Suomen ympäristökeskuksen raportteja

 

Suomen ympäristökeskuksen raportteja –sarjassa julkaistaan pääsääntöisesti suomenkielisiä selvityksiä ja katsauksia.

Finlands miljöcentrals rapporter omfattar utredningar samt översikter. Dublikatserien ersätts av serien Rapporter från året 2006. Största delen av publikationerna finns endast på finska.

Reports of the Finnish Environment Institute includes publications and reports, which are usually used only inside the administration. Report serie has replaced the Mimeograph serie (1995-2006). Most of the publications are published only in Finnish.

Recent Submissions

  • Eskelinen, Hanna; Teerihalme, Henna; Lamberg, Viivi; Hämäläinen, Timo; Sahimaa, Olli; Ranta, Valtteri; Alijoki, Tuomas; Eteläaho, Pirkko; Hilli, Meeri (Suomen ympäristökeskus, 2018)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19/2018
    Uudelleenkäytön edistäminen on niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti vasta alkutaipaleellaan. Kirpputorit ja kierrätyskeskukset tekevät tällä sektorilla hyvää työtä, mutta niiden toiminnan laajentamismahdollisuudet ovat usein rajallisia muun muassa vähäisistä resursseista johtuen. Tämän selvityksen tavoitteena oli arvioida valittujen tuotteiden osalta niiden uudelleenkäyttöön ohjautuvia määriä Suomen kuuden suurimman kaupungin alueella ja valtakunnallisesti. Lisäksi tavoitteena oli havaita potentiaalisia uudelleenkäytön kehittämiskohteita ja tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa mahdollisia seudullisia eroavaisuuksia analysoimalla. Tuoteryhmiksi päätettiin valita neljä sellaista tuoteryhmää, joita menee uudelleenkäyttöön suuria määriä tai jotka ovat mahdollisesti arvoltaan merkittäviä. Tarkasteluun valittiin seuraavat tuoteryhmät: vaatteet ja kengät, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, huonekalut ja urheiluvälineet (mm. luistimet, sukset, polkupyörät). Selvityksessä havaittiin, että kuutoskaupungeissa uudelleenkäytön määrät ja toimijoiden mahdollisuudet vaihtelevat. Esimerkiksi valtakunnallisten kirpputoritoimijoiden osuus uudelleenkäytettävien tuotteiden painosta on pääkaupunkiseudulla noin neljännes, kun se muissa kaupungeissa on suuruusluokkaa 4–7 prosenttia. Palvelutarjonnan osalta voidaan sanoa, että pääkaupunkiseudulla erilaisia uudelleenkäyttövaihtoehtoja on tarjolla kattavammin kuin muualla. Pääkaupunkiseudulla on aktiivista vertaisverkkokauppaa, valtakunnallisten ketjujen kirpputoritoimintaa ja paikallisia kirpputoritoimijoita. Turussa, Tampereella ja Oulussa uudelleenkäyttö on suurelta osin paikallisten toimijoiden hallussa. Tarkastelun perusteella pääkaupunkiseudulla ostetaan ja myydään muita innokkaammin käytettyjä vaatteita ja kenkiä, Tampereella huonekaluja ja Turussa sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Painolla mitattuna suurin volyymi on huonekaluissa, kappalemäärillä mitaten vaatteissa ja kengissä. Arvion mukaan Suomessa netti- ja kirpputorien volyymi tarkastelluissa neljässä tuoteryhmässä on runsaat 56 000 tonnia. Tätä voi verrata esimerkiksi yhdyskuntajätteen määrään, josta 56 000 tonnia on noin 2 prosenttia. Uudelleenkäyttömäärien lisäksi selvityksessä tarkasteltiin uudelleenkäytettävien tuotteiden arvoa ja sen säilymistä. Selvitykseen valittujen tuotteiden hinta laski vähimmillään noin neljäsosan, mutta enimmillään jopa yli 80 prosenttia alkuperäishinnasta. Vähäisintä arvonlasku vaikuttaa olevan korkean brändin tuotteilla, mutta toisaalta hinta vaihteli suuresti yksittäisten myyntitapahtumien välillä. Syitä tavallista suurempaan hinnanlaskuun ovat esimerkiksi vaatteiden heikko laatu, urheiluvälineiden kuluminen tai trendien vaihtelu. Uudelleenkäytön lisääminen kohtaa nykyisessä toimintaympäristössä sekä haasteita että mahdollisuuksia. Haasteena ovat etenkin käytettyihin tavaroihin liittyvät asenteet, logistiikka, toiminnan kannattavuus ja korkeat työvoimakustannukset. Toisaalta uudet liiketoimintamallit voivat tehdä käytettyjen tuotteiden ostamisesta entistä helpompaa, edullisempaa tai muodikkaampaa. Lisäksi ympäristötietoisuuden ja kulutuskriittisyyden kasvu voivat lisätä uudelleenkäytön suosiota. Uudelleenkäyttötietojen kokoaminen edellyttää jatkossakin monien toimijoiden yhteistyötä. Tämä selvitys pyrkii muodostamaan yhden lähtökohdan uudelleenkäytön kattavammalle ja luotettavammalle arvioinnille sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien tarkasteluille ja kehittämiselle.
  • Rehunen, Antti; Ristimäki, Mika; Strandell, Anna; Tiitu, Maija; Helminen, Ville (Suomen ympäristökeskus, 2018)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 13/2018
    Tämän katsauksen tavoitteena on kuvata tiiviisti ja kattavasti yhdyskuntarakenteessa tapahtuneita muutoksia. Katsaukseen on koottu indikaattoreita, jotka kertovat yhdyskuntarakenteen kehityksen pitkän aikavälin kaarista ja viime vuosien suunnasta. Katsaus tarkastelee yhdyskuntarakennetta koko maassa ja erikokoisissa yhdyskunnissa sekä kaupunkiseuduilla että maaseuduilla. Tulosten yhteydessä esitetään tulkinta tapahtuneiden muutosten merkityksestä ja arvioidaan myös tulevaa kehitystä. Katsaukseen koottuja indikaattoreita päivitetään säännöllisesti, joten niiden kautta on saatavilla ajantasainen tieto yhdyskuntarakenteen kehityksestä. Katsauksessa yhdyskuntarakennetta kuvataan kahdeksan teeman kautta: väestönkehitys erilaisissa yhdyskunnissa, taajama-alueiden ja -asutuksen kehitys, yhdyskuntien tiiviys ja infrastruktuuri, palvelujen saavutettavuus, keskustojen asema yhdyskuntarakenteessa, liikkumismahdollisuuksien monipuolisuus ja kestävyys, arkiliikkumisen sujuvuus sekä taajamien viherrakenne ja virkistykseen sopivien alueiden saavutettavuus. Teemojen sisällä yhdyskuntien kehitystä on kuvattu useamman indikaattorin avulla. Katsaus kertoo käänteestä kohti tiivistyvää kehitystä. Yhdyskuntien pitkään jatkunut hajautumiskehitys on tulosten perusteella taittumassa. Taajamien fyysinen rakenne on tiivistynyt täydennysrakentamisen ansiosta ja taajamien asukastiheys on kääntymässä kasvuun erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla. Kaupunkiseutujen kehitys on ollut aiempaa suunnitelmallisempaa. Yhä suurempi osuus uusista asunnoista on viime vuosina sijoittunut asemakaavoitetulle alueelle. Tästä huolimatta asemakaava-alueen ulkopuolisen harvan lievetaajaman ja haja-asutuksen pinta-ala on laajentunut nopeasti. Eri toimintojen väliset etäisyydet, kuten matkat kotoa työpaikalle, ovat kasvaneet edelleen, mutta hitaammin kuin aiemmin. Lähipalvelujen saavutettavuus on säilynyt kaupunkiseuduilla melko vakaana, mutta heikentynyt maaseudulla. Keskusta-alueet ja alakeskukset ovat saaneet uusia asukkaita, mutta palvelutyöpaikkojen osalta keskustat ovat menettäneet suhteellista merkitystään. Työ- ja asiointimatkojen autoriippuvuus on lisääntynyt, mikä heikentää arjen sujuvuutta erityisesti autottomien asuntokuntien keskuudessa. Mahdollisuudet kulkea työmatkat jalkaisin, pyörällä tai joukkoliikenteellä ovat heikentyneet 2000-luvulla jokaisella kaupunkiseuduilla. Kaupunkiseudut ja maaseututaajamat ovat keskenään hyvin erilaisessa asemassa sen suhteen, miten ne pystyvät vaikuttamaan yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Valintoja on mahdollista tehdä erityisesti suurimmilla kasvavilla seuduilla, joille asuntorakentaminen yhä enemmän keskittyy tulevaisuudessa. Myös hitaan kasvun tai supistumisen seuduilla voidaan johdonmukaisella suunnittelulla vaikuttaa ajan mittaan yhdyskuntarakenteen muotoutumiseen.
  • Koivikko, Riitta; Leivuori, Mirja; Kaasalainen, Marika; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2018)
    Reports of the Finnish Environment Institute 18/2018
    Proftest SYKE carried out the proficiency test in cooperation with the KVVY Tutkimus Oy for the laboratories conducting leaching tests for solid waste samples at the turn of the year 2017-2018. The results of the up-flow percolation test (EN 14405:2017) for fly ash samples were compared and evaluated. In total, 8 participants joined in the proficiency test. Either the mean or the median of the results reported by the participants was used as the assigned value for the measurands. The overall performance evaluation was done with the En scores and 64 % of the all the evaluated results were satisfactory. The performance evaluation for the results for pH as well as for the cumulative values L/S 2 and L/S 10 of the measurands was done also with the z scores. In the evaluation based on z scores, 85 % of the results were satisfactory, when deviation was set to 0.5 pH units, to 20 % for SO4 and to 50 % for other measurands. For these same results, 78 % of the results were satisfactory when evaluated with the En scores. Warm thanks to all the participants!
  • Koivikko, Riitta; Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Sarkkinen, Mika; Sara-Aho, Timo; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2018)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17/2018
    Proftest SYKE järjesti maaliskuussa 2018 pätevyyskokeen jätevesiä analysoiville laboratorioille. Pätevyyskokeessa määritettiin BOD7, Ca, CODCr, CODMn, K, kiintoaine, Mg, Na ja TOC synteettisestä näytteestä, viemälaitoksen sekä massa- ja paperiteollisuuden jätevesistä, BOD7 määritettiin myös luonnonvedestä. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 60 laboratoriota. Testisuureen vertailuarvona käytettiin teoreettista (laskennallista) pitoisuutta tai osallistujien tulosten robustia keskiarvoa. Määrityksestä ja näytteestä riippuen tuloksissa sallittiin 10–20 %:n poikkeama vertailuarvosta. Koko aineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 91 %. Kiitos osallistujille!
  • Gentin, Sandra; Chondromatidou, Anna Maria; Pitkänen, Kati; Dolling, Ann; Præstholm, Søren; Pálsdóttir, Anna María (Finnish Environment Institute, 2018)
    Reports of the Finnish Environment Institute 16/2018
    Nature-based solutions are an efficient way to address simultaneously environmental, economic and social problems especially in urban areas. In the Nordic countries, there has been increasing interest in nature-based integration and a number of practical projects and initiatives have been launched to promote the benefits of nature in integration. This report presents the lessons learned and experiences gathered in these practices. The report analyses the similarities and differences of Nordic nature-based integration practices in terms of aims, environments, target groups and pros and cons. Based on the analysis a working definition of nature-based integration is presented. This definition summarises how nature can be used to support integration of immigrants through building of identity, providing positive experiences and strengthening institutional capabilities. The report concludes in a checklist of key components to be considered when planning, conducting or evaluating nature-based integration practices. In the second part of the report, 16 descriptions from practitioners in Denmark, Finland, Sweden and Norway are described in more detail to illustrate the various ways nature is used for integration across these countries.
  • Tornivaara, Anna; Räisänen, Marja Liisa; Kovalainen, Heikki; Kauppi, Sari (Suomen ympäristökeskus, 2018)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12/2018
    Suomessa kartoitettiin vuosina 2011–2013 EU:n kaivannaisjätedirektiivin mukaiset suljettujen ja hylättyjen vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle mahdollista vaaraa aiheuttavat kaivannaisjätealueet. Hankkeen loppuraportissa esitettiin 30 kaivoksen kaivannaisjätealueelle jatkotoimenpidetarpeet. Tässä jatkohankkeessa (KAJAK II) keskityttiin pääasiallisesti näiden 30 kaivoskohteen ja esille nousseiden kahden lisäkaivoskohteen nykytilan ja jatkotoimenpidetarpeiden selvittämiseen. Raporttiin on koottu tietoa tutkittavien kohteiden kaivostoiminnasta ja kaivannaisjätteistä, läjitysalueiden sijainnista ja tiedossa olevista ympäristövaikutuksista, hankkeen aikana toteutetusta maastotarkastuksista ja kenttämittauksista sekä kaivostoimintaan liittyvistä luvista ja valvonnasta sekä alueen mahdollisesta kaavoituksesta. Lupa-asioihin ja valvontaan liittyvässä kohdassa keskityttiin lähtökohtaisesti ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädäntöihin. Raportissa kuvataan kaivosalueen vaikutusta maankäyttöön ja esitetään suosituksia jatkotoimenpiteiksi. Tämän selvitysten perusteella kaivosalueet ryhmiteltiin ympäristökuormituksen ja -vaikutusten mukaan: 1. happamia valumavesiä tuottavat kaivosalueet, 2. neutraaleja/lähes neutraaleja metallipitoisia vesiä tuottavat kaivosalueet, 3. kaivosalueet, joiden ympäristökuormituksesta on saatavilla vain vähän tutkittua tietoa, 4a. kohteet, joissa on voimassa kaivospiiri tai kunnostus käynnissä ja kunnostukselle ympäristölupa, 4b. kaivosalueet, joiden ympäristökuormitus oli pientä käytössä olleen aineiston perusteella. Raportissa tuodaan myös esille vanhojen ja/tai konkurssiin joutuneiden ja varattomaksi päätyneiden kaivosalueiden kunnostamisen ongelmallisuutta ja esitetään selvennettäväksi näiden kaivosalueiden nykytilaselvityksen, kunnostamisen ja ympäristön tilan tarkkailun toteuttamisen vastuuta.
  • Kemppainen, Eija; Belinskij, Antti; Hellsten, Seppo; Kartano, Linda; Mäkelä, Salla; Ojala, Olli; Sammalkorpi, Ilkka (Suomen ympäristökeskus, 2018)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2018
    Puruvesi-selvitys toteutettiin Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen aloitteesta vuosina 2017−2018. Työn tavoitteena oli sovittaa erilaisia luonnon-, vesien- ja maisemansuojelun tavoitteita yhteen virkistyskäytön ja rantojen kunnostustavoitteiden kanssa Puruvedellä. Selvitys liittyy läheisesti Metsähallituksen koordinoimaan sisävesien tilan parantamiseen tähtäävään Freshabit LIFE IP -hankkeeseen, jonka osahankkeessa on suunniteltu kunnostuksia Puruveden viidelle toimenpidealueelle. Toimenpidealueet 1, 2 ja 3 sijaitsevat Etelä-Savon, alue 4 Pohjois-Karjalan ja alue 5 molempien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueilla. Puruveden keskeiset osat kuuluvat Puruveden Natura 2000 -alueeseen (FI0500035), jonka suojeluperusteena on luontodirektiivin liitteen I luontotyyppi ’karut kirkasvetiset järvet (3110)’. Puruvesi on rehevöitynyt viime vuosikymmeninä pääasiassa ympäröivien metsien ja soiden ojitusten sekä maatalouden ja haja-asutuksen kuormituksen vuoksi, ja matalat lahdenpohjukat ovat ruovikoituneet. Luontotyypin tilan parantamiseksi suunniteltujen ruovikoiden niittojen ja ruoppausten toteuttamista varten tehdyissä luontoselvityksissä Puruvedeltä löydettiin elinvoimaisiksi arvioitujen, luontodirektiivin liitteeseen IV (a) kuuluvien viitasammakoiden ja lampikorentojen esiintymiä. Kunnostustoimien toteuttaminen edellyttää näiden lajien huomioon ottamista ja suotuisan suojelutason turvaamista. Tässä työssä selvitettiin luontotyypille tyypillisten pohjalehtisten kasvien tärkeimpiä ja luontodirektiivin lajien potentiaalisia esiintymisalueita, pohjalehtiskasvillisuutta uhkaavien ruovikoiden esiintymistä sekä Freshabit LIFE IP -hankkeessa suunniteltujen toimenpiteiden oikeudellisia edellytyksiä. Tavoitteiden yhteensovittamisen suunnittelua varten koottiin paikkatietoaineistoja ArcGIS-pohjaiseen tietokantaan. Mikkelissä helmikuussa 2018 järjestetyssä asiantuntijatyöpajassa valmisteltiin toimintamalli suunniteltuja niittoja varten. Toimintamallissa esitetään suosituksia luontodirektiivin lajien huomioon ottamiseksi sekä lieventävien toimien ja kompensaatioiden käytön mahdollisuuksia erilaisissa vesistöjen kunnostushankkeissa. Toimintamallikaavioiden toivotaan toimivan esimerkkeinä erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisessa myös muissa hankkeissa ja muilla alueilla.
  • Koivikko, Riitta; Nuutinen, Jari; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2018)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 14/2018
    Proftest SYKE järjesti helmikuussa 2018 vertailumittauksen laboratorioille, jotka määrittävät trihalometaaneja (THM) uima-allas- ja talousvedestä. Vertailumittaukseen osallistui yhteensä 6 laboratoriota. Näytteiden THM-pitoisuuksien vertailuarvoina käytettiin teoreettista (laskennallista) pitoisuutta tai osallistujien tulosten keskiarvoa tai mediaania. Tulosaineistossa oli z-arvoja käytettäessä hyväksyttäviä tuloksia 99 %, kun tulosten sallittiin vaihdella 15–30 % vertailuarvosta. Lisäksi joissakin tapauksissa tulosten arvioinnissa käytettiin En-arvoja. Kiitos osallistujille!
  • Leivuori, Mirja; Koivikko, Riitta; Sarkkinen, Mika; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2018)
    Reports of the Finnish Environment Institute 11/2018
    Proftest SYKE carried out the proficiency test for the determination of alkalinity, nutrients, pH and conductivity in natural waters in February 2018. In total, 30 participants joined in the proficiency test. The calculated concentration, the robust mean or the median of the results reported by the participants was chosen to be the assigned value for the measurands. The performance of the participants was evaluated by using z scores. In this proficiency test 85 % of the results were satisfactory when deviation of 0.2 pH units (for pH determination) and 5–20 % (for other determinations) from the assigned value was accepted. Warm thanks to all the participants of this proficiency test!
  • Mikkonen, Ninni; Leikola, Niko; Lahtinen, Ari; Lehtomäki, Joona; Halme, Panu (Suomen ympäristökeskus, 2018)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9/2018
    Puustoisten elinympäristöjen monimuotoisuusarvojen Zonation-analyysit olivat yksi osaprojekti ympäristöministeriön rahoittamassa Ekologiset päätösanalyysit yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena -hankkeessa (2015–2019). Osaprojektin tavoitteena oli tuottaa puustoisten elinympäristöjen luontoarvoja kuvaavia karttoja asiantuntijakäyttöön METSOn eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman toteuttamisen tueksi. Monimuotoisuudelle tärkeiden metsäalueiden Zonation-analyysit tehtiin valtakunnallisesti sekä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusalueittain. Analyysien tavoitteena oli tunnistaa metsiä, joissa on paljon erilaista lahopuuta ja jotka ovat kytkeytyneet muihin laadukkaisiin metsäalueisiin ja suojelualueisiin. Hankkeessa tuotettuja metsien monimuotoisuusarvoja kuvaavia prioriteettikarttoja tullaan käyttämään vuosien 2015–2025 aikana sekä maastokuvio-, tila-, alue- että valtakunnallisen tason suunnittelun ja arvioinnin tukena esimerkiksi luonnonhoitohankkeiden ja suojelualueverkoston tarkastelun yhteydessä. Analyysiin valittiin metsien monimuotoisuutta kuvaaviksi muuttujiksi kasvillisuusluokka, puulaji, puuston keskiläpimitta ja tilavuus puusto-ositteittain, sekä punaisen listan metsälajien esiintymät. Kasvillisuusluokan ja puustotunnusten perusteella laskettiin koko Suomeen kaikille puuta kasvaville alueille kohteiden lahopuupotentiaali MOTTI-ohjelman (puuston kehitysennusteita kasvu- ja tuotosmallien avulla tuottava ohjelma) avulla. Analyysien pääaineiston muodostivat näistä lahopuupotentiaaleista muodostetut 20 kasvillisuusluokka/puulaji -syöttöaineistoa. Zonation-ohjelmistolla tehtiin kuusi erilaista analyysiversiota. Ensimmäisessä versiossa käytetyt syöttöaineistot olivat mukana myös kaikissa seuraavissa versioissa. Näin pystyttiin tarkastelemaan kahden peräkkäisen version muutoksia ja ymmärtämään paremmin miten tulokset ovat syntyneet. Analyyseissä edettiin paikallisen tason tarkastelusta suuremman alueellisen mittakaavan, kuten esimerkiksi maakunnan, metsien monimuotoisuusarvojen tarkasteluun. Lähtötilanteessa tarkasteltiin metsien monimuotoisuusarvoja paikallisesti puustorakenteesta johdettuun lahopuupotentiaaliin perustuen. Lisäksi analyyseissä alennettiin sellaisten alueiden arvoa, joilla oli tehty luonnon monimuotoisuutta tai luonnontilaa heikentäviä toimenpiteitä. Kehittyneemmissä analyysien versioissa otettiin huomioon kytkeytyvyys eri tavoin: ensiksi tarkasteltiin lähekkäin sijaitsevien metsiköiden pirstoutuneisuutta ja hyvää kytkeytyvyyttä, huomioitiin kytkeytyvyys Metsälain 10 §:ssä määritettyihin erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin ja pysyviin suojelualueisiin. Lisäksi otettiin huomioon tiedossa olevat punaisen listan metsälajien esiintymät.
  • Leivuori, Mirja; Tyrväinen, Sami; Sarkkinen, Mika; Koivikko, Riitta; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2018)
    Reports of the Finnish Environment Institute 10/2018
    Proftest SYKE carried out the proficiency test for the determination of chlorine, KMnO4, NO3, pH, turbidity, and urea in swimming pool waters in January-February 2018. In total, 23 participants joined in the proficiency test. The calculated value, the robust mean or the median of the results reported by the participants was chosen as the assigned value for the concentration of measurands. The performance of the participants was evaluated by using z scores. In this proficiency test 92 % of the results were satisfactory when deviation of 0.2 pH units for pH determination and 8–30 % for the other determinations was accepted from the assigned value. Warm thanks to all the participants of this proficiency test!
  • Koivikko, Riitta; Nuutinen, Jari; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2018)
    Reports of the Finnish Environment Institute 8/2018
    Proftest SYKE carried out the proficiency test (PT) for analysis of oil hydrocarbons in water and soil in November 2017. Three types of samples were delivered to the participants: synthetic sample, surface water and soil samples. In total, 16 participants joined in the PT. In this proficiency test 76 % of the results were satisfactory when deviation of 20–40 % from the assigned value was accepted. Basically, either the calculated concentration, the robust mean, or the median of the results reported by the participants was used as the assigned value for measurands. The evaluation of the performance of the participants was carried out using the z scores. Warm thanks to all the participants of this proficiency test!
  • Leivuori, Mirja; Koivikko, Riitta; Sara-Aho, Timo; Näykki, Teemu; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2018)
    Reports of the Finnish Environment Institute 7/2018
    Proftest SYKE carried out the proficiency test (PT) for elemental analysis of waste waters and sludge in October 2017 (MET 10/2017). The measurands for the synthetic samples were: Al, As, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, Mn, Ni, Pb, Se, V, and Zn. These measurands were also analysed from the waste water samples as well as measurands B, Ba, Ca, Mg, Mo, Sb, Sn, Sr, and Stot. In addition to the aforementioned, also measurands Ntot, Ptot, and dry weight were analysed from the sludge sample. In total 26 laboratories participated in the PT. In this proficiency test 91 % of the results were satisfactory when deviation of 5 – 30 % from the assigned value was accepted. Basically, either the metrologically traceable concentration, calculated concentration, the robust mean, mean or median of the results reported by the participant was used as the assigned value for measurands. The evaluation of the performance of the participants was carried out using z scores. In some cases the evaluation of the performance was not possible e.g. due to the low number of the participants or the high deviation of reported results. There, when possible, D% scores were calculated. Warm thanks to all the participants of this proficiency test!
  • Juvonen, Harri; Järvinen, Eija; Oksanen, Niina; Pietilä, Tuula; Kauppi, Lea (Suomen ympäristökeskus, 2018)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5/2018
    Julkaisu sisältää raportin Suomen ympäristökeskuksen toiminnasta ja tuloksista vuodelta 2017. Se sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä kuvauksen toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta, toiminnallisesta tuloksellisuudesta sekä tuotoksista ja laadunhallinnasta teema-alueittain. Julkaisu sisältää kuvauksen henkisistä voimavaroista sekä henkilöstöä ja työajan käyttöä samoin kuin kustannuksia ja määrärahojen käyttöä kuvaavia laskelmia ja analyyseja. Julkaisussa on myös kuvaus SYKEn sisäisestä valvonnasta sekä toimintaan ja palveluihin kohdistuneista arvioinneista. Julkaisu sisältää SYKEn tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2017 ja niiden tarkastelun, johto-organisaation kuvauksen, listauksen kansainvälisiin sopimuksiin liittyvistä tehtävistä, yhteenvedon tutkimusinfrastruktuurista sekä kuvauksia vuonna 2017 valmistuneista tutkimuksista ja hankkeista.
  • Vuorio, Kristiina; Björklöf, Katarina; Hällfors, Heidi; Jokipii, Reija; Järvinen, Marko; Lehtinen, Sirpa; Kuosa, Harri; Leivuori, Mirja; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2018)
    Reports of the Finnish Environment Institute 6/2018
    Proftest SYKE organized in 2017 the fifth virtual phytoplankton proficiency test based on filmed and preserved material. A total of 39 persons from 32 organizations and 11 European countries took part in the test. The test material represented phytoplankton typically occuring in boreal lakes and in the Baltic Sea. The test included three components: 1) identification of lake and/or Baltic Sea taxa, 2) phytoplankton counting and 3) measurement of cell dimensions. Most of the participants demonstrated satisfactory phytoplankton identification skills and proficiency to perform phytoplankton counts and measurements. In the lake phytoplankton identification test 92 % of the participants reached satisfactory results. The corresponding percentage in the Baltic Sea phytoplankton identification test was 100 %. All participants (100 %) performed both the counting and the measurement tests successfully.