Suomen ympäristökeskuksen raportteja

 

Suomen ympäristökeskuksen raportteja –sarjassa julkaistaan pääsääntöisesti suomenkielisiä selvityksiä ja katsauksia.

Finlands miljöcentrals rapporter omfattar utredningar samt översikter. Dublikatserien ersätts av serien Rapporter från året 2006. Största delen av publikationerna finns endast på finska.

Reports of the Finnish Environment Institute includes publications and reports, which are usually used only inside the administration. Report serie has replaced the Mimeograph serie (1995-2006). Most of the publications are published only in Finnish.

Recent Submissions

  • Salminen, Antti; Vesikko, Ljudmila; Rankinen, Katri; Cano-Bernal, Jose E.; Grönroos, Juha (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Raportissa esitellään maatalouden ympäristötuen myötä vuosina 2008–2010 tapahtuneita tilatason viljelytoimenpiteiden muutoksia ja niiden vaikutuksia vesistökuormitukseen. Tutkimukseen osallistuneiden tilojen viljelykäytännöt pysyivät verrattain samanlaisina vuosina 2008–2010. Muutosta ei yleisesti ollut havaittavissa myöskään verrattaessa tuloksia edellisellä ohjelmakaudella saatuihin tuloksiin. Selkeimmät muutokset näyttäisivät liittyvän kauden 2007–2013 tiukentuneisiin lannoitusrajoihin sekä eroavaisuuksiin lisätoimenpiteiden valitsemisessa ja toteuttamisessa. Talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen liittyvät ja etenkin uudet, kevyenkin muokkauksen poissulkevat lisätoimenpiteet olivat erittäin suosittuja tutkimusalueilla vuosina 2008–2010, mitä ainakin osittain selittää suorakylvön yleistyminen. Fosforilannoitusta ja lannan käyttöä olisi edelleen syytä tarkentaa. Haastattelualueilla laskeneeseen ravinnekuormitukseen on vaikuttanut lähinnä ravinnetaseiden lasku ja maan P-luku, sekä eroosioherkällä Lepsämäenjoen alueella myös kasvipeitteisyyden lisääntyminen.
  • Räike, Antti; Koskela, Jarkko; Knuuttila, Seppo; Lehtoranta, Jouni; Pitkänen, Heikki; Risto, Maarit; Vuorinen, Jyrki (Finnish Environment Institute, 2015)
    The report describes the results of the joint Polish–Finnish sampling expedition aimed at estimating the possible effects of the two Polish phosphogypsum stacks located in Wislinka (Gdańsk) and Police on the loading of the Baltic Sea and the nearby watercourses. The joint expedition was based on the agreement between the Polish and Finnish Ministers of the Environment in June 2013. The results indicate a clear effect of the phosphogypsum stack on phosphate and total phosphorus concentrations in the Martwa Wisla. The physical nature of the basin with no permanent flow into the sea weakens mixing and dilution and may cause a local enrichment of pollutants from external sources, compared with a normal river having a constant water flow into the sea. Our suggestion is that a comprehensive study should be carried out in the stack area of Wislinka, as well as in the Martwa Wisla and its catchment area, to be able to calculate water and phosphorus mass balances in the area, and the magnitude of inputs of phosphorus to the Baltic Sea caused by the stack. The role of sediments as sinks and sources of phosphorus and other pollutants in the Martwa Wisla should be studied as well. In Police the effects of the phosphogypsum stack were less obvious. This could be expected as a result of effective mixing and dilution due to the high flow in the Oder River. Additionally, measures have been implemented to prevent leakage, by means of a hydraulic barrier and by collecting runoff water and directing it to the local wastewater treatment plant (WWTP). However, the results of the present expedition and also the results of the local monitoring programme from 2008 to 2012 indicate that the effects of the phosphogypsum stack on the quality of the recipient water cannot be ruled out. In order to estimate possible leakages in Police we suggest that an intensive monitoring programme for both groundwater and surface waters would be initiated. The sampling frequency for monitoring the leakage from the phosphogypsum stack should be increased to at least 12 annual samples at both the upstream and downstream stations. In addition, the water flow of the Oder between the stack and the nearby island should be continuously monitored. This would enable a reliable estimation of the potential phosphorus load into the Baltic Sea caused by the stack.
  • Juvonen, Harri; Järvinen, Eija; Kauppi, Lea; Soinisalo, Oili (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Julkaisu sisältää raportin Suomen ympäristökeskuksen toiminnasta ja tuloksista vuodelta 2014. Se sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä kuvauksen toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta, toiminnallisesta tuloksellisuudesta sekä tuotoksista ja laadunhallinnasta teema-alueittain. Julkaisu sisältää kuvauksen henkisistä voimavaroista sekä henkilöstöä ja työajan käyttöä samoin kuin kustannuksia ja määrärahojen käyttöä kuvaavia laskelmia ja analyyseja. Julkaisussa on myös kuvaus SYKEn sisäisestä valvonnasta sekä toimintaan ja palveluihin kohdistuneista arvioinneista. Julkaisu sisältää SYKEn tilinpäätöslaskelmat ja niiden tarkastelun, johto-organisaation kuvauksen, listauksen kv-sopimuksiin liittyvistä tehtävistä, yhteenvedon tutkimusinfrastruktuurista sekä kuvauksia vuonna 2014 valmistuneista tutkimuksista ja hankkeista.
  • Koivikko, Riitta; Leivuori, Mirja; Björklöf, Katarina; Näykki, Teemu; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Proftest SYKE järjesti marras-joulukuussa 2014 pätevyyskokeen jätevesiä analysoiville laboratorioille. Testattavina suureina olivat alkaliniteetti, ravinteet, pH, sähkönjohtavuus ja väri synteettisestä näytteestä, viemärilaitoksen sekä massa- ja paperiteollisuuden jätevesistä. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 66 laboratoriota. Koko tulosaineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 89 %, kun vertailuarvosta sallittiin pH-määrityksissä 0,2 pH-yksikön ja muissa määrityksissä 5–25 %:n poikkeama. Osallistujien pätevyyden arviointi tehtiin z-arvon avulla. Mittaussuureen vertailuarvona käytettiin laskennallista pitoisuutta, osallistujien tulosten robustia keskiarvoa, keskiarvoa tai mediaania. Hyväksyttävien tulosten määrä oli samaa tasoa kuin edellisessä vastaavassa vertailussa, jolloin hyväksyttäviä tuloksia oli 87 %.
  • Leivuori, Mirja; Koivikko, Riitta; Sara-Aho, Timo; Näykki, Teemu; Björklöf, Katarina; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2015)
    Proftest SYKE carried out the proficiency test (PT) for analysis of elements in waters in October 2014. The measurements were: Al, As, B, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, Mn, Mo, Ni, Pb, Sb, Se, Sn, V, and Zn. The tested sample types were: artificial, natural water, municipal waste water and industrial waste water samples. In total 38 laboratories participated in the PT. In this proficiency test 86 % of the results were satisfactory when deviations of 10 - 25 % from the assigned values were accepted. Basically, the metrologically traceable concentration, calculated concentrations or the robust mean or mean of the results reported by the participant were used as the assigned values for measurements. The evaluation of the performance of the participants was carried out using z score. In some cases the evaluation of the performance was not possible e.g. due to the low number of the participants.
  • Tukia, Harri; Hämäläinen, Julia; Ryttäri, Terhi (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Harjumetsien paahdeympäristöt ja niillä elävä erikoistunut eliölajisto ovat viime vuosikymmeninä taantuneet mm. metsäpalojen tehokkaan torjumisen ja yleisen rehevöitymiskehityksen takia. Myös monet talousmetsien hoitoon liittyvät piirteet, kuten hakkuiden jälkeinen heinittyminen ja tiheät taimikkovaiheet, voivat heikentää paahdeympäristöjen lajien säilymistä. Viimeisen, lähes kymmenen vuoden aikana asian korjaamiseksi on tehty laajapohjaista yhteistyötä ympäristö- ja metsäalan toimijoiden kesken. On huomattu, että metsätalous, luonnonhoito ja vaateliaiden eliölajien turvaaminen eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan niitä voidaan tavoitella yhtä aikaa, samalla kustannuksia säästäen. Tähän raporttiin on koottu kokemukset ja tulokset vuosien 2006–2014 aikana toteutetuista harjumetsien paahde-elinympäristöjen suojeluun ja hoitoon tähdänneistä hankkeista. Mukana ovat katsaukset harjujen käytön historiaan ja metsien suojelun ekologisiin perusteisiin. Lähemmän tarkastelun alla olleilta Taipalsaaren ja Lopen harjualueilta raporttiin on koottu tulokset tienvarsikasvillisuuden ja linnuston inventoinneista. Näiden esimerkkien avulla pohditaan myös paahde-elinympäristöjen verkostoajattelua: miten erilaisia paahdeympäristöjä voitaisiin kytkeä toisiinsa ja saada aikaan osiaan laajempia kokonaisuuksia. Räyskälän lentokentällä pidettyjen Suviseurojen vaikutuksista on pienimuotoinen seurantatutkimus. Raporttiin on koottu myös alustavat tulokset kaikista eri hankkeiden aikana tehdyistä hoitokokeista ja niiden seurannoista. Lisäksi esitetään tuloksia Kemiönsaaren Örön paahdeympäristöjen hoitojen lähes kymmenen vuoden seurannoista. Raporttia täydentää maisemanäkökulma: miten ihmisen kokemus maisemassa tulisi ottaa huomioon harjujen hakkuita suunniteltaessa. Viimeiseen lukuun on koottu tiivistetysti harjuluonnon paahdeympäristöjen hoidosta saatuihin kokemuksiin perustuvat johtopäätökset ja suositukset.
  • Nuutinen, Jari; Koivikko, Riitta; Leivuori, Mirja; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2015)
    Proftest SYKE carried out the proficiency test (PT) for analysis of oil hydrocarbons in water and soil in November-December 2014. Three types of samples were delivered to the participants; synthetic sample, surface water and soil samples. In total, 15 laboratories participated in the PT. The evaluation of the performance was based on the z scores. In this proficiency test 77 % of the data was regarded to be satisfactory when the deviation of 20 to 40 % from the assigned value was accepted. Either the calculated concentration, robust mean, mean or median of the results reported by the participants was chosen to be the assigned value depending on the analyte. The uncertainty for the assigned value was estimated at the 95 % confidence interval and for calculated assigned values it was 1.9–3.5 %, for assigned values based on the robust mean it was 15.5 %, for assigned values based on the mean it varied from 3.3 to 20.9 %, and for median based assigned value the uncertainty for the assigned value was estimated to 22.3 %.
  • Björklöf, Katarina; Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Karppinen, Anssi; Väisänen, Tero; Väisänen, Ritva (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Proftest SYKE järjesti lokakuussa 2014 vesistöjen kenttämittausvertailun, jossa testattavina suureina olivat veden happipitoisuus, lämpötila, pH, sameus ja sähkönjohtavuus Oulunjoessa. Vertailumittaukseen osallistui 9 toimijaa ja 16 mittaria. Hyväksyttäviä tuloksia vertailumittauksessa oli 88 %, kun sallittiin 5-10 % poikkeama asetetusta vertailuarvosta. Vuonna 2013 Keravan joessa järjestetyssä vertailumittauksessa hyväksyttäviä tuloksia oli 82 % ja kesällä 2014 järjestetyssä 91 %. Vertailumittaus osoittaa, että kenttämittareilla saadaan luotettavaa ja toistettavaa tulosta, kun laadunvarmistustoimenpiteet on suoritettu riittävän huolellisesti. Kenttämittarit oli kalibroitu valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi useimmilla toimijoilla oli hyviä laadunvarmistuskäytäntöjä. Usein mittareille oli määritelty vastuuhenkilö, mutta perehdytykseen ja mittareiden oikeaoppiseen käyttöön sekä antureiden toimintaperiaatteisiin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Mittausepävarmuuksia ei mittareille ollut laskettu. Kenttämittareiden tuottamien tulosten luotettava laadunvarmistus on välttämätöntä ennen kuin mittareita voidaan laajemmin hyödyntää esimerkiksi ympäristön tilan seurannassa. Mittausepävarmuuden tunteminen on avainasemassa tulosten käyttökelpoisuuden kannalta. Kenttämittareiden tulosten mittausepävarmuuden arviointiin tarvitaan ohjeistusta. Hyödyllistä tietoa siihen saadaan laadunvarmistustoimenpiteiden säännöllisestä seurannasta.
  • Kontiokorpi, Jari; Rusanen, Pekka (Finnish Environment Institute, 2015)
    Finnish South Karelian birdwatchers observed the migration of arctic waterfowl and shorebirds in Vyborg every spring for 21 years, and in Kurortny District for eight years. The monitoring data of these expeditions covers nearly 3,000 observation hours during May and June in years 1988–2008. It was found out, that a large proportion of arctic waterfowl populations migrate through Vyborg and Kurortny areas, and that a part of these also stage in the areas. Concerning several species, the variation in annual sums of migrators reflected population developments in the arctic breeding areas, and also supported the estimations of wintering populations of the Baltic Sea. Expeditions collected a lot of monitoring data about the migration; daily rhythm, directions and routes, as well as intensity and timing of the migration. Clear differences between both species and observation areas were noticed in the dynamics, routes and intensity of the migration.
  • Jäppinen, Jukka-Pekka; Tyrväinen, Liisa; Reinikainen, Martina; Ojala, Ann (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys (2013–2014) on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama Argumenta-hanke, jossa tutkijat, asiantuntijat ja päättäjät ovat tarkastelleet monimuotoiseen luontoon perustuvien ekosysteemipalvelujen ja ihmisen terveyden välisiä yhteyksiä. Metsäntutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä suunnittelema ja toteuttama hanke on tuottanut ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisen ja monitieteisen käsityksen alaa koskevan suomalaisen tutkimuksen nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista. Hankkeen työskentelymuotona ovat olleet tutkijatyöpajat ja seminaarit tutkijoille, päättäjille ja suunnittelijoille. Tähän julkaisuun on koottu seminaariesitelmien yhteenvedot, sekä seminaarien, työpajojen ja muun aihepiiriä koskevan tiedon perusteella laaditut toimenpide-ehdotukset tutkimukselle ja politiikalle. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys -hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa on monipuolisesti tuotu esille luontoon perustuvien ekosysteemipalvelujen kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ja sairauksia ennalta ehkäiseviä vaikutuksia. Hankkeen tärkeimpänä tuloksena ehdotetaan, että Suomessa toteutetaan kymmenvuotinen Luonto lähelle ja terveydeksi – Kansallinen luonto ja hyvinvointi -ohjelma (2015–2025), joka sisältää kansallisen toimenpideohjelman ja monitieteisen tutkimusohjelman. Tutkimustiedolla ja siihen perustuvalla osaamisella voidaan edistää kansalaisten terveyttä sekä ehkäistä kansansairauksia ja syrjäytymistä. Ehdotusten toteuttaminen edistäisi osaltaan luontoon perustuvien palvelujen ja liiketoiminnan kehittämistä ja lisäisi yritystoiminnan sekä työllisyyden mahdollisuuksia. Argumenta-hanke on edistänyt myös tieteidenvälisen yhteistyöverkoston muodostumista Suomeen.
  • Leivuori, Mirja; Rantanen, Minna; Björklöf, Katarina; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2015)
    Proftest SYKE arranged proficiency test for measurement the gross and the net calorific value, the content of ash, carbon, nitrogen, hydrogen, moisture, sulphur and volatile matter in fuels in September 2014. One peat, one wood pellet and one coal sample were delivered to the participants. In total, there weres 25 participants in the proficiency test. Additionally, the participants were asked to estimate/calculate the emission factor for the peat and coal samples. In total, 86 % of the participating laboratories reported the satisfactory results when the deviations of 1–30 % from the assigned values were accepted. About 80 % of the participants used accredited methods and 93 % of their results were satisfactory. In measurement of the gross calorific value from the peat sample 78 %, from the wood pellet sample 78 % and from the coal sample 88 % of the results were satisfactory. In measurement of the net calorific value from the peat sample 86 %, from the wood pellet 79 % and from the coal sample 80 % of the results were satisfactory. The robust means or mean of the reported results by the participants were used as the assigned values for measurements. The evaluation of performance was based on the z score which was calculated using the assigned value and the standard deviation for proficiency assessment at 95 % confidence level. The standard deviation for performance assessment was mainly set on the basis of the reproducibility requirements presented the standard methods. The evaluation of performance was not done for the measurement of moisture and emission factor in all samples and of nitrogen for wood pellet samples.
  • Karjalainen, Anna K.; Siimes, Katri; Leppänen, Matti T.; Mannio, Jaakko (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Tässä raportissa esitetään kasvinsuojeluaineiden seurantatulokset pintavesistä vuosina 2007–2012 ja happamien sulfaattimaiden pintavesien laadun ja metallipitoisuuksien seurantatulokset vuosina 2009–2012. Haitallisten aineiden seuranta on ollut osa maa- ja metsätalouden kuormituksen seurantaohjelmaa eli nk. ”MaaMet” -hanketta. Raportissa esitellään kasvinsuojeluaineseurannassa yleisesti havaitut aineet ja verrataan havaittuja pitoisuuksia ympäristönlaatunormeihin ja vastaaviin muihin vertailuarvoihin. Yhteensä vesistä havaittiin 68 eri ainetta, kun analysoituja aineita oli 201. Pitoisuudet olivat enimmäkseen alhaisia ja vain muutamia vertailuarvojen ylityksiä havaittiin. Vertailuarvojen ylityksistä kasvinsuojeluainekäyttöön liittyivät vain muutamat sulfonyyliureaherbisidit, joista vuoden 2008 jälkeen vain triasulfuronia on havaittu vertailuarvot ylittävinä pitoisuuksina. Seurannan avulla selvisi diuronin ja terbutryynin biosidikäytöstä johtuneet ympäristönlaatunormien ylitykset. Kun biosidikäyttö lopetettiin, diuronin ja terbutryynin pitoisuudet laskivat jokivedessä määritysrajan alle. Neljän aikanaan tuholaisten torjunta-aineena käytetyn aineen pitoisuudet ylittivät vertailuarvonsa yksittäisissä vesinäytteissä (endriini, alfa-endosulfaani, furatiokarbi ja malationi). Niiden päästölähteitä ei tunneta. Noin kolmasosasta vesinäytteitä ei havaittu yhtään analysoitua ainetta, mutta viidestä prosentista näytteitä havaittiin vähintään kymmentä eri ainetta. Vesien ekologinen tila oli hyvää huonompi niillä paikoilla, joilta havaittiin eniten aineita. Happamien sulfaattimaiden vaikutusalueilla havaittiin hapanta valuntaa ja vastaavasti kohonneita alumiinin, kadmiumin, koboltin, mangaanin, nikkelin, sinkin ja raudan pitoisuuksia suuressa osassa jokien ja jokisuistojen näytepisteissä. Kadmiumin ja nikkelin ympäristönlaatunormit ylittyivät useilla näytepaikoilla. Kahden muun laatunormiseurannassa olevan metallin lyijyn ja sinkin vertailuarvot eivät ylittyneet seuranta-aikana. Hapan valunta yhdessä maasta liuenneiden metallien kanssa heikentää vesien ekologista ja kemiallista tilaa happamien sulfaattimaiden alueella läntisessä Suomessa.
  • Sillanpää, Markus; Schultz, Eija; Tuominen, Meri (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Nanomateriaaleja käytetään nykyään monissa kuluttajatuotteissa ja teollisuuden sovelluksissa. Teollisen tuotannon ja käytön voimakkaaseen kasvuun liittyy uhka nanomateriaalien tahattomasta vapautumisesta ympäristöön. Sen vuoksi on tehty jo paljon tutkimusta, jossa pyritään arvioimaan nanomateriaalien turvallisuutta ihmisten terveyden ja ympäristön kannalta. Tämä raportti on katsaus synteettisten nanomateriaalien ympäristötutkimukseen, ja se pohjautuu viimeaikaiseen tieteelliseen kirjallisuuteen. Lähteinä on käytetty 2000-luvulla ja pääasiassa viimeisen viiden vuoden aikana ilmestyneitä alkuperäisiä artikkeleita ja katsauksia. Selvityksessä käsitellään nanomateriaalien ympäristötutkimukseen liittyviä teemoja, kuten aineiden vapautumista ympäristöön, mittaustekniikoita, mittaamiseen ja analysoimiseen liittyviä haasteita, nanomateriaalien ympäristökohtaloa ja biologisia vaikutuksia. Tarkastelun kohteeksi valittiin ominaisuuksiltaan kuusi erilaista nanomateriaalia tai nanomateriaaliryhmää (sinkkioksidi, titaanidioksidi, hopea, hiilipohjaiset aineet, nanoselluloosa ja kvanttipisteet). Katsauksen lopussa on joitakin huomioita tärkeimmistä tietoaukoista. Tässä raportissa keskitytään käsittelemään nanomateriaaleja vesiympäristössä, aerosolihiukkaset jätettiin kokonaan huomiotta, ja maaperäasioita on käsitelty vain rajoitetusti.
  • Björklöf, Katarina; Koivikko, Riitta; Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Sarkkinen, Mika; Sara-Aho, Timo; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku; Väisänen, Ritva (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Proftest SYKE järjesti pätevyyskokeen talous- ja raakavesien testisuureille. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 57 laboratoriota. Tuloksia arvioitiin z-arvon avulla käyttäen kokonaishajonnan tavoitearvoina pH-määrityksissä 0,2 pH-yksikköä ja muissa määrityksissä 5–15 %. Koko tulosaineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 88 %. Hyväksyttävien tulosten määrä oli samaa tasoa kuin edellisessä talousvesivertailussa.
  • Seppälä, Elina; Hjerppe, Turo; Marttunen, Mika (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain tavoitteena on, että pinta- ja pohjavesimuodostumien tila ei heikkene ja niiden tila on vähintään hyvä. Vedenlaadun paranemisesta syntyviä virkistyshyötyjä selvitettiin Suomen ympäristökeskuksessa kehitetyn VIRVA-mallin avulla hyvää huonommassa tilassa olevalla Raaseporin rannikkoalueella ja koko Suomen puoleisella Suomenlahden rannikolla. Virkistyskäytöllä on rannikkoalueella suuri merkitys. Aiempien tutkimusten perusteella tärkeimpiä rannikon ja saariston vesialueisiin liittyviä ulkoiluharrastuksia ovat uinnin lisäksi veneily, kalastus ja rannalla oleilu. Tässä raportissa esitettyä tutkimusta varten toteutettiin postikysely kesällä 2011. Virkistyskäyttöään ja vedenlaadun vaikutusta siihen arvioi 281 rantakiinteistön omistajaa. Tulosten perusteella nykyisellä vedenlaadulla on haitallisia vaikutuksia keskeisiin vesistön virkistyskäyttömuotoihin kuten uintiin, veneilyyn ja kalastukseen. Vastaajista lähes kaikkien (96 %) mielestä nykyinen vedenlaatu oli haitannut uintia. Noin puolet vastaajista (52 %) oli vähentänyt virkistyskäyttöään huonon vedenlaadun vuoksi. Mikäli Raaseporin merialueen rehevyys vähenisi niin, että siellä saavutettaisiin hyvä ekologinen tila, kasvaisi alueen rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhyöty VIRVA-mallilla arvioituna noin 6 miljoonaa euroa vuodessa. Raaseporin ja myös koko Suomenlahden rannikolla on runsaasti ranta-asutusta, johon on sidottu suuria pääomia ja tämä taas johtaa ranta-asutuksen suurempaan virkistyskäyttöarvoon verrattuna muihin virkistäytyjiin. Tarkastelun perusteella vesistöstä aiheutuva muun virkistyskäytön arvon kasvu olisi noin 17 % rantakiinteistöjen käyttäjille aiheutuvasta hyödystä eli miljoona euroa vuodessa. Muista käyttäjistä eniten hyötyisivät uimarit. Mikäli koko Suomenlahdella saavutettaisiin hyvä ekologinen tila, kasvaisi rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhyöty noin 50 milj. euroa vuodessa. Hyödyt olisivat siten suuremmat kuin nykyiset arviot merenhoidon kustannuksista. VIRVA-laskelmat perustuvat useisiin oletuksiin ja asiantuntijoiden päätelmiin. Niihin liittyy siis jonkin verran epävarmuutta. Siksi mallilla laskettuja ”tarkkoja” euromääräisiä arvioita olennaisempaa on tarkastella tulosten suuruusluokkaa ja erilaisilla oletuksilla laskettuja virkistyskäyttöhyötyjen vaihteluväliä. Tulokset kuitenkin vahvistavat käsitystä, että Suomenlahden vedenlaadun paranemisella olisi huomattavia hyötyjä vesistön virkistyskäytölle.