Suomen ympäristökeskuksen raportteja

 

Suomen ympäristökeskuksen raportteja –sarjassa julkaistaan pääsääntöisesti suomenkielisiä selvityksiä ja katsauksia.

Finlands miljöcentrals rapporter omfattar utredningar samt översikter. Dublikatserien ersätts av serien Rapporter från året 2006. Största delen av publikationerna finns endast på finska.

Reports of the Finnish Environment Institute includes publications and reports, which are usually used only inside the administration. Report serie has replaced the Mimeograph serie (1995-2006). Most of the publications are published only in Finnish.

Recent Submissions

  • Antikainen, Riina; Dalhammar, Carl; Hildén, Mikael; Judl, Jáchym; Jääskeläinen, Tiina; Kautto, Petrus; Koskela, Sirkka; Kuisma, Mika; Lazarevic, David; Mäenpää, Ilmo; Ovaska, Jukka-Pekka; Peck, Philip; Rodhe, Håkan; Temmes, Armi; Thidell, Åke (Finnish Environment Institute, 2017)
    Reports of the Finnish Environment Institute 13/2017
    Environmental problems, combined with European Union environmental and energy policies shaped to address them, have created pressures for change. Some of these open significant opportunities to renew industries. This report delivers new understanding of the potential of circular economy for sustainable renewal of manufacturing in bio-based industries. With particular focus on novel value chains, it provides novel insights into the role of innovation policies in facilitating the shift towards sustainable, circular bioeconomy in Finland and Sweden. The textile and multi-storey wood construction sectors, and emergent biorefineries are utilised as case studies that deepen understanding of the circular bioeconomy, its opportunities, barriers, and impacts, and the policies that affect its emergence. Recent developments of bioeconomy and circular economy solutions and governance in the Netherlands are also summarised in order to deliver contrasting context to the Nordic focus countries. In this work, the bioeconomy is conceptualised as an economy where the basic building blocks for materials, chemicals and energy are derived from renewable biological resources, such as plant and animal biomass. The essence of the circular economy, that is used here, lies in maximisation of added value and in making the best use of any extracted raw material. This analysis shows that to date discussions and activities related to the promotion of bioeconomy and circular economy have largely been separate efforts, but there are signs that the discussions may converge. It finds that while the form of developments are similar in Finland and in Sweden in the case areas (i.e. textiles, wood construction and biorefineries), there are also clear differences in the strengths of the countries. Evidence is found that such strengths offer potential to develop world leadership in a circular bioeconomy. The report identifies policy recommendations to support renewal of manufacturing in the wood based industries towards a sustainable circular bioeconomy.
  • Leivuori, Mirja; Koivikko, Riitta; Sarkkinen, Mika; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2017)
    Reports of the Finnish Environment Institute 14/2017
    Proftest SYKE carried out the proficiency test for the determination of chlorophyll a, colour, conductivity, nutrients, pH and turbidity in natural waters in February 2017. In total, 33 participants joined in the proficiency test. Either the calculated concentration, the robust mean or the mean of the results reported by the participants was chosen to be the assigned value for the measurands. The performance of the participants was evaluated by using z scores. In this proficiency test 83 % of the results were satisfactory when the deviation 10–30 % and 0.2 pH units from the assigned value was accepted. Warm thanks to all the participants!
  • Koivikko, Riitta; Leivuori, Mirja; Kaasalainen, Marika; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2017)
    Reports of the Finnish Environment Institute 12/2017
    Proftest SYKE carried out the proficiency test in cooperation with the Water Protection Association of the River Kokemäenjoki (KVVY) for the laboratories conducting leaching tests for solid waste samples in November 2016. In this proficiency test, the results of the two stage batch leaching test (EN 12457-3) for fly ash samples were compared and evaluated. In total, 12 participants joined in the proficiency test. Either the robust mean or the mean of the results reported by the participants was chosen to be the assigned value for the measurands. The performance of the participants was evaluated by using z scores. In this proficiency test 87 % of the results were satisfactory when the deviation of 0.2–0.3 units for pH values and 10–40 % for the other measurands was accepted from the assigned value. Warm thanks to all the participants!
  • Leivuori, Mirja; Tyrväinen, Sami; Sarkkinen, Mika; Koivikko, Riitta; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2017)
    Reports of the Finnish Environment Institute 11/2017
    Proftest SYKE carried out the proficiency test for the determination of chlorine, KMnO4, NO3, pH, turbidity, and urea in swimming pool waters in February 2017. In total, 23 participants joined in the proficiency test. The calculated value, the robust mean or the mean of the results reported by the participants was chosen as the assigned value for the concentration of measurands. The performance of the participants was evaluated by using z scores. In this proficiency test 85 % of the results were satisfactory when deviation of 0.2 pH units for pH determination and 8–30 % for the other measurands was accepted from the assigned value. Warm thanks to all the participants of this proficiency test!
  • Attila, Mikko; Kaminen, Kaarina; Mikkola-Pusa, Johanna; Nguyen, Emmi; Suoheimo, Pirke (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 10/2017
    Kaikkiin Manner-Suomen kuntiin suunnatun kyselyn vastausten perusteella (N = 274, 92 %) kunnissa oli syksyllä 2016 yhteensä 12 035 toiminnassa olevaa, ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista toimintaa tai toimintakokonaisuutta. Niistä 10 259:lle oli myönnetty ympäristönsuojelulain (86/2000 tai 527/2014) mukainen lupa. Aiemman lainsäädännön mukaisen luvan tai muun hyväksynnän perusteella toimi edelleen yhteensä 1 622 toimintaa. Kaikkiaan 154 tapauksessa toiminnalle ei ollut toistaiseksi myönnetty lainkaan lupaa tai ympäristönsuojeluviranomaisella ei ollut luvasta tarkempaa tietoa. Luvanvaraisista toiminnoista ylivoimaisesti suurin osa oli eläinsuojia, joita oli yhteensä 4 994 kappaletta. Määrään liittyy kuitenkin aiempien arvioiden ja lainsäädännön muutosten valossa merkittävä epävarmuus. Toiseksi eniten oli jätteen ammattimaisia tai laitosmaisia käsittelytoimintoja (1 614 kappaletta) ja kolmanneksi eniten nestemäisten polttoaineiden jakeluasemia tai polttoaineiden varastointitoimintoja (1 471 kappaletta). Ympäristönsuojelulain mukaista rekisteröintimenettelyä oli sovellettu yhteensä 196 kunnassa (66 % kaikista Manner-Suomen kunnista), joissa oli rekisteröity kaikkiaan 1 268 toimintaa ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Eniten menettelyä oli sovellettu jakeluasemiin, joita oli rekisteröity 831 kappaletta.
  • Rytkönen, Anne-Mari; Mustajoki, Jyri; Marttunen, Mika (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9/2017
    Tässä tutkimuksessa kuvataan, miten vesistöjen erityispiirteet, säännöstelyn tavoitteet sekä vesistösäännöstelijän henkilökohtaiset riskiasenteet ja mahdolliset ajattelun vinoumat vaikuttavat vesistöjen säännöstelyn toteuttamiseen. Tulokset pohjautuvat kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen ja 19 Suomessa tehtyyn vesistösäännöstelijän haastatteluun. Säännöstelyn suunnitteluun ja juoksutuspäätösten tekoon vaikuttavat etenkin säännöstelylupa sekä järven ja valuma-alueen koko. Säännöstelypäätösten teko poikkeaa myös eri organisaatioissa. Juoksutuspäätöksiin liittyviä riskejä voivat olla esimerkiksi luparajojen rikkomukset tai haitallisten vedenkorkeuksien ja virtaamien aiheuttaminen. Mitä vakavampia ovat päätösten mahdolliset seuraukset, sitä riskiä karttavampia säännöstelijät ovat päätöksenteossaan. Säännöstelijät tunnistivat toiminnassaan mahdollisia ajattelun vinoumia, etenkin taipumuksen painottaa vastikään koettuja vesitilanteita. Säännöstelyjen etäohjauksen lisääntymisen arvioitiin lisäävän säännöstelypäätösten tekoa liiaksi malleihin ja automaattihavaintoihin luottaen. Mahdollisten päätöksenteon vinoumien tunnistaminen edesauttaa päätöksenteon käytäntöjen kehittämistä.
  • Koivikko, Riitta; Nuutinen, Jari; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Kutramoinen, Helena; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5/2017
    Proftest SYKE järjesti marraskuussa 2016 pätevyyskokeen laboratorioille, jotka määrittävät haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) vedestä ja maasta. Osallistujille toimitettiin synteettinen näyte, talous- ja pintavesinäytteet sekä maanäyte. Pätevyyskokeeseen osallistui 10 laboratoriota. Vertailuarvona käytettiin testisuureesta ja näytteestä riippuen laskennallista arvoa tai osallistujien tulosten keskiarvoa. Pätevyyden arvioinnissa käytettiin z-arvoa ja sitä laskettaessa tuloksille sallittiin näytteestä ja testisuureesta riippuen 15–35 %:n poikkeama vertailuarvosta. Tulosaineistossa oli hyväksyttäviä tuloksia 81 %. Testisuureelle ETBE ei näytteen M4V osalta voitu tulosten vähäisen määrän vuoksi laskea z-arvoja, vaan tuloksia on arvioitu D%- ja En-arvoilla. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille!
  • Juvonen, Harri; Järvinen, Eija; Kauppi, Lea; Pietilä, Tuula (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2017
    Julkaisu sisältää raportin Suomen ympäristökeskuksen toiminnasta ja tuloksista vuodelta 2016. Se sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä kuvauksen toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta, toiminnallisesta tuloksellisuudesta sekä tuotoksista ja laadunhallinnasta teema-alueittain. Julkaisu sisältää kuvauksen henkisistä voimavaroista sekä henkilöstöä ja työajan käyttöä samoin kuin kustannuksia ja määrärahojen käyttöä kuvaavia laskelmia ja analyyseja. Julkaisussa on myös kuvaus SYKEn sisäisestä valvonnasta sekä toimintaan ja palveluihin kohdistuneista arvioinneista. Julkaisu sisältää SYKEn tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2016 ja niiden tarkastelun, johto-organisaation kuvauksen, listauksen kansainvälisiin sopimuksiin liittyvistä tehtävistä, yhteenvedon tutkimusinfrastruktuurista sekä kuvauksia vuonna 2016 valmistuneista tutkimuksista ja hankkeista.
  • Leivuori, Mirja; Koivikko, Riitta; Sara-Aho, Timo; Näykki, Teemu; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Reports of the Finnish Environment Institute 8/2017
    Proftest SYKE carried out the proficiency test (PT) for analysis of metals in waste waters and fly ash from wood and recycled fuel in October-November 2016. The measurands for synthetic sample as well as municipal and industrial waste water samples were: Al, As, Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Fe, Mn, Ni, Pb, Se, V and Zn. For the fly ash sample, the measurands were: As, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, Mo, Pb, V and Zn. In total 26 participants joined in the PT. In this proficiency test 92 % of the results were satisfactory when deviation of 10 – 25 % from the assigned value was accepted. Basically, either the metrologically traceable concentration, calculated concentration, the robust mean or the mean of the results reported by the participants was used as the assigned value for the measurands. The evaluation of the performance of the participants was carried out using the z scores. In some cases the evaluation of the performance was not possible e.g. due to the low number of the participants. There, when possible, D% and En scores were calculated. Warm thanks to all the participants of this proficiency test!
  • Ristimäki, Mika; Tiitu, Maija; Helminen, Ville; Nieminen, Hanna; Rosengren, Katriina; Vihanninjoki, Vesa; Rehunen, Antti; Strandell, Anna; Kotilainen, Anu; Kosonen, Leo; Kalenoja, Hanna; Nieminen, Joonas; Niskanen, Suvi; Söderström, Panu (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/2017
    Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen tulevaisuuteen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ja arvioida millaista tulevaisuutta nykyinen kehitys ja suunnitelmat ennakoivat yhdyskuntarakenteen kestävyyden näkökulmasta. Lähtökohtana on kaupunkiseutujen pitkään jatkunut yhdyskuntarakenteen laajenemis- ja hajautumiskehitys, joka näyttää taloustaantuman myötä hidastuneen ja kääntyneen osin tiivistymisen suuntaan erityisesti keskustoissa ja niiden välittömässä läheisyydessä. Kehitys vaihtelee suuresti kaupunkiseutujen välillä, koska valtakunnallinen rakennemuutos eriyttää kehitystä voimakkaasti kasvaviin ja taantuviin kaupunkiseutuihin. Samalla kun suurimmilla kasvuseuduilla investoidaan joukkoliikenteen kehittämiseen, hajautumiskehitys jatkuu väestöään menettävillä alueilla jo ennestään harvan rakenteen väljentyessä. Raportti perustuu kolmen kaupunkikudoksen – jalankulkukaupunki, joukkoliikennekaupunki ja autokaupunki – teoriaan, jossa kaupunkiseutu hahmotetaan historian eri vaiheissa syntyneinä kaupunkikudoksina. Tutkimuksessa on uudistettu yhdyskuntarakenteen tulkintaa kaupunkikudosten teoriaan tukeutuen sekä kerätty yhteiskehittämishankkeessa mukana olleilta 14 kaupunkiseudulta tietoa nykyisestä suunnittelutilanteesta, hankkeisiin ja suunnitelmien toteutukseen liittyvistä polkuriippuvuuksista ja suunnitelmien ajoituksesta sekä uusista avauksista. Suunnitelmista keskeiset muutoskohteet on viety aikajanalle ja kartalle osaksi paikkatietopohjaista analyysiä. Tavoitteena on ollut tuottaa tulevaisuusarvio kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehityksestä vuoteen 2030. Tulosten perusteella 2010-luvulla voimistunut jalankulkukaupungin kehittäminen jatkuu tulevaisuudessa, ja monella kaupunkiseudulla on useita jalankulkuun ja pyöräilyyn liittyviä kehityshankkeita. Joukkoliikennekaupungin vahvistuminen on suurimpia kaupunkiseutuja lukuun ottamatta epävarmempaa, ja monella seudulla joukkoliikennekaupungin säilyminen ja muodostaminen vaatisi maankäytön suuntaamista vahvemmin tukemaan joukkoliikennekäytäviä. Autokaupungin kasvu näyttäisikin suunnitelmien perusteella jatkuvan vuoteen 2030, mikä on monilta osin ristiriidassa kaupunkiseutujen omien yhdyskuntarakenteen tavoitteiden kanssa. Yhtenä keskeisenä haasteena tunnistettiin lapsiperheille soveltuvien laadukkaiden asuntojen saatavuus jalankulku- ja joukkoliikennekaupungissa, jotta suurten asuntojen kysyntä ei kohdistuisi taloustilanteen elpyessä kehysalueille kauas työpaikoista ja palveluista.
  • Koivikko, Riitta; Leivuori, Mirja; Sarkkinen, Mika; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2017
    Proftest SYKE järjesti joulukuussa 2016 pätevyyskokeen jätevesiä analysoiville laboratorioille. Testattavina suureina olivat alkaliniteetti, ravinteet (NNH4, NNO2+NO3, Ntot, PPO4, Ptot), pH, sähkönjohtavuus ja väri synteettisestä näytteestä, viemärilaitoksen sekä massa- ja paperiteollisuuden jätevedestä. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 57 laboratoriota. Koko tulosaineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 89 %, kun vertailuarvosta sallittiin pH-määrityksissä 0,2 pH-yksikön ja muissa määrityksissä 5–20 %:n poikkeama. Osallistujien pätevyyden arviointi tehtiin z-arvon avulla. Mittaussuureen vertailuarvona käytettiin laskennallista pitoisuutta, osallistujien tulosten robustia keskiarvoa tai keskiarvoa. Hyväksyttävien tulosten määrä oli samalla tasolla kuin edellisessä vastaavassa vertailussa, jolloin hyväksyttäviä tuloksia oli 89 %. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille!
  • Mitikka, Sari; Grönroos, Juha; Kauppila, Pirkko; Kauranne, Leena-Marja; Orvomaa, Mirjam; Rankinen, Katri; Salminen, Antti (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 1/2017
    Suomessa EU:n direktiivi vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta, eli nitraattidirektiivi, pantiin täytäntöön ympäristönsuojelulain nojalla annetulla valtioneuvoston nitraattiasetuksella vuonna 2000. Nitraattiasetus korvattiin uudella asetuksella vuonna 2014. Asetus sisältää nitraattidirektiivin 5 artiklan tarkoittaman toimintaohjelman, jota sovelletaan koko valtakunnan alueella. Se sisältää myös direktiivin edellyttämät hyvän maatalouskäytännön ohjeet. Raportissa esitetään nitraattiasetukseen, eli hyviin maatalouskäytännön ohjeisiin ja toimintaohjelmaan tehdyt muutokset, sekä arvioidaan toimintaohjelman täytäntöönpanoa ja sen vaikutuksia maatalouskäytäntöihin. Vaikutusten arviointia on aiemmin tehty ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimuksesta (MYTVAS) saatujen tietojen pohjalta, mutta seurannan päätyttyä vastaavia tietoja ei tällä raportointikerralla ollut käytettävissä. Yleisesti ottaen Suomen pintavesien nitraattipitoisuudet ovat matalalla tasolla muihin Euroopan maihin verrattuna. Seurantajaksolla 2012–2015 pitoisuudet nousivat yhdeksässä Etelä-Suomen maatalousvaltaisten alueiden joessa vain ajoittain lähelle tai yli direktiivin asettaman raja-arvon, eli 25 mg/l nitraattia. Vuodesta 1996 lähtien pintavesien nitraattipitoisuudet ovat pysyneet pääosin vakaina ‒ talvikautena 63 %:ssa ja vuositasolla 83 %:ssa kohteista. Voimakkaita nousevia trendejä ei havaittu, mutta sen sijaan Porvoonjoella talviaikaiset nitraattipitoisuudet ovat laskeneet voimakkaasti, johtuen osittain tehostuneesta yhdyskuntien typenpoistosta. Lieviä trendejä havaittiin talvikautena sekä nousevina (19 %) että laskevina (15 %). Rehevyystaso on noussut rannikkovesissä ja jokivesistöissä, mutta laskenut järvissä. Verrattaessa kahta viimeistä jaksoa (2008–2011 ja 2012–2015), havaittiin lievästi kasvavia nitraattipitoisuuden trendejä 23 jokivesistössä, 13 rannikkokohteessa ja 5 järvessä. Laskevia trendejä havaittiin vain neljässä joessa. Suomen seurannassa olevien pohjavesien nitraattipitoisuudet ovat yleisesti alhaisia verrattuna muun Euroopan pohjavesimuodostumiin, mutta suuriakin pitoisuuksia esiintyi. Pohjavesien kahta viimeistä seurantajaksoa (2008–2011 ja 2012–2015) voitiin verrata huomattavasti kattavammalla aineistolla (146 kohdetta) kuin aikaisemmin vuodesta 1996 alkavalla jaksolla (20 kohdetta). Pohjavesille asetettu raja-arvo, 50 mg/l nitraattia, ylittyi jaksolla 2012–2015 neljällä maa- ja metsätalouden kuormittamalla alueella. Pitoisuudet olivat valtaosin alle 25 mg/l. Edelliseen seurantajaksoon verrattuna nähtiin enemmän laskevia kuin nousevia trendejä, mutta myös voimakkaasti nousevia trendejä havaittiin. Typpipitoisuuksien nousuun tai laskuun vaikuttavat maankäytön muutosten lisäksi myös hydrologiset olot, mikä vaikeutti arvioita siitä, missä määrin maataloudessa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet pinta- ja pohjavesin tilaan. Ilmastomuutoksen arvioidaan lisäävän typen huuhtoumia enemmän Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa. Tämä raportti on nitraattidirektiivin 91/676/ETY 10 artiklan mukainen ja käsittelee nitraattidirektiivin täytäntöönpanoa Manner-Suomessa vuosina 2012–2015. Ahvenanmaan maakuntahallitus on tehnyt vastaavan raportin nitraattidirektiivin täytäntöönpanosta Ahvenanmaalla.
  • Jalkanen, Kaisa; Martikainen, Heli; Hyvärinen, Anne; Björklöf, Katarina; Leivuori, Mirja; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3/2017
    Pätevyyskokeeseen osallistui 18 laboratoriota. Näytteet olivat rakennusmateriaalinäyte ja suspensionäyte sekä puhdaskannat maljalla tunnistusta varten. Pätevyyden arvioinneissa käytettiin vertailuarvoina osallistujatulosten robustia keskiarvoa. Kvantitatiivisista tuloksista 91 % oli hyväksyttäviä (z-arvo 􀂔 ±2) kun sallittiin 15-35 % poikkeama vertailuarvosta. Kaikki laboratoriot toimivat Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Tulkinnan materiaalinäytteestä raportoi 15 osallistujaa. He päätyivät kaikki samaan tulokseen mikrobikasvusta tai vauriosta materiaalinäytteessä. Kaikkiaan 17 laboratoriota suoritti hyväksyttävästi vertailukierroksen kvalitatiivisen osan, eli tunnisti vähintään 2 kantaa sukutasolle oikein. Lämmin kiitos pätevyyskokeen osallistujille!
  • Meissner, Kristian; Nygård, Henrik; Björklöf, Katarina; Jaale, Marko; Hasari, Miikka; Laitila, Lauri; Rissanen, Jouko; Leivuori, Mirja (Finnish Environment Institute, 2017)
    Reports of the Finnish Environment Institute 2/2017
    The Finnish Environment Institute (SYKE) conducted a benthic macroinvertebrate taxa identification proficiency test in which 22 participants took part. In the lake littoral subtest, one participant out of seven scored lower than 95% correct and three out of seven achieved perfect results in this test. Half of the ten participants in the lake profundal subtest achieved a score higher than 95%, with four participants scoring a perfect result. In the lotic subtest, two participants out of ten scored 100% and half of the participants scored more than 95% correct. In the Baltic test the average result was 94% correctly identified taxa. Even if the general performance of the participants were good, the results clearly demonstrates the need for recurring taxonomic identification tests for lotic, lentic profundal, littoral and Baltic coastal macroinvertebrates as well as regularly arranged taxonomic workshops. Warm thanks to all the participants!
  • Söderström, Sara; Tuomainen, Jouko; Karppanen, Jari; Mäenpää, Milla; Pyy, Outi (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 44/2016
    Tässä raportissa analysoidaan vuoden 2014 aikana tehtyjä pilaantuneiden maa-alueiden puhdistusta koskevia lupa- ja ilmoituspäätöksiä ja niiden perusteella luodaan kuva puhdistustoiminnasta kyseisenä vuonna. Tavoitteina on edistää lainsäädännön soveltamiskäytännön yhtenäisyyttä ja tehostaa lupaviranomaisten toimintaa, arvioida toiminnan nykytilaa ja tavoitteita sekä tunnistaa toiminnan kehittämistarpeita. Lisäksi raportin liitteenä on uudistettu asiakirjamalli, millaisia tietoja ympäristöviranomaisen tekemä lupa- tai ilmoituspäätös tulisi sisältää.