Suomen ympäristökeskuksen raportteja

 

Suomen ympäristökeskuksen raportteja –sarjassa julkaistaan pääsääntöisesti suomenkielisiä selvityksiä ja katsauksia.

Finlands miljöcentrals rapporter omfattar utredningar samt översikter. Dublikatserien ersätts av serien Rapporter från året 2006. Största delen av publikationerna finns endast på finska.

Reports of the Finnish Environment Institute includes publications and reports, which are usually used only inside the administration. Report serie has replaced the Mimeograph serie (1995-2006). Most of the publications are published only in Finnish.

Recent Submissions

  • Lindholm, Tapio; Jakovlev, Jevgeni; Kravchenko, Alexey (Finnish Environment Institute, 2015)
    Zaonezhye Peninsula (Zaonezhsky Peninsula; Заонежский полуостров in Russian transcription) is situated on the northwestern coast of Lake Onega in the Republic of Karelia, Russia. The territory of Zaonezhye is unique in that it contains nearly every type of terrain and unconsolidated sediment known in the vast expanses of northwest Russia. It is also eastern part of Fennoscandian shield. It is characterized by a high diversity of basic limestone and carbonate rocks that determine the fertility of local soils as well as the unique diversity of habitats, flora and fauna. Numerous rare calciphile plant and lichen species are found here, as well as rich, eutrophic wetlands. Long-term farming and animal husbandry have led to a large number of grassland communities in the area. As a result, a mosaic structure of diverse habitats has evolved here. Europe’s second largest lake, Lake Onega, with its clear and deep waters also affect the local climate, making it milder. This report provides for the first time detailed species lists of vascular plants, bryophytes, lichens, wood-growing fungi and insects covering the entire Zaonezhye Peninsula, Kizhi archipelago and other adjacent islands. The most important sites for protection were observed, and six new nature monuments in the southern and southerneast parts of Zaonezhye Peninsula are recommended to be established. This publication contents following articles characterizing nature of Zaonezhye area: 1. Geology and physical geography: 1.1.Geological description, 1.2. Geomorphology and Quaternary deposits, 1.3. Hydrological characteristics, 1.4. Soil cover, 1.5. Palaeogeography, 1.6. Existing and planned protected areas; 2. Landscapes and ecosystems: 2.1. Modern landscapes of Zaonezhye, 2.2. Landscape structure, 2.3. Structure of the forest covered land and forest stands, 2.4. Forest structures, 2.5. Mires, 2.6. Meadows; 3. Flora and fauna: 3.1. Vascular plants, 3.2. Bryophyte flora, 3.3 Species list of lichens and allied fungi, 3.4. Red listed and indicator lichens, 3.5. Aphyllophoroid fungi and 3.6. Insect fauna. 3.7. Localities in Zaonezhye area used in species lists of vascular plants, bryophytes, lichens, fungi and insects, and their toponyms.
  • Joensuu, Ilona; Myllyviita, Tanja; Vilppo, Teemu; Huttunen, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Järviruoko on rantojemme luontainen laji, jota ihminen on käyttänyt hyödykseen vuosisatojen ajan. Ilman ihmisen toimenpiteitä kasvava ja runsaan sadon tuottava kasvi kuulostaa hyödynnettävänä materiaalina hyvältä, mutta Pohjois-Karjalassa keskusteluissa on järviruo’on yhteydessä ollut lähinnä rantojen ruovikoituminen, sen aiheuttama luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja haitta virkistyskäytölle. Hyvien jatkokäyttömuotojen löytäminen sekä jatkokäsittelyn kehittäminen järviruo’olle on ollut "Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ)"-hankkeen keskeinen tavoite. Kokeiluita on tehty ja käyttötapoja sekä menettelytapoja on haettu yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun sekä yritysten kanssa. Tavoitteena on ollut suunnitelmallisen, luonnon monimuotoisuuden huomioivan järviruo'on niiton sekä sedimentin poiston myötä parantaa vesistöjen ja ympäristön tilaa, ja synnyttää sekä kehittää järvien kunnostukseen ja ruo’on hyödyntämiseen perustuvaa yritystoimintaa erityisesti Pohjois-Karjalassa.
  • Joensuu, Ilona; Korpelainen, Pasi (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Jos rantakiinteistön omistaja kokee, että rannalla kasvava järviruoko haittaa hänen rannan käyttöään on kunnostustarve olemassa. Lintuvesien suojelun ja hoidon tavoitteet ovat pitkälti yhteisiä järvien virkistyskäyttäjien sekä rantakiinteistöjen omistajien kanssa. Käsissäsi olevassa suunnitelmassa on pyritty yhdistämään erilaisia näkökulmia järviruokoon, ruovikoihin ja vesikasvillisuuteen Kiteen Ätäsköllä. Suunnitelma on osa ”Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ)” –hanketta (2011-2014). Hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoin. Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin hankkeen internet-sivujen raporteissa (mm. Joensuu ym. 2014).
  • Joensuu, Ilona; Korpelainen, Pasi (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Jos rantakiinteistön omistaja kokee, että rannalla kasvava järviruoko haittaa hänen rannan käyttöään on kunnostustarve olemassa. Lintuvesien suojelun ja hoidon tavoitteet ovat pitkälti yhteisiä järvien virkistyskäyttäjien sekä rantakiinteistöjen omistajien kanssa. Käsissäsi olevassa suunnitelmassa on pyritty yhdistämään erilaisia näkökulmia järviruokoon, ruovikoihin ja vesikasvillisuuteen Joensuun – Liperin –Rääkkylän Pyhäselällä, joka kuuluu Saimaan vesistöön. Suunnitelma on osa ”Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ)” –hanketta (2011-2014). Hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoin. Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin hankkeen internet-sivujen raporteissa (mm. Joensuu ym. 2014).
  • Joensuu, Ilona; Korpelainen, Pasi (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Jos rantakiinteistön omistaja kokee, että rannalla kasvava järviruoko haittaa hänen rannan käyttöään on kunnostustarve olemassa. Lintuvesien suojelun ja hoidon tavoitteet ovat pitkälti yhteisiä järvien virkistyskäyttäjien sekä rantakiinteistöjen omistajien kanssa. Käsissäsi olevassa suunnitelmassa on pyritty yhdistämään erilaisia näkökulmia järviruokoon, ruovikoihin ja vesikasvillisuuteen Saimaan vesistöön kuuluvalla Liperin Heposelällä. Suunnitelma on osa ”Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ)” -hanketta (2011–2014). Hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoin.
  • Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Koivikko, Riitta; Björklöf, Katarina; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2015)
    Proftest SYKE carried out the proficiency test for analysis of a-chlorophyll, colour, conductivity, nutrients, pH and turbidity in natural waters in February 2015. In total 35 laboratories participated in this proficiency test. The sample types were: synthetic sample, brackish and natural water. Calculated concentrations, the robust mean or mean of the results reported by the participants were used as the assigned values for measurements. The evaluation of the performance of the participants was carried out using z score. In total, 89 % of the total data in this proficiency test were satisfactory when the deviations of 2.5–35 % from the assigned values were accepted.
  • Ristimäki, Mika; Oinonen, Kari; Tiitu, Maija; Helminen, Ville; Heikkilä, Jenni; Merisalo, Matti; Annala, Timo; Kalenoja, Hanna (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Ansiotulosta tehtävän työmatkakuluvähennyksen tarkoituksena on edistää työn tarjontaa ja työllisyyttä työntekijöiden liikkuvuutta tukemalla. Kuluvähennystä myönnettiin vuonna 2013 noin 825 000 verovelvolliselle. Vähennyksen kokonaismäärä oli lähes 1,6 mrd. € ja suoria veromenetyksiä siitä aiheutui yhteensä noin 620 milj. euroa. Vuoden 1995 tasoon nähden myönnettyjen vähennysten määrä on kolminkertaistunut. Nykymuotoinen työmatkakulujen verovähennys on hallinnollisesti erittäin raskas. Suomen aluerakenteen kehitys eriytyy yhä selkeämmin kasvaviin ja taantuviin alueisiin. Kasvuseuduilla joukkoliikennejärjestelmät kehittyvät ja vastaavasti heikentyvät väestöään menettävillä alueilla. Selvityksessä tarkastellaan työmatkakuluvähennyksen uudistamista ja yksinkertaistamista pelkästään työmatkan pituuteen perustuvaksi, ilman tietoa kulkutavasta. Selvityksessä esitetään vaihtoehtoisia yksinkertaisia kilometripohjaisia malleja ja arvioidaan siirtymisen vaikutuksia sekä edellytyksiä Suomessa. Lisäksi esitetään vertailutietoa Pohjoismaista. Eri mallien vertailun perusteella ehdotetaan työmatkakuluvähennyksen yksinkertaistamista kilometripohjaiseen malliin, jossa korvaustaso olisi noin 0,17 €/km. Tämän mallin kustannukset vastaisivat nykyisen mallin kokonaiskustannuksia. Yksinkertaistamisella voidaan saavuttaa sekä hallinnollisia hyötyjä että kannustaa työvoiman liikkuvuutta rakennemuutosalueilla ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta kaupunkiseuduilla. Yksinkertainen malli tukisi hyvin myös tulevaisuuden liikkumisen järjestämisen uusia tapoja ja parantaisi työmatkakuluvähennyksen ennakointimahdollisuuksia. Se myös kohtelisi työntekijöitä tasavertaisemmin ja olisi vähemmän altis väärinkäytöksille verrattuna nykymalliin. Selvityksessä tiedot työmatkakuluvähennyksistä ja mallivaihtoehtojen tuloksista on havainnollistettu monipuolisilla tilasto- ja kartta-analyyseillä, jotka antavat arvokasta taustatietoa nykyjärjestelmän vaikutuksista ja sisällöllisistä uudistustarpeista.
  • Attila, Mikko (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Valtion ympäristölupaviranomainen eli aluehallintovirastot (4 kpl) antoivat vuonna 2012 yhteensä 684 ja vuonna 2013 yhteensä 739 ympäristönsuojelulain mukaista lupapäätöstä. Näiden lisäksi myös kunnissa myönnettiin huomattava määrä ympäristölupia ympäristövaikutuksiltaan pienemmille toiminnoille. Eniten lupia myönnettiin eläinsuojille, jätteiden käsittelylle sekä turvetuotannolle, jotka yhdessä kattoivat 60–66 % kaikista myönnetyistä luvista. Lupia myönnettiin runsaasti myös jätevedenpuhdistamoille, malmien ja mineraalien kaivamiseen ja tuotantoon, kemianteollisuuteen sekä kemikaalien tai polttoaineiden varastointiin, käyttöön tai käsittelyyn. Ympäristölupahakemuksista noin 28 % käsiteltiin alle kahdeksassa kuukaudessa ja noin 55 %:ssa käsittelyaika oli yli vuoden. Keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2012 oli 16,8 kuukautta ja vuonna 2013 17,5 kuukautta. Asianosaisten muistutuksia ja mielipiteitä jätettiin eniten turvetuotannon hakemuksiin liittyen. Valitus tehtiin 12–21 %:sta lupapäätöksiä. Eniten valituksia jätettiin turvetuotannon luvista.
  • Attila, Mikko (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Valtion ympäristölupaviranomainen eli aluehallintovirastot (4 kpl) antoivat vuonna 2010 yhteensä 609 ja vuonna 2011 yhteensä 683 ympäristönsuojelulain mukaista lupapäätöstä. Näiden lisäksi myös kunnissa myönnettiin huomattava määrä ympäristölupia ympäristövaikutuksiltaan pienemmille toiminnoille. Eniten lupia myönnettiin eläinsuojille, jätteiden käsittelylle sekä turvetuotannolle, jotka yhdessä kattoivat 60–64 % kaikista myönnetyistä luvista. Lupia myönnettiin runsaasti myös jätevedenpuhdistamoille ja kemianteollisuuteen sekä kemikaalien tai polttoaineiden varastointiin, käyttöön tai käsittelyyn. Ympäristölupahakemuksista 37–43 % käsiteltiin alle kahdeksassa kuukaudessa ja 37–40 %:ssa käsittelyaika oli yli vuoden. Keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna 2010 13,0 kuukautta ja vuonna 2011 14,8 kuukautta. Asianosaisten muistutuksia ja mielipiteitä jätettiin eniten turvetuotannon hakemuksiin liittyen. Valitus tehtiin 9–12 %:sta lupapäätöksiä. Eniten valituksia jätettiin turvetuotannon ja ns. muun toiminnan luvista.
  • Vihanninjoki, Vesa (Finnish Environment Institute, 2014)
    Due to the Arctic climate change and the related diminishing of Arctic sea ice cover, the general conditions for Arctic shipping are changing. The retreat of Arctic sea ice opens up new routes for maritime transportation, both trans-Arctic passages and new alternatives within the Arctic region. Hence the amount of Arctic shipping is presumed to increase. Despite the observed development, the sailing conditions in the Arctic waters will remain challenging. Thus particular attention will be required also in the future with regard to crew, fleet and other infrastructural issues. In addition to other apparent challenges and risks, the increase in Arctic shipping will lead to an increased amount of emissions. The increased emissions may have considerable and unpredictable influences to the particularly sensitive Arctic environment. With regard to emission species, especially black carbon is presumed to have climatic sig-nificance within the Arctic context. Black carbon absorbs solar radiation very effectively, and when deposited to snow or sea ice cover, it may notably alter the radiative equilibrium of the Arctic region. The increased Arctic marine activities produce black carbon emissions, whose climate impacts are assessed in this report.
  • Leivuori, Mirja; Tyrväinen, Sami; Näykki, Teemu; Björklöf, Katarina; Koivikko, Riitta; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Proftest SYKE järjesti pätevyyskokeen helmikuussa 2015 uima-allasvesien määrityksistä: kokonaiskloori, sitoutunut kloori, vapaa kloori, KMnO4, NO3, pH, sameus ja urea. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 25 laboratoriota. Määrityksen vertailuarvona käytettiin ureamäärityksessä laskennallista pitoisuutta ja muulloin osallistujien tulosten robustia keskiarvoa. Tulosten arviointi tehtiin z-arvon perusteella, jolloin pH-määrityksessä sallittiin 0,2 pH-yksikön ja muissa määrityksissä 8–30 %:n poikkeama vertailuarvosta. Koko aineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 89 %.
  • Suoheimo, Pirke; Grönroos, Juha; Karvosenoja, Niko; Petäjä, Jouko; Saarinen, Kristina; Savolahti, Mikko; Silvo, Kimmo (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Euroopan komissio antoi ehdotuksensa päästökattodirektiivin (NEC-direktiivi, 2001/81/EY) muuttamiseksi sekä direktiiviehdotuksen keskisuurten (1-50 MW) polttolaitosten päästöjen rajoittamiseksi osana ns. EU:n ilmansuojelupakettia. Säädösehdotusten tavoitteena on vähentää ilmaan joutuvia päästöjä siten, etteivät ne aiheuttaisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia tai riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Päästökattodirektiiviehdotuksella säädettäisiin rikkidioksidin, typen oksidien, haihtuvien orgaanisten yh-disteiden, ammoniakin ja pienhiukkasten sekä metaanin maakohtaisista päästökatoista, päästöjen rapor-toinnista ja päästöjen vaikutusten seurannasta. Keskisuuria polttolaitoksia koskevalla direktiiviehdotuksella säädettäisiin energiantuotantoyksiköiden rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten päästöistä. Selvityksessä tarkastellaan Suomelle esitettyjen päästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamista, tar-vittavia lisätoimenpiteitä ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi tarkastellaan direktiiviehdotusten ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden vaikutuksia ympäristöön, terveyteen, innovaati-oihin sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Suomelle kaavailtu rikkidioksidin vähennystavoite näyttäisi toteutuvan tarkastelluissa vaihtoehtoisissa kehitysskenaarioissa. Muiden päästöjen osalta tilanne on haasteellisempi. Lisätoimia tarvittaisiin erityisesti maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Pienhiukkasten osalta tavoitteisiin pääsemiseen vaikuttavat olennaisesti turpeen käytön ja puun pienpolton kehitys. Keskisuurille energiantuotantoyksiköille ehdotettujen uusien päästömääräysten vuoksi savukaasupuh-distimien lisäinvestointeja tarvittaisiin alustavan arvion mukaan erityisesti pienissä kiinteitä polttoaineita käyttävissä polttolaitoksissa. Terveysvaikutusten vähentämisessä puun pienpoltosta ja liikenteestä aiheutuvat pienhiukkaspäästöt ovat keskeisessä asemassa Suomessa. Päästökattodirektiiviehdotus edellyttäisi kansallisen ilmansuojeluohjelman laatimista ja sen säännöllistä päivittämistä. Lisäksi sekä päästötietojen raportointiin että päästöjen vaikutusten seurantaan liittyvät velvoitteet lisääntyisivät nykytilanteeseen verrattuna.
  • Salminen, Antti; Vesikko, Ljudmila; Rankinen, Katri; Cano-Bernal, Jose E.; Grönroos, Juha (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Raportissa esitellään maatalouden ympäristötuen myötä vuosina 2008–2010 tapahtuneita tilatason viljelytoimenpiteiden muutoksia ja niiden vaikutuksia vesistökuormitukseen. Tutkimukseen osallistuneiden tilojen viljelykäytännöt pysyivät verrattain samanlaisina vuosina 2008–2010. Muutosta ei yleisesti ollut havaittavissa myöskään verrattaessa tuloksia edellisellä ohjelmakaudella saatuihin tuloksiin. Selkeimmät muutokset näyttäisivät liittyvän kauden 2007–2013 tiukentuneisiin lannoitusrajoihin sekä eroavaisuuksiin lisätoimenpiteiden valitsemisessa ja toteuttamisessa. Talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen liittyvät ja etenkin uudet, kevyenkin muokkauksen poissulkevat lisätoimenpiteet olivat erittäin suosittuja tutkimusalueilla vuosina 2008–2010, mitä ainakin osittain selittää suorakylvön yleistyminen. Fosforilannoitusta ja lannan käyttöä olisi edelleen syytä tarkentaa. Haastattelualueilla laskeneeseen ravinnekuormitukseen on vaikuttanut lähinnä ravinnetaseiden lasku ja maan P-luku, sekä eroosioherkällä Lepsämäenjoen alueella myös kasvipeitteisyyden lisääntyminen.
  • Räike, Antti; Koskela, Jarkko; Knuuttila, Seppo; Lehtoranta, Jouni; Pitkänen, Heikki; Risto, Maarit; Vuorinen, Jyrki (Finnish Environment Institute, 2015)
    The report describes the results of the joint Polish–Finnish sampling expedition aimed at estimating the possible effects of the two Polish phosphogypsum stacks located in Wislinka (Gdańsk) and Police on the loading of the Baltic Sea and the nearby watercourses. The joint expedition was based on the agreement between the Polish and Finnish Ministers of the Environment in June 2013. The results indicate a clear effect of the phosphogypsum stack on phosphate and total phosphorus concentrations in the Martwa Wisla. The physical nature of the basin with no permanent flow into the sea weakens mixing and dilution and may cause a local enrichment of pollutants from external sources, compared with a normal river having a constant water flow into the sea. Our suggestion is that a comprehensive study should be carried out in the stack area of Wislinka, as well as in the Martwa Wisla and its catchment area, to be able to calculate water and phosphorus mass balances in the area, and the magnitude of inputs of phosphorus to the Baltic Sea caused by the stack. The role of sediments as sinks and sources of phosphorus and other pollutants in the Martwa Wisla should be studied as well. In Police the effects of the phosphogypsum stack were less obvious. This could be expected as a result of effective mixing and dilution due to the high flow in the Oder River. Additionally, measures have been implemented to prevent leakage, by means of a hydraulic barrier and by collecting runoff water and directing it to the local wastewater treatment plant (WWTP). However, the results of the present expedition and also the results of the local monitoring programme from 2008 to 2012 indicate that the effects of the phosphogypsum stack on the quality of the recipient water cannot be ruled out. In order to estimate possible leakages in Police we suggest that an intensive monitoring programme for both groundwater and surface waters would be initiated. The sampling frequency for monitoring the leakage from the phosphogypsum stack should be increased to at least 12 annual samples at both the upstream and downstream stations. In addition, the water flow of the Oder between the stack and the nearby island should be continuously monitored. This would enable a reliable estimation of the potential phosphorus load into the Baltic Sea caused by the stack.
  • Juvonen, Harri; Järvinen, Eija; Kauppi, Lea; Soinisalo, Oili (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Julkaisu sisältää raportin Suomen ympäristökeskuksen toiminnasta ja tuloksista vuodelta 2014. Se sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä kuvauksen toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta, toiminnallisesta tuloksellisuudesta sekä tuotoksista ja laadunhallinnasta teema-alueittain. Julkaisu sisältää kuvauksen henkisistä voimavaroista sekä henkilöstöä ja työajan käyttöä samoin kuin kustannuksia ja määrärahojen käyttöä kuvaavia laskelmia ja analyyseja. Julkaisussa on myös kuvaus SYKEn sisäisestä valvonnasta sekä toimintaan ja palveluihin kohdistuneista arvioinneista. Julkaisu sisältää SYKEn tilinpäätöslaskelmat ja niiden tarkastelun, johto-organisaation kuvauksen, listauksen kv-sopimuksiin liittyvistä tehtävistä, yhteenvedon tutkimusinfrastruktuurista sekä kuvauksia vuonna 2014 valmistuneista tutkimuksista ja hankkeista.