Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 279
  • Jäppinen, Jukka-Pekka; Tyrväinen, Liisa; Reinikainen, Martina; Ojala, Ann (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys (2013–2014) on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama Argumenta-hanke, jossa tutkijat, asiantuntijat ja päättäjät ovat tarkastelleet monimuotoiseen luontoon perustuvien ekosysteemipalvelujen ja ihmisen terveyden välisiä yhteyksiä. Metsäntutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä suunnittelema ja toteuttama hanke on tuottanut ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisen ja monitieteisen käsityksen alaa koskevan suomalaisen tutkimuksen nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista. Hankkeen työskentelymuotona ovat olleet tutkijatyöpajat ja seminaarit tutkijoille, päättäjille ja suunnittelijoille. Tähän julkaisuun on koottu seminaariesitelmien yhteenvedot, sekä seminaarien, työpajojen ja muun aihepiiriä koskevan tiedon perusteella laaditut toimenpide-ehdotukset tutkimukselle ja politiikalle. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys -hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa on monipuolisesti tuotu esille luontoon perustuvien ekosysteemipalvelujen kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ja sairauksia ennalta ehkäiseviä vaikutuksia. Hankkeen tärkeimpänä tuloksena ehdotetaan, että Suomessa toteutetaan kymmenvuotinen Luonto lähelle ja terveydeksi – Kansallinen luonto ja hyvinvointi -ohjelma (2015–2025), joka sisältää kansallisen toimenpideohjelman ja monitieteisen tutkimusohjelman. Tutkimustiedolla ja siihen perustuvalla osaamisella voidaan edistää kansalaisten terveyttä sekä ehkäistä kansansairauksia ja syrjäytymistä. Ehdotusten toteuttaminen edistäisi osaltaan luontoon perustuvien palvelujen ja liiketoiminnan kehittämistä ja lisäisi yritystoiminnan sekä työllisyyden mahdollisuuksia. Argumenta-hanke on edistänyt myös tieteidenvälisen yhteistyöverkoston muodostumista Suomeen.
  • Sillanpää, Markus; Schultz, Eija; Tuominen, Meri (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Nanomateriaaleja käytetään nykyään monissa kuluttajatuotteissa ja teollisuuden sovelluksissa. Teollisen tuotannon ja käytön voimakkaaseen kasvuun liittyy uhka nanomateriaalien tahattomasta vapautumisesta ympäristöön. Sen vuoksi on tehty jo paljon tutkimusta, jossa pyritään arvioimaan nanomateriaalien turvallisuutta ihmisten terveyden ja ympäristön kannalta. Tämä raportti on katsaus synteettisten nanomateriaalien ympäristötutkimukseen, ja se pohjautuu viimeaikaiseen tieteelliseen kirjallisuuteen. Lähteinä on käytetty 2000-luvulla ja pääasiassa viimeisen viiden vuoden aikana ilmestyneitä alkuperäisiä artikkeleita ja katsauksia. Selvityksessä käsitellään nanomateriaalien ympäristötutkimukseen liittyviä teemoja, kuten aineiden vapautumista ympäristöön, mittaustekniikoita, mittaamiseen ja analysoimiseen liittyviä haasteita, nanomateriaalien ympäristökohtaloa ja biologisia vaikutuksia. Tarkastelun kohteeksi valittiin ominaisuuksiltaan kuusi erilaista nanomateriaalia tai nanomateriaaliryhmää (sinkkioksidi, titaanidioksidi, hopea, hiilipohjaiset aineet, nanoselluloosa ja kvanttipisteet). Katsauksen lopussa on joitakin huomioita tärkeimmistä tietoaukoista. Tässä raportissa keskitytään käsittelemään nanomateriaaleja vesiympäristössä, aerosolihiukkaset jätettiin kokonaan huomiotta, ja maaperäasioita on käsitelty vain rajoitetusti.
  • Björklöf, Katarina; Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Karppinen, Anssi; Väisänen, Tero; Väisänen, Ritva (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Proftest SYKE järjesti lokakuussa 2014 vesistöjen kenttämittausvertailun, jossa testattavina suureina olivat veden happipitoisuus, lämpötila, pH, sameus ja sähkönjohtavuus Oulunjoessa. Vertailumittaukseen osallistui 9 toimijaa ja 16 mittaria. Hyväksyttäviä tuloksia vertailumittauksessa oli 88 %, kun sallittiin 5-10 % poikkeama asetetusta vertailuarvosta. Vuonna 2013 Keravan joessa järjestetyssä vertailumittauksessa hyväksyttäviä tuloksia oli 82 % ja kesällä 2014 järjestetyssä 91 %. Vertailumittaus osoittaa, että kenttämittareilla saadaan luotettavaa ja toistettavaa tulosta, kun laadunvarmistustoimenpiteet on suoritettu riittävän huolellisesti. Kenttämittarit oli kalibroitu valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi useimmilla toimijoilla oli hyviä laadunvarmistuskäytäntöjä. Usein mittareille oli määritelty vastuuhenkilö, mutta perehdytykseen ja mittareiden oikeaoppiseen käyttöön sekä antureiden toimintaperiaatteisiin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Mittausepävarmuuksia ei mittareille ollut laskettu. Kenttämittareiden tuottamien tulosten luotettava laadunvarmistus on välttämätöntä ennen kuin mittareita voidaan laajemmin hyödyntää esimerkiksi ympäristön tilan seurannassa. Mittausepävarmuuden tunteminen on avainasemassa tulosten käyttökelpoisuuden kannalta. Kenttämittareiden tulosten mittausepävarmuuden arviointiin tarvitaan ohjeistusta. Hyödyllistä tietoa siihen saadaan laadunvarmistustoimenpiteiden säännöllisestä seurannasta.
  • Leivuori, Mirja; Rantanen, Minna; Björklöf, Katarina; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2015)
    Proftest SYKE arranged proficiency test for measurement the gross and the net calorific value, the content of ash, carbon, nitrogen, hydrogen, moisture, sulphur and volatile matter in fuels in September 2014. One peat, one wood pellet and one coal sample were delivered to the participants. In total, there weres 25 participants in the proficiency test. Additionally, the participants were asked to estimate/calculate the emission factor for the peat and coal samples. In total, 86 % of the participating laboratories reported the satisfactory results when the deviations of 1–30 % from the assigned values were accepted. About 80 % of the participants used accredited methods and 93 % of their results were satisfactory. In measurement of the gross calorific value from the peat sample 78 %, from the wood pellet sample 78 % and from the coal sample 88 % of the results were satisfactory. In measurement of the net calorific value from the peat sample 86 %, from the wood pellet 79 % and from the coal sample 80 % of the results were satisfactory. The robust means or mean of the reported results by the participants were used as the assigned values for measurements. The evaluation of performance was based on the z score which was calculated using the assigned value and the standard deviation for proficiency assessment at 95 % confidence level. The standard deviation for performance assessment was mainly set on the basis of the reproducibility requirements presented the standard methods. The evaluation of performance was not done for the measurement of moisture and emission factor in all samples and of nitrogen for wood pellet samples.
  • Nuutinen, Jari; Koivikko, Riitta; Leivuori, Mirja; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2015)
    Proftest SYKE carried out the proficiency test (PT) for analysis of oil hydrocarbons in water and soil in November-December 2014. Three types of samples were delivered to the participants; synthetic sample, surface water and soil samples. In total, 15 laboratories participated in the PT. The evaluation of the performance was based on the z scores. In this proficiency test 77 % of the data was regarded to be satisfactory when the deviation of 20 to 40 % from the assigned value was accepted. Either the calculated concentration, robust mean, mean or median of the results reported by the participants was chosen to be the assigned value depending on the analyte. The uncertainty for the assigned value was estimated at the 95 % confidence interval and for calculated assigned values it was 1.9–3.5 %, for assigned values based on the robust mean it was 15.5 %, for assigned values based on the mean it varied from 3.3 to 20.9 %, and for median based assigned value the uncertainty for the assigned value was estimated to 22.3 %.
  • Björklöf, Katarina; Koivikko, Riitta; Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Sarkkinen, Mika; Sara-Aho, Timo; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku; Väisänen, Ritva (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Proftest SYKE järjesti pätevyyskokeen talous- ja raakavesien testisuureille. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 57 laboratoriota. Tuloksia arvioitiin z-arvon avulla käyttäen kokonaishajonnan tavoitearvoina pH-määrityksissä 0,2 pH-yksikköä ja muissa määrityksissä 5–15 %. Koko tulosaineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 88 %. Hyväksyttävien tulosten määrä oli samaa tasoa kuin edellisessä talousvesivertailussa.
  • Kontiokorpi, Jari; Rusanen, Pekka (Finnish Environment Institute, 2015)
    Finnish South Karelian birdwatchers observed the migration of arctic waterfowl and shorebirds in Vyborg every spring for 21 years, and in Kurortny District for eight years. The monitoring data of these expeditions covers nearly 3,000 observation hours during May and June in years 1988–2008. It was found out, that a large proportion of arctic waterfowl populations migrate through Vyborg and Kurortny areas, and that a part of these also stage in the areas. Concerning several species, the variation in annual sums of migrators reflected population developments in the arctic breeding areas, and also supported the estimations of wintering populations of the Baltic Sea. Expeditions collected a lot of monitoring data about the migration; daily rhythm, directions and routes, as well as intensity and timing of the migration. Clear differences between both species and observation areas were noticed in the dynamics, routes and intensity of the migration.
  • Juvonen, Harri; Järvinen, Eija; Kauppi, Lea; Luotola, Marja; Soinisalo, Oili (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Julkaisu sisältää kuvauksen Suomen ympäristökeskuksen toiminnasta ja tuloksista vuonna 2013. Se sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä kuvauksen toiminnan vaikuttavuudesta, toiminnallisesta tehokkuudesta sekä tuotoksista ja laadunhallinnasta tehtäväalueittain. Julkaisu sisältää henkilöstöä ja työajan käyttöä sekä kustannuksia ja määrärahojen käyttöä kuvaavia laskelmia. Julkaisussa on myös kuvaus SYKEn sisäisestä valvonnasta sekä toimintaan ja palveluihin kohdistuvista arvioinneista. Julkaisu sisältää myös SYKEn tilinpäätöslaskelmat ja niiden tarkastelun, johto-organisaation sekä kuvauksia vuonna 2013 valmistuneista tutkimuksista ja hankkeista.
  • Salminen, Antti (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Tässä raportissa on selvitetty kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten toimivaltaan kuuluvien ympäristölupavelvollisten toimintojen määriä sekä rekisteröintimenettelyn soveltamisen laajuutta. Aineisto kerättiin Ahvenanmaan kuntia lukuun ottamatta Suomen jokaiseen kuntaan lähetetyllä kyselyllä. Vastaukset kattoivat yli 95 prosenttia näistä kunnista. Tulosten mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan kuuluvien toimintojen kokonaismäärät vastausten kattamissa kunnissa olivat vuodenvaihteessa 2013–2014 seuraavat: – 13 120 ympäristöluvanvaraista toimintaa, joista • 7 945:llä on ympäristönsuojelulain mukainen lupa • 3 185 toimii jonkin ennen ympäristönsuojelulakia myönnetyn luvan tai muun oikeutuksen perusteella • 1 990 kuuluu rekisteröintimenettelyn piiriin, mutta joihin siirtymäsäännösten mukaisesti vielä sovelletaan ympäristölupaa – 640 rekisteröintimenettelyn piiriin kuuluvaa, jo rekisteröityä toimintaa.
  • Björklöf, Katarina; Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Väisänen, Ritva (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Proftest SYKE järjesti pätevyyskokeen vesistöjen kenttämittauksista kesäkuussa 2014. Testattavina suureina oli vesien happi, lämpötila, pH ja sähkönjohtavuus Keravanjoessa. Pätevyyskokeeseen osallistui 9 toimijaa ja kaikkiaan vertailussa oli mukana 17 mittaria. Pätevyyden arvioimisessa käytettiin z-arvoa ja sitä laskettaessa tulokselle sallittiin määrityksissä 1,5-8 %:n poikkeama vertailu-arvosta. Määrityksien vertailuarvoina käytettiin osallistujien keskiarvoa tai robustia keskiarvoa. Kokonaisuudessaan hyväksyttäviä tuloksia oli 91 %. Kenttämittarit olivat kalibroitu valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi suurimmalla osalla toimijoista oli hyviä laadunvarmistuskäytäntöjä. Usein mittarille oli määritelty vastuuhenkilö, mutta perehdytykseen ja mittareiden toimintatapaan tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Mittareiden kalibrointi- ja huoltotiedot sekä säännölliset laadunvarmistustoimenpiteet tulisi olla hyvin dokumentoitu. Kenttämittareiden tuottamien tulosten laadunvarmistus on välttämätöntä ennen kuin mittareita voidaan laajemmin hyödyntää esimerkiksi ympäristön tilan seurannassa. Mittausepävarmuuden tunteminen on avainasemassa tulosten käyttökelpoisuuden kannalta. Tässä pätevyyskokeessa yli osallistuja ilmoitti mittausepävarmuudet lämpötila-, sähkönjohtavuus- sekä happimittauksille. Ohjeistusta kenttämittareiden tulosten mittausepävarmuuden arviointiin tarvitaan. Säännöllisestä laadunvarmistustoimenpiteiden seurannasta saadaan hyödyllistä tietoa mittausepävarmuuden arviointiin.
  • ViherKARA-verkosto (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Raportissa on määritelty keskeisiä käsitteitä, joita tarvitaan kuvailtaessa kaupunkiseutujen vihreää infrastruktuuria eri näkökulmista. Vihreä infrastruktuuri tarkoittaa strategisesti suunniteltua verkostoa, johon kuuluu niin luonnollisia kuin ihmisen luomiakin viheralueita, pihojen kasvullisia osia, pienvesiä ja vesialueita ja muita fyysisiä luonnon elementtejä, ja joka on suunniteltu tuottamaan erilaisia ekosysteemipalveluja ja jota hoidetaan tässä tarkoituksessa. Käsitteet on jaettu yleiskäsitteisiin, rakennekäsitteisiin, kaavamerkintöihin ja alueiden luonnehdintoihin. Raportti on suunnattu kaupunkiseutujen suunnittelun ja viheralueiden kanssa työskenteleville ammattilaisille, opiskelijoille ja muille kiinnostuneille, esimerkiksi elinympäristönsä suunnitteluun osallistuville kansalaisille.
  • Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Sarkkinen, Mika; Björklöf, Katarina; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2014)
    Proftest SYKE carried out the proficiency test for the determination of oxygen, a-chlorophyll, salinity, SiO2, TIC and TOC in natural waters in May 2014. In total, 30 laboratories participated in the proficiency test. Either the calculated concentration or the robust mean of the results reported by the participants was chosen to be the assigned value for the measured variable. The performance of the participants was evaluated by using z scores. In this proficiency test 81 % of the results were satisfactory when in the determinations the deviation between 3.5-30 % from the assigned value was accepted.
  • Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Leito, Ivo; Helm, Irja; Jalukse, Lauri; Kaukonen, Lari; Hänninen, Panu; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2014)
    In the framework of the European Metrology Research Programme (EMRP) project ENV05 OCEAN (Metrology for ocean salinity and acidity), the dissolved oxygen field (in situ) intercomparison (FieldOxy 2014) test was organized onboard R/V Aranda on April 23, 2014 in the Gulf of Finland. The aim of the intercomparison was to enable the participants to assess their performance in measuring dissolved oxygen concentration in seawater under field conditions. The intercomparison measurement was organized jointly by the Finnish Environment Institute (Proftest SYKE. Envical SYKE) and University of Tartu. Total of 21 participants from 10 institutes in Finland, Estonia, France, Germany and Sweden participated in the intercomparison. Totally, 13-18 oxygen sensors were tested depending of the test depth. Additionally, six Winkler titrimetric setups participated in the intercomparison. The metrologically traceable Winkler titration result (the assigned value) was measured by the Winkler setup of University of Tartu onboard R/V Aranda. In total, 88 % of the results were satisfactory when total deviation of 8 % from the assigned values were accepted. Only three results were questionable and five results were unsatisfactory. A possible reason for several of the unsatisfactory results might be problems with calibration of electrochemical oxygen sensors. The movement of the water during the PT may have been insufficient for the electrochemical sensors, which may have resulted biased measurement results. Overall the share of satisfactory results was very good.
  • Kleemola, Sirpa; Forsius, Martin (Finnish Environment Institute, 2014)
    The Integrated Monitoring Programme (ICP IM) is part of the effect-oriented activities under the 1979 Convention on Long-range Transboundary Air Pollution, which covers the region of the United Nations Economic Commission for Europe (UNECE). The main aim of ICP IM is to provide a framework to observe and understand the complex changes occurring in natural/semi natural ecosystems. This report summarizes the work carried out by the ICP IM Programme Centre and several collaborating institutes. The emphasis of the report is in the work done during the programme year 2013/2014 including: - A short summary of previous data assessments - A status report of the ICP IM activities, content of the IM database, and geographical coverage of the monitoring network - A progress report on dynamic vegetation modelling at ICP IM sites - A report on mass balances for sulphur and nitrogen at ICP IM sites in 1990-2012 - National Reports on ICP IM activities are presented as annexes.
  • Lyytimäki, Jari (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Valosaaste on häiritsevää, terveydelle haitallista tai luontohaittoja aiheuttavaa yöaikaista ulkotiloihin kohdistuvaa keinovalaistusta. Tämän raportin tarkoituksena on arvioida tarvetta yhteiskunnalliselle ohjeistukselle, jonka avulla voitaisiin vähentää valosaastetta Suomessa. Tarve tälle arvioinnille on nostettu esiin vuoden 2011 hallitusohjelmassa. Raportti kytkeytyy muuhun hallinnon ja lainsäädännön kehittämistyöhön, erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointiin. Raportissa esitellään lyhyesti valosaasteeseen liittyvää viimeaikaista tutkimusta, tarkastellaan olemassa olevaa kotimaista ohjeistusta ja sääntelyä, kartoitetaan tilannetta kansainvälisesti sekä arvioidaan tarvetta uuden valosaasteeseen keskittyvän ohjeistuksen ja sääntelyn kehittämiselle. Raportissa tarkastellaan erityisesti informaatio-ohjausta valosaasteen vähentämiskeinona.
  • Korhonen-Ylönen, Kaija; Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku; Väisänen, Ritva (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Proftest SYKE järjesti pätevyyskokeen jätevesiä analysoiville laboratorioille joulukuussa 2013. Testattavina suureina olivat ravinteet, kloridi, sulfaatti, pH ja sähkönjohtavuus. Näytteinä olivat synteettinen vesinäyte, viemärilaitoksen sekä massa- ja paperiteollisuuden jätevedet. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 71 laboratoriota. Mittaussuureen vertailuarvona käytettiin laskennallista arvoa tai osallistujien tulosten robustia keskiarvoa. Pätevyyden arvioimisessa käytettiin z-arvoa ja sitä laskettaessa tulokselle sallittiin pH-määrityksessä 0,2–0,3 pH-yksikön ja muissa määrityksissä 5–15 %:n poikkeama vertailuarvosta. Kokonaisuudessaan hyväksyttäviä tuloksia oli 89 %.
  • Leivuori, Mirja; Korhonen-Ylönen, Kaija; Sara-Aho, Timo; Näykki, Teemu; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Proftest SYKE carried out the proficiency test for analysis of elements in waters and sediment in May–August 2013. The measurements were: Al, As, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, Mn, Ni, Pb, Se, V and Zn. Also N, P, S, TC and dry weight from the sediment sample was measured. The sample types were: artificial water, municipal and industrial waste water, and sediment. A total of 43 laboratories participated in the PT. Basically, the metrologically traceable concentration, calculated concentrations or the robust mean of the results reported by the participant were used as the assigned values for measurements. The evaluation of the performance of the participants was carried out using z score. In some cases the evaluation of the performance was not possible e.g. due to the low number of the participants. In total, 87 % of the results in this proficiency test were satisfactory when deviations of 10–35 % from the assigned values were accepted.
  • Helminen, Ville; Nurmio, Kimmo; Rehunen, Antti; Ristimäki, Mika; Oinonen, Kari; Tiitu, Maija; Kotavaara, Ossi; Antikainen, Harri; Rusanen, Jarmo (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Perinteinen kuntarajoihin perustuva kaupunki-maaseutu-luokitus on kuntien koon kasvaessa osoittautunut epätarkaksi. Tässä raportissa kuvataan uuden paikkatietoihin perustuvan luokituksen toteuttaminen. Uusi luokitus perustuu paikkatietomenetelmään, jossa lähtöaineistot ovat koko maan kattavia 250x250 metrin tilastoruutuaineistoja. Luokitus perustuu maaseutualueiden osalta aiempaan maaseudun kolmijakoon, jossa tunnistetaan kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu sekä harvaan asuttu maaseutu. Näiden luokkien lisäksi maaseudulta on erotettu maaseudun paikalliskeskukset. Kaupunkialueita ovat yli 15 000 asukkaan keskustaajamat, joihin on raportissa kuvatulla menetelmällä rajattu ydinkaupunkialue ja kehysalue. Ydinkaupunkialue jakautuu edelleen sisempään ja ulompaan kaupunkialueeseen. Luokituksen lähtöaineistona on käytetty väestö-, työvoima-, työmatka- ja rakennustietoja sekä Digiroad tieverkkoaineistoa ja CORINE maankäyttöaineistoa. Näiden perusteella on laskettu määrää, tiheyttä, tehokkuutta, saavutettavuutta, intensiteettiä, monipuolisuutta ja suuntautuneisuutta kuvaavia muuttujia, joiden luokitteluun ja yhdistelyyn luokitus perustuu. Luokitus on vapaasti saatavissa paikkatietomuodossa verkkosivuilta. Sen voi ladata paikkatietoaineistona ja siihen liittyvänä kuntatasolle laskettuna tilastoaineistona. Ensisijaisesti kaupunki-maaseutu-luokitus kuvaa alueiden välisiä eroja aluerakenteen tasolla. Luokitus ei kuvaa niinkään yksittäisen paikan ominaisuuksia vaan luonnehtii aluekokonaisuuksia. Alueluokkien rajat on yleistetty siten, että luokitus toimii parhaiten laajempien alueiden tarkasteluissa. Luokituksen avulla saadaan tietoa erityyppisten alueiden kehityksestä koko maan tasolla.
  • Rintala, Jari (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Suomessa on noin 2000 käytössä olevaa soranottoaluetta ja kymmeniä tuhansia ottoalueita, joilla toiminta on päättynyt. Soranottoalueet ja vedenhankinnan kannalta merkittävät pohjavesialueet sijaitsevat usein samoissa sora- ja hiekkamuodostumissa. Soranotto voi vaikuttaa pohjavesiolosuhteisiin sekä veden käsittelytarpeeseen pohjavedenottamoilla. Soranottoalueella pohjavesi on yleensä alttiimpi määrä- ja laatumuutoksille kuin luonnontilaisilla alueilla. Muutosten suuruuteen ja niistä palautumiseen vaikuttavat alueen pohjavesiolosuhteet, ottoalueen laajuus, pohjaveden pinnan yläpuolelle jätetyn suojakerroksen paksuus sekä ottoalueen jälkihoito ja -käyttö. Raportissa tarkastellaan soranoton pitkäaikaisia vaikutuksia pohjaveden laatuun 11 soranottoalueella eri puolilla Suomea. Pisimmät seurantajaksot käsittävät vuodet 1985 – 2013. Raportissa on lisäksi esitetty soranottoalueiden jälkihoitotutkimuksen tulokset sekä yleiskuvaus pohjaveden laadusta ja suojelusta soranottoalueilla.
  • Tiitu, Maija (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Kaupunkialueiden pinta-ala on laajentunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä kaupungistumisen ja yhdyskuntarakenteen hajautumisen myötä. Tässä raportissa tutkittiin rakennetun alueen muutoksia Suomen 34 suurimmalla kaupunkiseudulla vuosina 2000–2012. Tavoitteena oli selvittää, mille maankäyttöluokille rakennettu alue laajeni ja kuinka suuri osuus asuinkerrosalasta kohdistui jo rakennetulle alueelle ja toisaalta aiemmin rakentamattomille alueille. Tarkasteluissa hyödynnettiin kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen jaottelua jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeisiin. Osana tutkimusta arvioitiin eri aineistojen käyttökelpoisuutta rakennetun alueen laajenemisen seurantaan. Tulosten perusteella kaupunkiseudut kasvoivat 2000-luvulla pääosin ulospäin rakennetun alueen laajetessa kaupunkia ympäröiville erityyppisille metsäalueille. Autovyöhykkeiden metsäalueille rakentaminen korostui tarkasteltaessa sekä rakennetun maapinta-alan muutoksia että kerrosalan sijoittumista. Toisin kuin pienemmillä seuduilla, Helsingissä ja Tampereella kerrosalasta suhteellisesti suurin osa sijoittui joukkoliikennevyöhykkeiden jo aiemmin rakennetuille alueille. Rakennettu alue laajeni väes-tönkasvua nopeammin lähes kaikilla seuduilla - myös vähenevän väestön alueilla. Corine Land Cover (CLC) -aineisto soveltuu hyvin rakennetun alueen yleispiirteisten muutosten analysointiin, mutta tarkalla mittakaavatasolla aineiston käyttöön liittyy rajoituksia. Eri aineistoja yhdisteltäessä tulee ottaa huomioon niiden mittakaava. Erityisesti täydennysrakentamisen tulkinnassa on muistettava, että CLC-aineiston rakennettu alue sisältää myös paljon rakentamattomia alueita, jotka eivät resoluution takia erotu aineistossa.