Suomen ympäristökeskuksen raportteja

 

Suomen ympäristökeskuksen raportteja –sarjassa julkaistaan pääsääntöisesti suomenkielisiä selvityksiä ja katsauksia.

Finlands miljöcentrals rapporter omfattar utredningar samt översikter. Dublikatserien ersätts av serien Rapporter från året 2006. Största delen av publikationerna finns endast på finska.

Reports of the Finnish Environment Institute includes publications and reports, which are usually used only inside the administration. Report serie has replaced the Mimeograph serie (1995-2006). Most of the publications are published only in Finnish.

Recent Submissions

  • Costa, Luis; Hildén, Mikael; Kropp, Jürgen; Böttcher, Kristin; Fronzek, Stefan; Swart, Rob; Otto, Juliane; McCormick, Niall; Radojevic, Milka; Lückenkötter, Johannes; Keup-Thiel, Elke; Luojus, Kari; Singh, Tanya; Pöyry, Juha; Sanchez, Emilia; Juckes, Martin (Finnish Environment Institute, 2016)
    Reports of the Finnish Environment Institute 41/2016
    This report documents and reviews a selected set of climate change and impact indicators. They are documented according to reference criteria that were based on a literature study and later refinement in expert discussions. Methodological description, data requirements and availability, treatment of uncertainty, fitness for purpose of indicator time series, and seven other relevant criteria are documented for a total of 81 climate change and impact related indicators. The indicators were grouped into three tiers that reflect their main purpose of use, ranging from change in climate variables to the socio-economic consequences of climate change. A key observation is the limited availability of indicators that explicitly link climate change with socio-economic phenomena. This might be explained by the complexity of the system that hinders quantitative attribution of economic and multi-level societal development to climatic factors. The strengths and weaknesses of indicators are discussed at a general level and also outlined both on an indicator-by-indicator basis and with respect to their potential uses. The report presents a consistent set of criteria and approaches for the incorporation of indicator information into climate information portals. The collected information on climate change and impact indicators can support the development of the Copernicus Climate Services and the indicators that such services will promote.
  • Fjäder, Päivi (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 43/2016
    Yhdyskuntalietteeseen pidättyy runsaasti orgaanista ainesta ja ravinteita, kuten fosforia, jota hyödyntämällä voitaisiin korvata kalliiden keinolannoitteiden käyttöä ja myös säästää rajallisia fosforivarantoja. Lietteen koostumus riippuu kuitenkin pitkälti jätevedenpuhdistamolle saapuvien jätevesien koostumuksesta. Puhdistamoita ei ole nykyisellään suunniteltu poistamaan jätevesistä muuta kuin lähinnä ravinteita ja kiintoainesta, minkä vuoksi erilaiset orgaaniset haitta-aineet voivat joko kulkeutua puhdistusprosessin läpi tai pidättyä lietteeseen. Yhdyskuntalietteistä onkin havaittu lukuisia erilaisia orgaanisia haitta-aineita kuten esim. erilaisia palonsuoja-aineita, pintakäsittelyaineita, muovin pehmentimiä sekä lääkeaineita. Ympäristöön päätyessään lietteen sisältämät yhdisteet voivat vaikuttaa niin maaperään, vesistöihin kuin eliöihin. Tämän tutkimuksen perusteella, eräiden orgaanisten haitta-aineiden on havaittu olevan pysyviä lietteen käsittelyketjussa ja voivan näin ollen aiheuttaa haittaa ympäristölle. Toistuvien lietelevitysten seurauksena tiettyjen pysyvien yhdisteiden, kuten PBDE-yhdisteiden, maaperäpitoisuudet voivat nousta. Osa PFAS-yhdisteistä (etenkin lyhytketjuiset) sekä lääkeaineista saattaa vesiliukoisempina puolestaan joko kertyä kasveihin tai huuhtoutua maaperästä edelleen pinta- tai pohjavesiin. PFAS- ja PBDE-yhdisteet kertyvät myös lieroihin, joista ne puolestaan voivat päätyä eteenpäin ravintoketjussa. Triklosaanin ja ftalaattien pitoisuudet olivat myös yhdyskuntalietettä sisältävissä lannoitevalmisteissa sekä maaperässä, jonne näitä tuotteita oli levitetty, melko korkeita. Antibakteerisena yhdisteenä käytetyn triklosaanin vaikutuksia maaperän mikrobistoon ei voida täysin sulkea pois. Sama pätee myös muihin maaperässä havaittuihin antibioottijäämiin, etenkin fluorokinololi antibiootteihin.
  • Björklöf, Katarina; Leivuori, Mirja; Lepistö, Jani; Vepsäläinen, Milja; Väisänen, Ritva (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 42/2016
    Vertailukokeessa yhdeksän kenttätoimijaa otti näytteet sedimenttikasasta metallien pitoisuuksien määrittämiseksi. Osallistujat suorittivat toisistaan riippumattomasti ja laatimiensa suunnitelmien mukaisesti näytteenoton. Vertailukokeen tulokset osoittavat, että alan kenttätoimijoilla on pääasiassa hyvä osaaminen. He toimivat sekä vastuullisesti että huolellisesti kentällä. Myös työsuojelusta oli huolehdittu hyvin. Osallistujat käyttivät useita toimivia näytteenottostrategioita ja –välineitä. Näytteenottajat toimivat laadittujen suunnitelmien mukaisesti kentällä ja kirjasivat tärkeimmät havaintonsa kenttälomakkeisiin. Vain kolme osallistujaa kahdeksasta esitti kalibrointitodistuksen XRF-laitteensa kalibroinnista. Näytteiden lukumäärän tai osanäytteiden lukumäärän vaikutuksesta tuloksen oikeellisuuteen ei saatu näyttöä. Testikohteessa suurin tulosten tulkintaan epävarmuutta aiheuttava tekijä oli kasan heterogeenisyys. Lämmin kiitos kaikille osallistujille!
  • Krogerus, Kirsti; Pasanen, Antti (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Reports of the Finnish Environment Institute 39/2016
    Although mining companies have long been conscious of water related risks, they still face environmental management challenges. Several recent environmental incidents in Finnish mines have raised questions regarding mine site environmental and water management practices. This has increased public awareness of mining threats to the environment and resulted in stricter permits and longer permitting procedures. Water balance modelling aids in predictive water management and reduces risks caused by an excess or shortage of water at a mining site. In this study the primary objective was to exploit online water quantity and water quality measurements to better serve water balance management. The second objective was to develop and test mathematical models to calculate the water balance in mining operations. The third objective was to determine how monitoring and modelling tools can be integrated into the management system and process control. According to the experience gained from monitoring water balances, the main recommendation is that the data should be stored in a database where it is easily available for water balance calculations. For real-time simulations, online measurements should be available from strategically defined positions in the mine site. Groundwater may also act as a source or sink with respect to mine site surface water, and therefore monitoring and investigations should be designed to account for the full water balance. In Finland it is possible to calculate water balance for planning or for operative purposes by using the Watershed Simulation and Forecasting System (WSFS) developed at the Finnish Environment Institute (SYKE). This system covers every sub-basin (10-50 km2) over the whole of Finland. WSFS automatically obtains the latest observations of temperature, precipitation, water level, discharge and other needed data provided by the Finnish Meteorological Institute (FMI), SYKE, as well as other sources. The system also uses these observations to follow-up on simulation and forecasting accuracy. The water balance model was further developed to simulate and forecast the water balance at the Yara Siilinjärvi mine site. The WSFS-model was also extended with one-way coupling to the groundwater flow model. The model is operated via a web-based user interface and can produce water-balance forecasts automatically, if necessary, several times a day. The water balance and water flow in the area are simulated using real-time weather observations. The model enables forecasting water levels and planning discharges and pumping at the mine site. Possible uses of the model include preparation for spring floods by emptying ponds for storage of water from snow melt, estimation of the effect of heavy rainfall and calculating the required outflow from the mine site reservoir. Thus, overflows and dam-breaks can be avoided and consequently prevent the leakage of contaminated water. Furthermore, as the model can be modified to simulate changes at the mine site, it can also be beneficial during the mine site-planning process. The water balance model is currently operational for Yara Siilinjärvi mine site and hydrological forecasts are produced on a daily basis. Water level, discharge and pumping data, essential for modelling the area, are provided by the mine operator and EHP-Tekniikka Ltd. The model uses meteorological observations and forecasts from FMI as inputs for the simulations and forecasts. In addition to the accurate weather forecasts, the real time observations are a key factor in the accuracy of the model forecasts. GoldSim is the most popular commercial simulation software solution chosen, not only by mines worldwide, but also in many other sectors. One of the main reasons for its extensive use is its versatility and the ability to expand the program as the needs of the mine require. As the mine project progresses, one of GoldSim’s strongest assets is risk analysis at different phases during both the planning and execution of mine operations. The use of the GoldSim platform was tested during the project and some new features were developed. The project has paid special attention to commercialization of the developed products and well thought out policies for possible joint bids.
  • Nurmio, Kimmo; Kontio, Panu; Oinonen, Kari (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 40/ 2016
    Hankkeen tavoitteena oli alueidenkäytön näkökulmasta esittää ehdotus tuulivoimarakentamisen ja -suunnittelun seuran järjestämiseksi. Hankkeessa selvitettiin tiedonkäyttäjien tarpeita, arvioitiin tiedontuotannon nykytilaa sekä arvioitiin realistiset keinot järjestää seuranta siten, että se on kustannustehokasta ja siinä syntyvä tieto on käytettävissä mahdollisimman monipuolisesti. Hankkeessa tunnistettiin päällekkäistä tiedontuotantoa ja esitetään keinoja päästä siitä eroon. Työssä selvitettiin myös mahdollisuudet koota tuulivoimaa koskevat keskeiset kaava- ja lupatiedot valtakunnalliseksi seurannan kokonaisuudeksi. Tuulivoimaa koskevat tietotarpeet voidaan karkeasti jakaa kahteen lohkoon: uusien tuulivoimahankkeiden maankäytön suunnittelussa tarvittava tieto sekä jo toteutettujen tai toteutuksessa olevien tuulivoimahankkeiden tiedot. Työssä kartoitettiin kaavoituksen eri tasot ja rakentamisen luvat, ympäristö- ja vesiluvat, ympäristövaikutusten arvioinnit, rakennettujen tuulivoimaloiden aineistot, sekä muut tuulivoimaan liittyvät tiedot. Kartoituksen pohjalta tunnistettiin kaikkiin tietoryhmiin liittyvät muutostarpeet. Hanke järjesti myös työpajan, jonka tulosten pohjalta tunnistettuja toimenpide-ehdotuksia jalostettiin eteenpäin. Seurannan järjestämiseksi ehdotettiin kahta aikajännettä: lyhyen tähtäimen toimenpiteitä, joilla tietoa saadaan käyttöön nopeasti, sekä pitkäjänteisempiä toimenpiteitä – laajempia kehitysprosesseja – joilla tiedontuotanto saadaan toimivaksi. Erillisiä tietojärjestelmiä ei rakenneta, vaan seurannan tulee perustua avoimeen ja rajapintojen kautta saatavaan paikkatietoon. Lyhyen tähtäimen keskeiset toimenpide-ehdotukset: – Arvioidaan mahdollisuudet ja tarpeet kehittää voimalaitosrakennusten käyttötarkoitusluokitusta – Kartoitetaan aineistoissa käytetyt termit ja käsitteet sekä luodaan tuulivoimasanasto – Luodaan maakuntakaavojen yhteinen tietosisältö ja yhdenmukainen tietomalli sekä otetaan tuotantoprosessiin mukaan aikaulottuvuus – Digitoidaan hyväksyttyjen yleiskaavojen tuulivoima-alueet ja -tiedot Yleiskaavapalvelun pohjalta – Varmistetaan yhteisten tunnisteiden käyttö – Kehitetään kunnan ja Väestötietojärjestelmän välistä tiedonkulkua kokonaisuudessaan – Arvioidaan Maanmittauslaitoksen kanssa mahdollisuudet kehittää maastotietokannan tuulivoimala-kohdeluokkaa – Kootaan rakennetut tuulivoimalat eri lähteistä yhdeksi kattavaksi aineistoksi Pitkän tähtäimen toimenpide-ehdotukset: – Kehitetään kuntien poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen saatavuutta – Kehitetään yleiskaavatietojen yhdenmukaista saatavuutta – Kehitetään ympäristölupien saatavuutta lupamenettelyjen digitalisoinnin yhteydessä – Kehitetään energiantuotantotietojen saatavuutta – Saatetaan ympäristövaikutusten arvioinnit (YVA) saataville paikkatietona
  • Fjäder, Päivi (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 37/2016
    Merten roskaantuminen on viime aikoina yhä suurempaa huomiota saanut ympäristöongelma. Merten roskat voivat koostua useista erilaisista kiinteistä materiaaleista kuten muovista, kumista, metallista, paperista, tekstiileistä jne. Kelluvasta roskasta valtaosa on muovia ja se on pääasiassa peräsin maalla tapahtuvista toimista (60–80 %). Merkittävimpiä roskien päästölähteitä ja kulkeutumisreittejä ovat mm. huonosti hoidetut kaatopaikat, hulevedet, jätevedenpuhdistamot, roskaantuminen sekä laiton roskien dumppaus rannikoiden läheisyyteen. Myös jokien rooli roskien kuljettajana voi olla merkittävä. Noin 20 % roskista syntyy puolestaan merellä tapahtuvista toimista kuten liikenteestä, kalastuksesta ja vesiviljelystä. Muovin tuotanto on kasvanut nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Merissä olevan roskan ja tuotetun muovin määrät kulkevat käsi kädessä, minkä vuoksi merten roskamäärän ennustetaan kasvavan, ellei välittömiin toimenpiteisiin ryhdytä. Eniten roskaa löytyy tiheään asuttujen alueiden lähistöiltä, mutta kaukaisemmatkaan alueet eivät ole säästyneet roskaantumiselta. Nykyään etenkin muoviroskaa löytyy kaikkialta meriympäristöstä, niin rannoilta, vesipatsaasta, eliöstöstä kuin meren pohjasta. Mereen päädyttyään roskat voivat olosuhteista riippuen säilyä siellä pitkään. Mikroroskaksi kutsutaan yleisesti alle 5 mm:n kokoista roskaa. Mikromuovit saattavat puolestaan toimia vektoreina mm. erilaisille tulokaslajeille, taudinaiheuttajille sekä haitallisille orgaanisille yhdisteille. Mikropartikkeleiden sekä makroroskien päästölähteiden, kulkeutumisen ja esiintymisalueiden (vertikaalinen, horisontaalinen, maantieteellinen) selvittäminen on tärkeää niin vaikutus- ja riskinarvioinnin kuin mahdollisten päästövähennyskeinojen kannalta. Tietyillä alueilla roskaantuminen on jo varsin näkyvä ongelma, aiheuttaen lukuisia erilaisia sosioekonomisia sekä ekologisia haittoja. Tämän vuoksi erilaisiin vähennys- ja hallintatoimenpiteisiin tulisi ryhtyä välittömästi.
  • Lehtoranta, Virpi; Hjerppe, Turo; Kotanen, Juho; Manninen, Pertti; Mäenpää, Milla; Väisänen, Sari (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 33/2016
    Tämä tutkimus arvioi ensimmäistä kertaa Suomessa järvi- ja jokivesien ekologisen tilan parantamisen hyötyjä yhdellä vesienhoitoalueella siten, että myös vesistöjen käyttöön liittymättömät, eli aineettomat hyödyt otettiin arviossa mukaan. Tutkimuksen tuottamia tuloksia hyödynnettiin laadittaessa Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa vuosille 2016–2021. Tutkimuksella selvitettiin Vuoksen vesienhoitoalueella asuvien ja vapaa-aikaansa viettävien mielipiteitä pintavesiensä tilasta, vesienhoidosta ja suunnitelluista toimenpiteistä vesienhoidon tavoitteista ja halukkuudesta osallistua vesienhoitoon Vuoksen vesienhoitoalueella. Tutkimusmenetelmänä käytettiin taloudellisessa arvottamisessa eniten käytettyä ehdollisen arvottamisen menetelmää, joka perustuu kyselytutkimukseen. Kysely lähetettiin 1 512 asukkaalle ja 1 000 ulkokuntalaiselle mökinomistajalle Vuoksen vesienhoitoalueella. Tutkimuksen vastausprosentti oli noin 31.
  • Koivikko, Riitta; Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Sarkkinen, Mika; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2016)
    Reports of the Finnish Environment Institute 36/2016
    Proftest SYKE carried out the proficiency test for the determination of chlorophyll a, oxygen, salinity, SiO2, TIC, and TOC in natural waters in May 2016. In total, 25 participants joined in the proficiency test. Either the calculated concentration, the robust mean or the mean of the results reported by the participants was chosen to be the assigned value for the measurands. The performance of the participants was evaluated by using z scores. In this proficiency test 83 % of the results were satisfactory when the deviation between 3.5–30 % from the assigned value was accepted. Warm thanks to all the participants!
  • Tiitu, Maija; Viinikka, Arto; Kopperoinen, Leena (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 38/2016
    Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja kaupunkiluonto tuottavat monia hyötyjä ihmisille ja yhteiskunnalle. Kaupunkirakenteen tiivistäminen tulisi tehdä siten, että tuotetaan ekotehokasta, tiivistä yhdyskuntarakennetta, mutta säilytetään samalla viher- ja vesialueiden tuottamat hyödyt ja arvot. Erityisesti kasvavien kaupunkiseutujen maankäytön suunnittelussa joudutaan tasapainoilemaan rakenteen tiivistämisen ja viheralueverkoston tarjoamien hyötyjen välillä. Tässä raportissa esitellään spatiaaliseen monitavoitearviointiin (SMCA) perustuva paikkatietopohjainen (GIS) menetelmä viherrakenteen ja täydennysrakentamisen yhteensovittamiseksi osana maankäytön suunnittelua. Menetelmä testattiin yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa potentiaalisten täydennysrakentamiskohteiden tunnistamiseksi. Saadun palautteen perusteella menetelmä koettiin hyödylliseksi, koska se mahdollistaa viherrakenteen ja täydennysrakentamisen arvojen yhteismitallistamisen ja esittämisen kartalla sekä helpottaa aiheeseen vaikuttavien tekijöiden jäsentämistä. Lisäksi raportissa on käyty läpi valtakunnallisia ja kuntakohtaisia paikkatietoaineistoja sekä niiden soveltuvuutta viherrakenteen rajaamiseen, luokitteluun ja täydennysrakentamiskohteiden arviointiin eri mittakaavatasoilla. Kunnille ja maakuntien liitoille lähetetyn kyselyn perusteella viherrakennetta ja täydennysrakentamista kuvaavia paikkatietoaineistoja on olemassa melko paljon. Niiden hyödyntämiselle on kuitenkin monia esteitä, kuten vajavaiset metatiedot tai paikkatieto-osaamisen puute.
  • Mattinen, Maija; Heljo, Juhani; Savolahti, Mikko (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35/2016
    Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 % on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta (ml. liikenne), mikä tarkoittaa, että energia- ja ilmastopolitiikka ovat tiivis kokonaisuus. Vuonna 2016 Suomessa valmisteltiin uutta energia- ja ilmastostrategiaa, johon kuuluu myös skenaarioiden valmistelu. Tässä raportissa esitetty työ tukee strategian valmistelutyötä. Raportti jakaantuu kahteen osaan: rakennuskannan energiankäytön ennustamiseen ja puun pienpolton lisäämisen tarkasteluihin. Työssä tehtiin rakennustyypeittäin perusskenaarion mukainen tarkastelu, joka jatkaa tulevaisuuteen energiatilastojen lukuja vuodesta 2015 aina vuoteen 2050. Perusskenaariolla arvioidaan jo päätettyjen ja toimeenpantujen politiikkatoimien vaikutusta tulevaisuuden kehitykseen. Rakennuskannan energiankäytön osalta tehtiin ennuste peruskehityksestä ja lisäksi matalamman talouskasvun ennuste. Energiankulutus on esitetty sekä hankitun energian tasolla että hyötyenergiana. Varsinaisten asuinrakennusten (pientalot, rivi- ja ketjutalot, asuinkerrostalot) hankitun energian määrässä on pieni laskeva trendi, mutta energiantarve pysyy oleellisesti samalla tasolla tarkasteluajanjaksolla. Aurinkolämmön kehitykselle muodostettiin maltillinen lineaariseen kasvuun perustuva ennuste. Toiseksi työssä tarkasteltiin puun pienpolton lisäämisestä aiheutuvia pienhiukkaspäästöjä ja niiden vaikutusta väestöaltistukseen. Laskentaesimerkin perusteella voidaan todeta, että myös modernien, verrattain vähäpäästöisten varaavien takkojen kasvava käyttö lisää hengitysilman pienhiukkaspitoisuuksia.
  • Leivuori, Mirja; Koivikko, Riitta; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 34/2016
    Proftest SYKE järjesti kesäkuussa 2016 vertailumittauksen AOX määrityksille synteettisestä vesinäytteestä, jokivedestä sekä massa- ja paperiteollisuuden jätevedestä. Vertailumittaukseen osallistui 5 osallistujaa. Määrityksen vertailuarvona käytettiin asiantuntijalaboratorion mittaustulosta. Tulosten arviointi tehtiin osallistujan tuloksen ja vertailuarvon erotuksen arvioinnin avulla D%- ja En-arvoilla. Lisäksi arviointi tehtiin suuntaa antavasti z-arvon perusteella, jolloin sallittiin 10-15 %:n poikkeama vertailuarvosta (95 % luottamusvälillä). Koko aineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 81 % En-arvojen perusteella sekä 77 % suuntaa antavan z-arvojen perusteella. Kiitos vertailumittauksen osallistujille!
  • Raateoja, Mika; Setälä, Outi (Finnish Environment Institute, 2016)
    Reports of the Finnish Environment Institute 27/2016
    This assessment on the environmental state of the Gulf of Finland in 1996 – 2014 was produced by together over 100 scientists from Estonia, Finland, and Russia in the context of the Gulf of Finland Year 2014. The thematic year aimed at – and succeeded in – giving additional value for the protection and restoration of the Gulf of Finland environment by enhancing political presence and interaction between the private sector, decision-makers, and citizens. This assessment concentrates on the past development and the current state of the Gulf of Finland environment and pressures affecting it. The themes include climate in the Gulf of Finland area, Gulf of Finland physics, geology and geodiversity, eutrophication, hazardous substances, biodiversity, fishes and fisheries, nonindigenous species, marine litter, underwater soundscape, maritime traffic and its safety, and environmental valuation. Each chapter also delivers expert opinions and recommendations for the future.
  • Kleemola, Sirpa; Forsius, Martin (Finnish Environment Institute, 2016)
    Reports of the Finnish Environment Institute 29/2016
    The Integrated Monitoring Programme (ICP IM) is part of the effect-oriented activities under the 1979 Convention on Long-range Transboundary Air Pollution, which covers the region of the United Nations Economic Commission for Europe (UNECE). The main aim of ICP IM is to provide a framework to observe and understand the complex changes occurring in natural/semi natural ecosystems. This report summarizes the work carried out by the ICP IM Programme Centre and several collaborating institutes. The emphasis of the report is in the work done during the programme year 2015/2016 including: - A short summary of previous data assessments - A status report of the ICP IM activities, content of the IM database, and geographical coverage of the monitoring network - A report on dynamic vegetation modelling at ecosystem monitoring and research sites - An interim report on trend assessment for deposition and runoff water chemistry and climatic variables at ICP IM sites in 1990–2013 - National Reports on ICP IM activities are presented as annexes.
  • Helminen, Ville; Tiitu, Maija; Nurmio, Kimmo; Ristimäki, Mika (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 32/2016
    Yhdyskuntarakenteen kehittäminen kestävän kehityksen mukaisesti edellyttää olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämistä eli rakentamisen ohjaamista ensisijaisesti täydentävästi olemassa olevan taajamarakenteen sisään. Maankäytön suunnittelussa tilastollinen taajamarajaus on kuitenkin varsin karkea luokitus, sillä sekä taajamien koko että taajaman eri osien asutuksen tiheys vaihtelevat suuresti. Taajama on asutusrakenteen perusyksikkö, jolla erotetaan tiheämmin rakennetut alueet haja-asutuksesta. Taajama ei ole hallinnollisesti rajautuva alue vaan osa yhdyskuntarakennetta, joka muodostuu rakentamisen kautta. Taajamat ovat maaseudulla asutuksen keskittymiä kuntien sisällä ja kaupunkiseuduilla yhtenäisiä rakennettuja alueita, jotka ulottuvat monesti useamman kunnan alueelle. Tilastollisesti taajamien määrittelyn lähtökohtana ovat yli 200 asukkaan asutuskeskittymät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei ylitä 200 metriä. Tilastollinen taajamarajaus (ns. YKR-taajama) laaditaan SYKEssä vuosittain. Tässä raportissa kuvataan uusi taajamien luokitusjärjestelmä, jossa taajama-alueet jaetaan kolmen tekijän perusteella kahdeksaan taajamatyyppiin. Luokitus erottelee kaupunkiseutujen ja maaseudun taajamat, tiheät ja harvat taajama-alueet sekä eri kokoluokan taajamat. Luokituksen tavoitteena on tarjota tarkempi ja erityisesti maakuntakaavoitusta paremmin tukeva seututason tulkinta taajama-alueista. Luokituksen rajaukset perustuvat paikkatietoanalyyseihin ja tilastotietoihin. Luokittelussa huomioitiin myös maakuntakaavoituksen taajamatoimintojen alueiden määrittelyyn liittyviä tarpeita Keski-Suomessa toteutetun tarkastelun perusteella. Kaupunkiseutuja ovat yli 15 000 asukkaan YKR-taajamat ja näihin kytkeytyvät pienemmät taajamat. Kaupunkiseuduilta luokitus erottelee neljä luokkaa: kaupunkiseudun keskustaajama, kaupunkiseudun lähitaajama, kaupunkiseudun pientaajama sekä kaupunkiseudun lievetaajama. Kaupunkiseuduilla keskeistä on tiheän ja harvan taajaman erottelu siten, että lievetaajama kuvaa aluetehokkuudeltaan harvaan rakennettuja alueita ja muut luokat erikokoisia tiheitä taajama-alueita. Maaseudun neljä luokkaa ovat maaseudun keskustaajama, maaseudun lievetaajama, maaseututaajama ja maaseudun pientaajama. Näistä maaseudun keskustaajamat ovat yli 3000 asukkaan tiheitä asutuskeskittymiä, joita ympäröi harva lievetaajama ja muut luokat tätä pienempiä pääsääntöisesti tilastollisen taajamarajauksen mukaan rajautuvia alueita. Taajamien kokoluokittelut perustuvat pääsääntöisesti väestömääriin. Näiden määrittelyt perustuvat tarkasteluihin, joissa analysoitiin eri palveluiden esiintymistä erikokoisissa taajamissa. Keskeinen havainto oli, että pienistäkin taajamista löytyvät lähipalvelut kuten päivittäistavarakauppa, alakoulu ja kirjasto. Sen sijaan yläkoulu ja apteekki yleistyvät vasta yli 1000 asukkaan ja Alko ja lukio yli 3000 asukkaan taajamissa. Päivittäistavarakaupan yksikköjen koko ja määrä lisääntyvät taajaman koon kasvaessa.
  • Leivuori, Mirja; Koivikko, Riitta; Sara-Aho, Timo; Näykki, Teemu; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2016)
    Reports of the Finnish Environment Institute 31/ 2016
    Proftest SYKE carried out the proficiency test (PT) for analysis of elements in waters and sediment in May 2016. The measurands were: The measurands were: Al, As, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, Mn, Ni, Pb, Se, V, and Zn, for sediment sample also Drw, N, P, S and TC. Four sample types were: synthetic, domestic and natural water as well as sediment sample. In total 24 participants joined in the PT. In this proficiency test 90 % of the results were satisfactory when deviation of 5 – 25 % from the assigned value was accepted. Basically, either the metrologically traceable concentration, calculated concentration, the robust mean, or mean of the results reported by the participant was used as the assigned value for measurands. The evaluation of the performance of the participants was carried out using z score. In some cases the evaluation of the performance was not possible e.g. due to the low number of the participants or the high deviation of reported results. There, when possible, D% scores were calculated. Warm thanks to all the participants of this proficiency test!