualistisena työn tekemisen tapana, kilpailuna, ideaalikuvana työlleen omistautuneesta tutkijasta sekä maskuliinisina vuorovaikutuksen sääntöinä. Uusi managerialistinen hegemonia ilmenee suunnittelun, raportoinnin ja hallinnon lisääntyneinä työtehtävinä, jotka kaventavat perinteistä akateemista vapautta. Molempiin hegemonioihin liittyy sekä sukupuolittunutta vastarintaa että sopeutumista. Tutkimusaineisto koostui 36 suomalaisen fyysikon haastattelusta jotka tehtiin vuosina 2006-2007. Haastateltavista puolet oli miehiä ja puolet naisia. Puolet haastateltavista työskenteli yliopistolla, ja puolet oli siirtynyt tutkijanuralta muihin töihin yksityiselle tai julkiselle sektorille. Haastattelumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua ja aineistoa analysoitiin diskurssianalyysin ja narratiivisen analyysin keinoin. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-952-10-6997-0 fi
dc.relation.isformatof Helsinki: 2012, Studies in Educational Sciences. 1798-8322 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject kasvatustiede fi
dc.title Hegemony, contradiction, and gender in the context of Finnish university physics en
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Sannino, Annalisa fi
dc.ths Hasse, Cathrine fi
dc.opn Fenwick, Tara fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
Hegemony.pdf 922.6Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account