Suomen ympäristökeskuksen raportteja

 

Suomen ympäristökeskuksen raportteja –sarjassa julkaistaan pääsääntöisesti suomenkielisiä selvityksiä ja katsauksia.

Finlands miljöcentrals rapporter omfattar utredningar samt översikter. Dublikatserien ersätts av serien Rapporter från året 2006. Största delen av publikationerna finns endast på finska.

Reports of the Finnish Environment Institute includes publications and reports, which are usually used only inside the administration. Report serie has replaced the Mimeograph serie (1995-2006). Most of the publications are published only in Finnish.

Recent Submissions

  • Rytkönen, Anne-Mari; Mustajoki, Jyri; Marttunen, Mika (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9/2017
    Tässä tutkimuksessa kuvataan, miten vesistöjen erityispiirteet, säännöstelyn tavoitteet sekä vesistösäännöstelijän henkilökohtaiset riskiasenteet ja mahdolliset ajattelun vinoumat vaikuttavat vesistöjen säännöstelyn toteuttamiseen. Tulokset pohjautuvat kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen ja 19 Suomessa tehtyyn vesistösäännöstelijän haastatteluun. Säännöstelyn suunnitteluun ja juoksutuspäätösten tekoon vaikuttavat etenkin säännöstelylupa sekä järven ja valuma-alueen koko. Säännöstelypäätösten teko poikkeaa myös eri organisaatioissa. Juoksutuspäätöksiin liittyviä riskejä voivat olla esimerkiksi luparajojen rikkomukset tai haitallisten vedenkorkeuksien ja virtaamien aiheuttaminen. Mitä vakavampia ovat päätösten mahdolliset seuraukset, sitä riskiä karttavampia säännöstelijät ovat päätöksenteossaan. Säännöstelijät tunnistivat toiminnassaan mahdollisia ajattelun vinoumia, etenkin taipumuksen painottaa vastikään koettuja vesitilanteita. Säännöstelyjen etäohjauksen lisääntymisen arvioitiin lisäävän säännöstelypäätösten tekoa liiaksi malleihin ja automaattihavaintoihin luottaen. Mahdollisten päätöksenteon vinoumien tunnistaminen edesauttaa päätöksenteon käytäntöjen kehittämistä.
  • Koivikko, Riitta; Nuutinen, Jari; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Kutramoinen, Helena; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5/2017
    Proftest SYKE järjesti marraskuussa 2016 pätevyyskokeen laboratorioille, jotka määrittävät haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) vedestä ja maasta. Osallistujille toimitettiin synteettinen näyte, talous- ja pintavesinäytteet sekä maanäyte. Pätevyyskokeeseen osallistui 10 laboratoriota. Vertailuarvona käytettiin testisuureesta ja näytteestä riippuen laskennallista arvoa tai osallistujien tulosten keskiarvoa. Pätevyyden arvioinnissa käytettiin z-arvoa ja sitä laskettaessa tuloksille sallittiin näytteestä ja testisuureesta riippuen 15–35 %:n poikkeama vertailuarvosta. Tulosaineistossa oli hyväksyttäviä tuloksia 81 %. Testisuureelle ETBE ei näytteen M4V osalta voitu tulosten vähäisen määrän vuoksi laskea z-arvoja, vaan tuloksia on arvioitu D%- ja En-arvoilla. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille!
  • Juvonen, Harri; Järvinen, Eija; Kauppi, Lea; Pietilä, Tuula (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2017
    Julkaisu sisältää raportin Suomen ympäristökeskuksen toiminnasta ja tuloksista vuodelta 2016. Se sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä kuvauksen toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta, toiminnallisesta tuloksellisuudesta sekä tuotoksista ja laadunhallinnasta teema-alueittain. Julkaisu sisältää kuvauksen henkisistä voimavaroista sekä henkilöstöä ja työajan käyttöä samoin kuin kustannuksia ja määrärahojen käyttöä kuvaavia laskelmia ja analyyseja. Julkaisussa on myös kuvaus SYKEn sisäisestä valvonnasta sekä toimintaan ja palveluihin kohdistuneista arvioinneista. Julkaisu sisältää SYKEn tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2016 ja niiden tarkastelun, johto-organisaation kuvauksen, listauksen kansainvälisiin sopimuksiin liittyvistä tehtävistä, yhteenvedon tutkimusinfrastruktuurista sekä kuvauksia vuonna 2016 valmistuneista tutkimuksista ja hankkeista.
  • Leivuori, Mirja; Koivikko, Riitta; Sara-Aho, Timo; Näykki, Teemu; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Reports of the Finnish Environment Institute 8/2017
    Proftest SYKE carried out the proficiency test (PT) for analysis of metals in waste waters and fly ash from wood and recycled fuel in October-November 2016. The measurands for synthetic sample as well as municipal and industrial waste water samples were: Al, As, Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Fe, Mn, Ni, Pb, Se, V and Zn. For the fly ash sample, the measurands were: As, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, Mo, Pb, V and Zn. In total 26 participants joined in the PT. In this proficiency test 92 % of the results were satisfactory when deviation of 10 – 25 % from the assigned value was accepted. Basically, either the metrologically traceable concentration, calculated concentration, the robust mean or the mean of the results reported by the participants was used as the assigned value for the measurands. The evaluation of the performance of the participants was carried out using the z scores. In some cases the evaluation of the performance was not possible e.g. due to the low number of the participants. There, when possible, D% and En scores were calculated. Warm thanks to all the participants of this proficiency test!
  • Ristimäki, Mika; Tiitu, Maija; Helminen, Ville; Nieminen, Hanna; Rosengren, Katriina; Vihanninjoki, Vesa; Rehunen, Antti; Strandell, Anna; Kotilainen, Anu; Kosonen, Leo; Kalenoja, Hanna; Nieminen, Joonas; Niskanen, Suvi; Söderström, Panu (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/2017
    Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen tulevaisuuteen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ja arvioida millaista tulevaisuutta nykyinen kehitys ja suunnitelmat ennakoivat yhdyskuntarakenteen kestävyyden näkökulmasta. Lähtökohtana on kaupunkiseutujen pitkään jatkunut yhdyskuntarakenteen laajenemis- ja hajautumiskehitys, joka näyttää taloustaantuman myötä hidastuneen ja kääntyneen osin tiivistymisen suuntaan erityisesti keskustoissa ja niiden välittömässä läheisyydessä. Kehitys vaihtelee suuresti kaupunkiseutujen välillä, koska valtakunnallinen rakennemuutos eriyttää kehitystä voimakkaasti kasvaviin ja taantuviin kaupunkiseutuihin. Samalla kun suurimmilla kasvuseuduilla investoidaan joukkoliikenteen kehittämiseen, hajautumiskehitys jatkuu väestöään menettävillä alueilla jo ennestään harvan rakenteen väljentyessä. Raportti perustuu kolmen kaupunkikudoksen – jalankulkukaupunki, joukkoliikennekaupunki ja autokaupunki – teoriaan, jossa kaupunkiseutu hahmotetaan historian eri vaiheissa syntyneinä kaupunkikudoksina. Tutkimuksessa on uudistettu yhdyskuntarakenteen tulkintaa kaupunkikudosten teoriaan tukeutuen sekä kerätty yhteiskehittämishankkeessa mukana olleilta 14 kaupunkiseudulta tietoa nykyisestä suunnittelutilanteesta, hankkeisiin ja suunnitelmien toteutukseen liittyvistä polkuriippuvuuksista ja suunnitelmien ajoituksesta sekä uusista avauksista. Suunnitelmista keskeiset muutoskohteet on viety aikajanalle ja kartalle osaksi paikkatietopohjaista analyysiä. Tavoitteena on ollut tuottaa tulevaisuusarvio kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehityksestä vuoteen 2030. Tulosten perusteella 2010-luvulla voimistunut jalankulkukaupungin kehittäminen jatkuu tulevaisuudessa, ja monella kaupunkiseudulla on useita jalankulkuun ja pyöräilyyn liittyviä kehityshankkeita. Joukkoliikennekaupungin vahvistuminen on suurimpia kaupunkiseutuja lukuun ottamatta epävarmempaa, ja monella seudulla joukkoliikennekaupungin säilyminen ja muodostaminen vaatisi maankäytön suuntaamista vahvemmin tukemaan joukkoliikennekäytäviä. Autokaupungin kasvu näyttäisikin suunnitelmien perusteella jatkuvan vuoteen 2030, mikä on monilta osin ristiriidassa kaupunkiseutujen omien yhdyskuntarakenteen tavoitteiden kanssa. Yhtenä keskeisenä haasteena tunnistettiin lapsiperheille soveltuvien laadukkaiden asuntojen saatavuus jalankulku- ja joukkoliikennekaupungissa, jotta suurten asuntojen kysyntä ei kohdistuisi taloustilanteen elpyessä kehysalueille kauas työpaikoista ja palveluista.
  • Koivikko, Riitta; Leivuori, Mirja; Sarkkinen, Mika; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2017
    Proftest SYKE järjesti joulukuussa 2016 pätevyyskokeen jätevesiä analysoiville laboratorioille. Testattavina suureina olivat alkaliniteetti, ravinteet (NNH4, NNO2+NO3, Ntot, PPO4, Ptot), pH, sähkönjohtavuus ja väri synteettisestä näytteestä, viemärilaitoksen sekä massa- ja paperiteollisuuden jätevedestä. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 57 laboratoriota. Koko tulosaineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 89 %, kun vertailuarvosta sallittiin pH-määrityksissä 0,2 pH-yksikön ja muissa määrityksissä 5–20 %:n poikkeama. Osallistujien pätevyyden arviointi tehtiin z-arvon avulla. Mittaussuureen vertailuarvona käytettiin laskennallista pitoisuutta, osallistujien tulosten robustia keskiarvoa tai keskiarvoa. Hyväksyttävien tulosten määrä oli samalla tasolla kuin edellisessä vastaavassa vertailussa, jolloin hyväksyttäviä tuloksia oli 89 %. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille!
  • Mitikka, Sari; Grönroos, Juha; Kauppila, Pirkko; Kauranne, Leena-Marja; Orvomaa, Mirjam; Rankinen, Katri; Salminen, Antti (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 1/2017
    Suomessa EU:n direktiivi vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta, eli nitraattidirektiivi, pantiin täytäntöön ympäristönsuojelulain nojalla annetulla valtioneuvoston nitraattiasetuksella vuonna 2000. Nitraattiasetus korvattiin uudella asetuksella vuonna 2014. Asetus sisältää nitraattidirektiivin 5 artiklan tarkoittaman toimintaohjelman, jota sovelletaan koko valtakunnan alueella. Se sisältää myös direktiivin edellyttämät hyvän maatalouskäytännön ohjeet. Raportissa esitetään nitraattiasetukseen, eli hyviin maatalouskäytännön ohjeisiin ja toimintaohjelmaan tehdyt muutokset, sekä arvioidaan toimintaohjelman täytäntöönpanoa ja sen vaikutuksia maatalouskäytäntöihin. Vaikutusten arviointia on aiemmin tehty ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimuksesta (MYTVAS) saatujen tietojen pohjalta, mutta seurannan päätyttyä vastaavia tietoja ei tällä raportointikerralla ollut käytettävissä. Yleisesti ottaen Suomen pintavesien nitraattipitoisuudet ovat matalalla tasolla muihin Euroopan maihin verrattuna. Seurantajaksolla 2012–2015 pitoisuudet nousivat yhdeksässä Etelä-Suomen maatalousvaltaisten alueiden joessa vain ajoittain lähelle tai yli direktiivin asettaman raja-arvon, eli 25 mg/l nitraattia. Vuodesta 1996 lähtien pintavesien nitraattipitoisuudet ovat pysyneet pääosin vakaina ‒ talvikautena 63 %:ssa ja vuositasolla 83 %:ssa kohteista. Voimakkaita nousevia trendejä ei havaittu, mutta sen sijaan Porvoonjoella talviaikaiset nitraattipitoisuudet ovat laskeneet voimakkaasti, johtuen osittain tehostuneesta yhdyskuntien typenpoistosta. Lieviä trendejä havaittiin talvikautena sekä nousevina (19 %) että laskevina (15 %). Rehevyystaso on noussut rannikkovesissä ja jokivesistöissä, mutta laskenut järvissä. Verrattaessa kahta viimeistä jaksoa (2008–2011 ja 2012–2015), havaittiin lievästi kasvavia nitraattipitoisuuden trendejä 23 jokivesistössä, 13 rannikkokohteessa ja 5 järvessä. Laskevia trendejä havaittiin vain neljässä joessa. Suomen seurannassa olevien pohjavesien nitraattipitoisuudet ovat yleisesti alhaisia verrattuna muun Euroopan pohjavesimuodostumiin, mutta suuriakin pitoisuuksia esiintyi. Pohjavesien kahta viimeistä seurantajaksoa (2008–2011 ja 2012–2015) voitiin verrata huomattavasti kattavammalla aineistolla (146 kohdetta) kuin aikaisemmin vuodesta 1996 alkavalla jaksolla (20 kohdetta). Pohjavesille asetettu raja-arvo, 50 mg/l nitraattia, ylittyi jaksolla 2012–2015 neljällä maa- ja metsätalouden kuormittamalla alueella. Pitoisuudet olivat valtaosin alle 25 mg/l. Edelliseen seurantajaksoon verrattuna nähtiin enemmän laskevia kuin nousevia trendejä, mutta myös voimakkaasti nousevia trendejä havaittiin. Typpipitoisuuksien nousuun tai laskuun vaikuttavat maankäytön muutosten lisäksi myös hydrologiset olot, mikä vaikeutti arvioita siitä, missä määrin maataloudessa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet pinta- ja pohjavesin tilaan. Ilmastomuutoksen arvioidaan lisäävän typen huuhtoumia enemmän Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa. Tämä raportti on nitraattidirektiivin 91/676/ETY 10 artiklan mukainen ja käsittelee nitraattidirektiivin täytäntöönpanoa Manner-Suomessa vuosina 2012–2015. Ahvenanmaan maakuntahallitus on tehnyt vastaavan raportin nitraattidirektiivin täytäntöönpanosta Ahvenanmaalla.
  • Jalkanen, Kaisa; Martikainen, Heli; Hyvärinen, Anne; Björklöf, Katarina; Leivuori, Mirja; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3/2017
    Pätevyyskokeeseen osallistui 18 laboratoriota. Näytteet olivat rakennusmateriaalinäyte ja suspensionäyte sekä puhdaskannat maljalla tunnistusta varten. Pätevyyden arvioinneissa käytettiin vertailuarvoina osallistujatulosten robustia keskiarvoa. Kvantitatiivisista tuloksista 91 % oli hyväksyttäviä (z-arvo 􀂔 ±2) kun sallittiin 15-35 % poikkeama vertailuarvosta. Kaikki laboratoriot toimivat Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Tulkinnan materiaalinäytteestä raportoi 15 osallistujaa. He päätyivät kaikki samaan tulokseen mikrobikasvusta tai vauriosta materiaalinäytteessä. Kaikkiaan 17 laboratoriota suoritti hyväksyttävästi vertailukierroksen kvalitatiivisen osan, eli tunnisti vähintään 2 kantaa sukutasolle oikein. Lämmin kiitos pätevyyskokeen osallistujille!
  • Meissner, Kristian; Nygård, Henrik; Björklöf, Katarina; Jaale, Marko; Hasari, Miikka; Laitila, Lauri; Rissanen, Jouko; Leivuori, Mirja (Finnish Environment Institute, 2017)
    Reports of the Finnish Environment Institute 2/2017
    The Finnish Environment Institute (SYKE) conducted a benthic macroinvertebrate taxa identification proficiency test in which 22 participants took part. In the lake littoral subtest, one participant out of seven scored lower than 95% correct and three out of seven achieved perfect results in this test. Half of the ten participants in the lake profundal subtest achieved a score higher than 95%, with four participants scoring a perfect result. In the lotic subtest, two participants out of ten scored 100% and half of the participants scored more than 95% correct. In the Baltic test the average result was 94% correctly identified taxa. Even if the general performance of the participants were good, the results clearly demonstrates the need for recurring taxonomic identification tests for lotic, lentic profundal, littoral and Baltic coastal macroinvertebrates as well as regularly arranged taxonomic workshops. Warm thanks to all the participants!
  • Söderström, Sara; Tuomainen, Jouko; Karppanen, Jari; Mäenpää, Milla; Pyy, Outi (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 44/2016
    Tässä raportissa analysoidaan vuoden 2014 aikana tehtyjä pilaantuneiden maa-alueiden puhdistusta koskevia lupa- ja ilmoituspäätöksiä ja niiden perusteella luodaan kuva puhdistustoiminnasta kyseisenä vuonna. Tavoitteina on edistää lainsäädännön soveltamiskäytännön yhtenäisyyttä ja tehostaa lupaviranomaisten toimintaa, arvioida toiminnan nykytilaa ja tavoitteita sekä tunnistaa toiminnan kehittämistarpeita. Lisäksi raportin liitteenä on uudistettu asiakirjamalli, millaisia tietoja ympäristöviranomaisen tekemä lupa- tai ilmoituspäätös tulisi sisältää.
  • Björklöf, Katarina; Leivuori, Mirja; Sara-aho, Timo; Sarkkinen, Mika; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku; Väisänen, Ritva (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 47/2016
    Proftest SYKEn järjestämään pätevyyskokeeseen talous- ja kaivovesimääritysten testisuureille osallistui 38 osallistujaa. Tuloksia arvioitiin z-arvon avulla käyttäen kokonaishajonnan tavoitearvoina pH-määrityksissä 0,2 pH-yksikköä ja muissa määrityksissä 5-25 %. Koko tulosaineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 90 %. Hyväksyttävien tulosten määrä oli sama kuin edellisessä talousvesivertailussa. Näytteiden homogeenisuus ja säilyvyys testattujen testisuureiden (pH, NH4-N ja CODMn) täyttivät laatukriteerit. Menetelmävertailussa todettiin tilastollisesti merkitsevät erot CFA- tai FIA- menetelmien ja muiden käytettyjen menetelmien välillä synteettisellä näytteellä Cl-määrityksessä ja Mnmäärityksessä sekä NO2-N-määrityksessä. Kiitos vertailumittauksen osallistujille!
  • Leivuori, Mirja; Rantanen, Minna; Koivikko, Riitta; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2016)
    Reports of the Finnish Environment Institute 45/2016
    Proftest SYKE arranged the proficiency test (PT) for measurement the gross and the net calorific value, the content of ash, carbon, nitrogen, hydrogen, moisture, sulphur and volatile matter in peat, wood pellet (not sulphur) and coal samples in September 2016. In total, there were 28 participants in the PT. Additionally, the participants were asked to estimate/calculate the emission factor for the peat and coal samples. In total, 90 % of the participants reported satisfactory results when the deviations of 1-30 % from the assigned values were accepted. In measurement of the gross calorific value from the peat sample 93 %, from the wood pellet sample 86 % and from the coal sample 84 % of the results were satisfactory. In measurement of the net calorific value from the peat sample 82 %, from the wood pellet 75 % and from the coal sample 85 % of the results were satisfactory. The robust mean or mean of the reported results by the participants were used as the assigned values for measurements. The evaluation of performance was based on the z score which was calculated using the assigned value and the standard deviation for proficiency assessment at 95 % confidence level. The evaluation of performance was not done for the measurement of moisture in all samples, emission factor in peat samples and nitrogen in wood pellet samples. Warm thanks to all the participants of this proficiency test!
  • Björklöf, Katarina; Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Väisänen, Tero; Ilmakunnas, Markku; Väisänen, Ritva (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 46/2016
    Proftest SYKE järjesti lokakuussa 2016 vesistöjen kenttämittausvertailun Tampereen Soutustadionilla, jossa testattavina suureina olivat veden happipitoisuus, lämpötila, pH, sameus ja sähkönjohtavuus. Vertailumittaukseen osallistui kahdeksan toimijaa ja 15 mittaria. Hyväksyttäviä tuloksia vertailumittauksessa oli 89 %, kun sallittiin 2-15 % poikkeama asetetusta vertailuarvosta. Vuonna 2015 järjestetyssä vertailumittauksessa hyväksyttäviä tuloksia oli 97 %. Vertailumittaus osoittaa, että kenttämittareilla saadaan luotettavaa ja toistettavaa tulosta, kun laadunvarmistustoimenpiteet on suoritettu riittävän huolellisesti. Kenttämittarit oli usein kalibroitu valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi useimmilla toimijoilla oli hyviä laadunvarmistuskäytäntöjä. Yksi osallistuja ilmoitti kenttämittarinsa mittausepävarmuudet. Mittausepävarmuuden tunteminen on avainasemassa tulosten käyttökelpoisuuden kannalta. Lämmin kiitos vertailumittauksen osallistujille!
  • Costa, Luis; Hildén, Mikael; Kropp, Jürgen; Böttcher, Kristin; Fronzek, Stefan; Swart, Rob; Otto, Juliane; McCormick, Niall; Radojevic, Milka; Lückenkötter, Johannes; Keup-Thiel, Elke; Luojus, Kari; Singh, Tanya; Pöyry, Juha; Sanchez, Emilia; Juckes, Martin (Finnish Environment Institute, 2016)
    Reports of the Finnish Environment Institute 41/2016
    This report documents and reviews a selected set of climate change and impact indicators. They are documented according to reference criteria that were based on a literature study and later refinement in expert discussions. Methodological description, data requirements and availability, treatment of uncertainty, fitness for purpose of indicator time series, and seven other relevant criteria are documented for a total of 81 climate change and impact related indicators. The indicators were grouped into three tiers that reflect their main purpose of use, ranging from change in climate variables to the socio-economic consequences of climate change. A key observation is the limited availability of indicators that explicitly link climate change with socio-economic phenomena. This might be explained by the complexity of the system that hinders quantitative attribution of economic and multi-level societal development to climatic factors. The strengths and weaknesses of indicators are discussed at a general level and also outlined both on an indicator-by-indicator basis and with respect to their potential uses. The report presents a consistent set of criteria and approaches for the incorporation of indicator information into climate information portals. The collected information on climate change and impact indicators can support the development of the Copernicus Climate Services and the indicators that such services will promote.
  • Fjäder, Päivi (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 43/2016
    Yhdyskuntalietteeseen pidättyy runsaasti orgaanista ainesta ja ravinteita, kuten fosforia, jota hyödyntämällä voitaisiin korvata kalliiden keinolannoitteiden käyttöä ja myös säästää rajallisia fosforivarantoja. Lietteen koostumus riippuu kuitenkin pitkälti jätevedenpuhdistamolle saapuvien jätevesien koostumuksesta. Puhdistamoita ei ole nykyisellään suunniteltu poistamaan jätevesistä muuta kuin lähinnä ravinteita ja kiintoainesta, minkä vuoksi erilaiset orgaaniset haitta-aineet voivat joko kulkeutua puhdistusprosessin läpi tai pidättyä lietteeseen. Yhdyskuntalietteistä onkin havaittu lukuisia erilaisia orgaanisia haitta-aineita kuten esim. erilaisia palonsuoja-aineita, pintakäsittelyaineita, muovin pehmentimiä sekä lääkeaineita. Ympäristöön päätyessään lietteen sisältämät yhdisteet voivat vaikuttaa niin maaperään, vesistöihin kuin eliöihin. Tämän tutkimuksen perusteella, eräiden orgaanisten haitta-aineiden on havaittu olevan pysyviä lietteen käsittelyketjussa ja voivan näin ollen aiheuttaa haittaa ympäristölle. Toistuvien lietelevitysten seurauksena tiettyjen pysyvien yhdisteiden, kuten PBDE-yhdisteiden, maaperäpitoisuudet voivat nousta. Osa PFAS-yhdisteistä (etenkin lyhytketjuiset) sekä lääkeaineista saattaa vesiliukoisempina puolestaan joko kertyä kasveihin tai huuhtoutua maaperästä edelleen pinta- tai pohjavesiin. PFAS- ja PBDE-yhdisteet kertyvät myös lieroihin, joista ne puolestaan voivat päätyä eteenpäin ravintoketjussa. Triklosaanin ja ftalaattien pitoisuudet olivat myös yhdyskuntalietettä sisältävissä lannoitevalmisteissa sekä maaperässä, jonne näitä tuotteita oli levitetty, melko korkeita. Antibakteerisena yhdisteenä käytetyn triklosaanin vaikutuksia maaperän mikrobistoon ei voida täysin sulkea pois. Sama pätee myös muihin maaperässä havaittuihin antibioottijäämiin, etenkin fluorokinololi antibiootteihin.