Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 277
  • Kontiokorpi, Jari; Rusanen, Pekka (Finnish Environment Institute, 2015)
    Finnish South Karelian birdwatchers observed the migration of arctic waterfowl and shorebirds in Vyborg every spring for 21 years, and in Kurortny District for eight years. The monitoring data of these expeditions covers nearly 3,000 observation hours during May and June in years 1988–2008. It was found out, that a large proportion of arctic waterfowl populations migrate through Vyborg and Kurortny areas, and that a part of these also stage in the areas. Concerning several species, the variation in annual sums of migrators reflected population developments in the arctic breeding areas, and also supported the estimations of wintering populations of the Baltic Sea. Expeditions collected a lot of monitoring data about the migration; daily rhythm, directions and routes, as well as intensity and timing of the migration. Clear differences between both species and observation areas were noticed in the dynamics, routes and intensity of the migration.
  • Jäppinen, Jukka-Pekka; Tyrväinen, Liisa; Reinikainen, Martina; Ojala, Ann (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys (2013–2014) on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama Argumenta-hanke, jossa tutkijat, asiantuntijat ja päättäjät ovat tarkastelleet monimuotoiseen luontoon perustuvien ekosysteemipalvelujen ja ihmisen terveyden välisiä yhteyksiä. Metsäntutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä suunnittelema ja toteuttama hanke on tuottanut ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisen ja monitieteisen käsityksen alaa koskevan suomalaisen tutkimuksen nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista. Hankkeen työskentelymuotona ovat olleet tutkijatyöpajat ja seminaarit tutkijoille, päättäjille ja suunnittelijoille. Tähän julkaisuun on koottu seminaariesitelmien yhteenvedot, sekä seminaarien, työpajojen ja muun aihepiiriä koskevan tiedon perusteella laaditut toimenpide-ehdotukset tutkimukselle ja politiikalle. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys -hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa on monipuolisesti tuotu esille luontoon perustuvien ekosysteemipalvelujen kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ja sairauksia ennalta ehkäiseviä vaikutuksia. Hankkeen tärkeimpänä tuloksena ehdotetaan, että Suomessa toteutetaan kymmenvuotinen Luonto lähelle ja terveydeksi – Kansallinen luonto ja hyvinvointi -ohjelma (2015–2025), joka sisältää kansallisen toimenpideohjelman ja monitieteisen tutkimusohjelman. Tutkimustiedolla ja siihen perustuvalla osaamisella voidaan edistää kansalaisten terveyttä sekä ehkäistä kansansairauksia ja syrjäytymistä. Ehdotusten toteuttaminen edistäisi osaltaan luontoon perustuvien palvelujen ja liiketoiminnan kehittämistä ja lisäisi yritystoiminnan sekä työllisyyden mahdollisuuksia. Argumenta-hanke on edistänyt myös tieteidenvälisen yhteistyöverkoston muodostumista Suomeen.
  • Leivuori, Mirja; Rantanen, Minna; Björklöf, Katarina; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2015)
    Proftest SYKE arranged proficiency test for measurement the gross and the net calorific value, the content of ash, carbon, nitrogen, hydrogen, moisture, sulphur and volatile matter in fuels in September 2014. One peat, one wood pellet and one coal sample were delivered to the participants. In total, there weres 25 participants in the proficiency test. Additionally, the participants were asked to estimate/calculate the emission factor for the peat and coal samples. In total, 86 % of the participating laboratories reported the satisfactory results when the deviations of 1–30 % from the assigned values were accepted. About 80 % of the participants used accredited methods and 93 % of their results were satisfactory. In measurement of the gross calorific value from the peat sample 78 %, from the wood pellet sample 78 % and from the coal sample 88 % of the results were satisfactory. In measurement of the net calorific value from the peat sample 86 %, from the wood pellet 79 % and from the coal sample 80 % of the results were satisfactory. The robust means or mean of the reported results by the participants were used as the assigned values for measurements. The evaluation of performance was based on the z score which was calculated using the assigned value and the standard deviation for proficiency assessment at 95 % confidence level. The standard deviation for performance assessment was mainly set on the basis of the reproducibility requirements presented the standard methods. The evaluation of performance was not done for the measurement of moisture and emission factor in all samples and of nitrogen for wood pellet samples.
  • Björklöf, Katarina; Koivikko, Riitta; Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Sarkkinen, Mika; Sara-Aho, Timo; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku; Väisänen, Ritva (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Proftest SYKE järjesti pätevyyskokeen talous- ja raakavesien testisuureille. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 57 laboratoriota. Tuloksia arvioitiin z-arvon avulla käyttäen kokonaishajonnan tavoitearvoina pH-määrityksissä 0,2 pH-yksikköä ja muissa määrityksissä 5–15 %. Koko tulosaineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 88 %. Hyväksyttävien tulosten määrä oli samaa tasoa kuin edellisessä talousvesivertailussa.
  • Sillanpää, Markus; Schultz, Eija; Tuominen, Meri (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Nanomateriaaleja käytetään nykyään monissa kuluttajatuotteissa ja teollisuuden sovelluksissa. Teollisen tuotannon ja käytön voimakkaaseen kasvuun liittyy uhka nanomateriaalien tahattomasta vapautumisesta ympäristöön. Sen vuoksi on tehty jo paljon tutkimusta, jossa pyritään arvioimaan nanomateriaalien turvallisuutta ihmisten terveyden ja ympäristön kannalta. Tämä raportti on katsaus synteettisten nanomateriaalien ympäristötutkimukseen, ja se pohjautuu viimeaikaiseen tieteelliseen kirjallisuuteen. Lähteinä on käytetty 2000-luvulla ja pääasiassa viimeisen viiden vuoden aikana ilmestyneitä alkuperäisiä artikkeleita ja katsauksia. Selvityksessä käsitellään nanomateriaalien ympäristötutkimukseen liittyviä teemoja, kuten aineiden vapautumista ympäristöön, mittaustekniikoita, mittaamiseen ja analysoimiseen liittyviä haasteita, nanomateriaalien ympäristökohtaloa ja biologisia vaikutuksia. Tarkastelun kohteeksi valittiin ominaisuuksiltaan kuusi erilaista nanomateriaalia tai nanomateriaaliryhmää (sinkkioksidi, titaanidioksidi, hopea, hiilipohjaiset aineet, nanoselluloosa ja kvanttipisteet). Katsauksen lopussa on joitakin huomioita tärkeimmistä tietoaukoista. Tässä raportissa keskitytään käsittelemään nanomateriaaleja vesiympäristössä, aerosolihiukkaset jätettiin kokonaan huomiotta, ja maaperäasioita on käsitelty vain rajoitetusti.
  • Juvonen, Harri; Järvinen, Eija; Kauppi, Lea; Luotola, Marja; Soinisalo, Oili (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Julkaisu sisältää kuvauksen Suomen ympäristökeskuksen toiminnasta ja tuloksista vuonna 2013. Se sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä kuvauksen toiminnan vaikuttavuudesta, toiminnallisesta tehokkuudesta sekä tuotoksista ja laadunhallinnasta tehtäväalueittain. Julkaisu sisältää henkilöstöä ja työajan käyttöä sekä kustannuksia ja määrärahojen käyttöä kuvaavia laskelmia. Julkaisussa on myös kuvaus SYKEn sisäisestä valvonnasta sekä toimintaan ja palveluihin kohdistuvista arvioinneista. Julkaisu sisältää myös SYKEn tilinpäätöslaskelmat ja niiden tarkastelun, johto-organisaation sekä kuvauksia vuonna 2013 valmistuneista tutkimuksista ja hankkeista.
  • Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Sarkkinen, Mika; Björklöf, Katarina; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2014)
    Proftest SYKE carried out the proficiency test for the determination of oxygen, a-chlorophyll, salinity, SiO2, TIC and TOC in natural waters in May 2014. In total, 30 laboratories participated in the proficiency test. Either the calculated concentration or the robust mean of the results reported by the participants was chosen to be the assigned value for the measured variable. The performance of the participants was evaluated by using z scores. In this proficiency test 81 % of the results were satisfactory when in the determinations the deviation between 3.5-30 % from the assigned value was accepted.
  • Tiitu, Maija (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Kaupunkialueiden pinta-ala on laajentunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä kaupungistumisen ja yhdyskuntarakenteen hajautumisen myötä. Tässä raportissa tutkittiin rakennetun alueen muutoksia Suomen 34 suurimmalla kaupunkiseudulla vuosina 2000–2012. Tavoitteena oli selvittää, mille maankäyttöluokille rakennettu alue laajeni ja kuinka suuri osuus asuinkerrosalasta kohdistui jo rakennetulle alueelle ja toisaalta aiemmin rakentamattomille alueille. Tarkasteluissa hyödynnettiin kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen jaottelua jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeisiin. Osana tutkimusta arvioitiin eri aineistojen käyttökelpoisuutta rakennetun alueen laajenemisen seurantaan. Tulosten perusteella kaupunkiseudut kasvoivat 2000-luvulla pääosin ulospäin rakennetun alueen laajetessa kaupunkia ympäröiville erityyppisille metsäalueille. Autovyöhykkeiden metsäalueille rakentaminen korostui tarkasteltaessa sekä rakennetun maapinta-alan muutoksia että kerrosalan sijoittumista. Toisin kuin pienemmillä seuduilla, Helsingissä ja Tampereella kerrosalasta suhteellisesti suurin osa sijoittui joukkoliikennevyöhykkeiden jo aiemmin rakennetuille alueille. Rakennettu alue laajeni väes-tönkasvua nopeammin lähes kaikilla seuduilla - myös vähenevän väestön alueilla. Corine Land Cover (CLC) -aineisto soveltuu hyvin rakennetun alueen yleispiirteisten muutosten analysointiin, mutta tarkalla mittakaavatasolla aineiston käyttöön liittyy rajoituksia. Eri aineistoja yhdisteltäessä tulee ottaa huomioon niiden mittakaava. Erityisesti täydennysrakentamisen tulkinnassa on muistettava, että CLC-aineiston rakennettu alue sisältää myös paljon rakentamattomia alueita, jotka eivät resoluution takia erotu aineistossa.
  • Korhonen-Ylönen, Kaija; Näykki, Teemu; Sarkkinen, Mika; Sara-Aho, Timo; Leivuori, Mirja; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku; Väisänen, Ritva (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Proftest SYKE järjesti pätevyyskokeen alkaliniteetti-, nitriitti-, nitraatti- ja ammoniumtypen, sulfaatin, kloridin, fluoridin, kalsiumin, kaliumin, magnesiumin, natriumin, kovuuden, raudan, mangaanin, pH-arvon, sekä sähkönjohtavuuden määrittämiseksi talous- ja raakavesistä lokakuussa 2013. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 50 laboratoriota. Määritettävän yhdisteen pitoisuuden vertailuarvona käytettiin teoreettista (laskennallista) pitoisuutta tai osallistujien tulosten robustia keskiarvoa. Tulosten arviointi tehtiin z-arvon avulla ja sen laskemisessa kokonaishajonnan tavoitearvoksi asetettiin pH-määrityksessä 0,2 pH-yksikköä, ja muissa määrityksissä 5–15 %. Pätevyyskokeen tuloksista oli hyväksyttäviä 88 %.
  • Leivuori, Mirja; Korhonen-Ylönen, Kaija; Sara-Aho, Timo; Näykki, Teemu; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Proftest SYKE carried out the proficiency test for analysis of elements in waters and sediment in May–August 2013. The measurements were: Al, As, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, Mn, Ni, Pb, Se, V and Zn. Also N, P, S, TC and dry weight from the sediment sample was measured. The sample types were: artificial water, municipal and industrial waste water, and sediment. A total of 43 laboratories participated in the PT. Basically, the metrologically traceable concentration, calculated concentrations or the robust mean of the results reported by the participant were used as the assigned values for measurements. The evaluation of the performance of the participants was carried out using z score. In some cases the evaluation of the performance was not possible e.g. due to the low number of the participants. In total, 87 % of the results in this proficiency test were satisfactory when deviations of 10–35 % from the assigned values were accepted.
  • Rintala, Jari (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Suomessa on noin 2000 käytössä olevaa soranottoaluetta ja kymmeniä tuhansia ottoalueita, joilla toiminta on päättynyt. Soranottoalueet ja vedenhankinnan kannalta merkittävät pohjavesialueet sijaitsevat usein samoissa sora- ja hiekkamuodostumissa. Soranotto voi vaikuttaa pohjavesiolosuhteisiin sekä veden käsittelytarpeeseen pohjavedenottamoilla. Soranottoalueella pohjavesi on yleensä alttiimpi määrä- ja laatumuutoksille kuin luonnontilaisilla alueilla. Muutosten suuruuteen ja niistä palautumiseen vaikuttavat alueen pohjavesiolosuhteet, ottoalueen laajuus, pohjaveden pinnan yläpuolelle jätetyn suojakerroksen paksuus sekä ottoalueen jälkihoito ja -käyttö. Raportissa tarkastellaan soranoton pitkäaikaisia vaikutuksia pohjaveden laatuun 11 soranottoalueella eri puolilla Suomea. Pisimmät seurantajaksot käsittävät vuodet 1985 – 2013. Raportissa on lisäksi esitetty soranottoalueiden jälkihoitotutkimuksen tulokset sekä yleiskuvaus pohjaveden laadusta ja suojelusta soranottoalueilla.
  • Lyytimäki, Jari (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Valosaaste on häiritsevää, terveydelle haitallista tai luontohaittoja aiheuttavaa yöaikaista ulkotiloihin kohdistuvaa keinovalaistusta. Tämän raportin tarkoituksena on arvioida tarvetta yhteiskunnalliselle ohjeistukselle, jonka avulla voitaisiin vähentää valosaastetta Suomessa. Tarve tälle arvioinnille on nostettu esiin vuoden 2011 hallitusohjelmassa. Raportti kytkeytyy muuhun hallinnon ja lainsäädännön kehittämistyöhön, erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointiin. Raportissa esitellään lyhyesti valosaasteeseen liittyvää viimeaikaista tutkimusta, tarkastellaan olemassa olevaa kotimaista ohjeistusta ja sääntelyä, kartoitetaan tilannetta kansainvälisesti sekä arvioidaan tarvetta uuden valosaasteeseen keskittyvän ohjeistuksen ja sääntelyn kehittämiselle. Raportissa tarkastellaan erityisesti informaatio-ohjausta valosaasteen vähentämiskeinona.
  • Kleemola, Sirpa; Forsius, Martin (Finnish Environment Institute, 2014)
    The Integrated Monitoring Programme (ICP IM) is part of the effect-oriented activities under the 1979 Convention on Long-range Transboundary Air Pollution, which covers the region of the United Nations Economic Commission for Europe (UNECE). The main aim of ICP IM is to provide a framework to observe and understand the complex changes occurring in natural/semi natural ecosystems. This report summarizes the work carried out by the ICP IM Programme Centre and several collaborating institutes. The emphasis of the report is in the work done during the programme year 2013/2014 including: - A short summary of previous data assessments - A status report of the ICP IM activities, content of the IM database, and geographical coverage of the monitoring network - A progress report on dynamic vegetation modelling at ICP IM sites - A report on mass balances for sulphur and nitrogen at ICP IM sites in 1990-2012 - National Reports on ICP IM activities are presented as annexes.
  • Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Leito, Ivo; Helm, Irja; Jalukse, Lauri; Kaukonen, Lari; Hänninen, Panu; Ilmakunnas, Markku (Finnish Environment Institute, 2014)
    In the framework of the European Metrology Research Programme (EMRP) project ENV05 OCEAN (Metrology for ocean salinity and acidity), the dissolved oxygen field (in situ) intercomparison (FieldOxy 2014) test was organized onboard R/V Aranda on April 23, 2014 in the Gulf of Finland. The aim of the intercomparison was to enable the participants to assess their performance in measuring dissolved oxygen concentration in seawater under field conditions. The intercomparison measurement was organized jointly by the Finnish Environment Institute (Proftest SYKE. Envical SYKE) and University of Tartu. Total of 21 participants from 10 institutes in Finland, Estonia, France, Germany and Sweden participated in the intercomparison. Totally, 13-18 oxygen sensors were tested depending of the test depth. Additionally, six Winkler titrimetric setups participated in the intercomparison. The metrologically traceable Winkler titration result (the assigned value) was measured by the Winkler setup of University of Tartu onboard R/V Aranda. In total, 88 % of the results were satisfactory when total deviation of 8 % from the assigned values were accepted. Only three results were questionable and five results were unsatisfactory. A possible reason for several of the unsatisfactory results might be problems with calibration of electrochemical oxygen sensors. The movement of the water during the PT may have been insufficient for the electrochemical sensors, which may have resulted biased measurement results. Overall the share of satisfactory results was very good.
  • ViherKARA-verkosto (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Raportissa on määritelty keskeisiä käsitteitä, joita tarvitaan kuvailtaessa kaupunkiseutujen vihreää infrastruktuuria eri näkökulmista. Vihreä infrastruktuuri tarkoittaa strategisesti suunniteltua verkostoa, johon kuuluu niin luonnollisia kuin ihmisen luomiakin viheralueita, pihojen kasvullisia osia, pienvesiä ja vesialueita ja muita fyysisiä luonnon elementtejä, ja joka on suunniteltu tuottamaan erilaisia ekosysteemipalveluja ja jota hoidetaan tässä tarkoituksessa. Käsitteet on jaettu yleiskäsitteisiin, rakennekäsitteisiin, kaavamerkintöihin ja alueiden luonnehdintoihin. Raportti on suunnattu kaupunkiseutujen suunnittelun ja viheralueiden kanssa työskenteleville ammattilaisille, opiskelijoille ja muille kiinnostuneille, esimerkiksi elinympäristönsä suunnitteluun osallistuville kansalaisille.
  • Björklöf, Katarina; Simola, Reko; Korhonen-Ylönen, Kaija; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2014)
  • Lyytimäki, Jari; Rinne, Janne (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Tässä raportissa esitellään Sivuvaikutukset hallintaan: monitieteisen tiedon hyödyntäminen ympäristönsuojelussa -hankkeen tuloksia. Raportin päätarkoituksena on hahmottaa keinoja, joiden avulla viestintää ja vuorovaikutusta voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin ympäristönsuojelun haitallisten sivuvaikutusten ehkäisyssä ja hyödyllisten edistämisessä. Aluksi esitellään vaikutuksen käsitettä sekä avataan arvioinnin ja tiedeviestinnän suhdetta. Seuraavaksi esitellään viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittämisen kannalta oleellisimmat tulokset verkkokyselystä, jossa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä ympäristösääntelystä. Lopuksi kootaan yhteen suosituksia viestinnän ja vuorovaikutuksen käytäntöjen kehittämiseksi.
  • Vesala, Satu; Oinonen, Kari (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Selvityksessä käytiin läpi keskeiset valtakunnalliset rakennus- ja kiinteistötietoa koskevat rekisterit ja muut tietolähteet sekä niiden tiedontuotanto- ja ylläpitoprosessit. Aineistoista selvitettiin niissä nykyisin käytettävät tunnukset ja voisiko pysyvä rakennustunnus tai kiinteistötunnus toimia yhtenä tunnisteena. Rakennustietojen tehokkaan hyödyntämisen suurimpia esteitä ovat tietojen yhteiskäytön mahdollistavien tunnisteiden puuttuminen sekä tietojen hajanaisuus. Rakennustietojen yhdistyvyyttä voidaan parantaa lisäämällä aineistoihin pysyvä rakennustunnus (VTJ-PRT), joka otetaan käyttöön Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmässä vuonna 2014. Kiinteistötiedoissa tunnisteena voidaan käyttää kiinteistötunnusta, joka muuttuu pysyväksi vuonna 2014. Uusien tunnusten käyttöönottoon tulisi varautua aineistoissa ja tietojärjestelmissä hyvissä ajoin. Tietojen yhdistettävyys mahdollistaa tietojen laajemman käytön ja vähentää tarvetta ylläpitää päällekkäistä tietoa, mikä tuo säästöjä. Tietojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus helpottaa toimijoiden välistä yhteistyötä ja voi avata uusia näkökulmia yhteistyön kehittämiseen. Selvityksen perusteella suositetaan, että rakennuskohtaisissa tiedoissa käytetään vähintään kahta tunnistetta, joista toinen on aina pysyvä rakennustunnus. Tunnuksen käytön helpottamiseksi rakennustunnustiedon saatavuutta tulee parantaa. Rakennuksiin liittyvien tietojen kehittämisen yhtenä tavoitteena tulee olla mahdollisuus yhdistää rakennuksista saatava laadullinen ja tekninen tieto.
  • Salminen, Antti (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Tässä raportissa on selvitetty kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten toimivaltaan kuuluvien ympäristölupavelvollisten toimintojen määriä sekä rekisteröintimenettelyn soveltamisen laajuutta. Aineisto kerättiin Ahvenanmaan kuntia lukuun ottamatta Suomen jokaiseen kuntaan lähetetyllä kyselyllä. Vastaukset kattoivat yli 95 prosenttia näistä kunnista. Tulosten mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan kuuluvien toimintojen kokonaismäärät vastausten kattamissa kunnissa olivat vuodenvaihteessa 2013–2014 seuraavat: – 13 120 ympäristöluvanvaraista toimintaa, joista • 7 945:llä on ympäristönsuojelulain mukainen lupa • 3 185 toimii jonkin ennen ympäristönsuojelulakia myönnetyn luvan tai muun oikeutuksen perusteella • 1 990 kuuluu rekisteröintimenettelyn piiriin, mutta joihin siirtymäsäännösten mukaisesti vielä sovelletaan ympäristölupaa – 640 rekisteröintimenettelyn piiriin kuuluvaa, jo rekisteröityä toimintaa.
  • Berg, Annukka; Hildén, Mikael; Lahti, Kirsti; Similä, Jukka (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Arviointi on selvittänyt, missä määrin ehdotus ilmastolaiksi muuttaisi ilmastopolitiikan valmistelun ja toimeenpanon nykytilaa. Arvioinnissa on hyödynnetty asiantuntijahaastatteluita ja siinä on verrattu haastatteluissa esitettyjä argumentteja muissa tutkimuksissa esitettyihin havaintoihin. Samalla on tarkasteltu mahdollisuuksia saavuttaa ilmastolaille asetettuja tavoitteita lakia säätämättä. Varsinainen arviointityö tehtiin lakiehdotuksen valmistelun aikana ennen lakiehdotuksen lausuntokierrosta. Tulosten tarkastelussa on otettu huomioon ne muutokset, jotka tehtiin lakiehdotukseen lausuntokierroksen jälkeen. Ehdotetussa ilmastolaissa olisi suurelta osin kyse nykyisen käytännön muuttamisesta lakisääteiseksi. Keskeisimmät muutokset nykyiseen järjestelmään olisivat ilmastopolitiikan pitkän aikavälin tavoitteen kirjaaminen lakiin sekä suunnittelu- ja raportointiprosessien aikatauluttaminen ja sääntely. Pitkän aikavälin tavoitetta lukuun ottamatta lakiehdotuksessa ei ole aineellisoikeudellisia säännöksiä. Ehdotuksessa annettaisiin osa työ- ja elinkeinoministeriön aiemmin hoitamista yhteensovittamistehtävistä ympäristöministeriölle. Ehdotetussa ratkaisussa kaksi eri ministeriötä olisi koordinointivastuussa asioista, jotka liittyvät sekä ilmasto- että energiapolitiikkaan. Koordinointitehtävien yhteensovittaminen on siten ratkaisevan tärkeää hallinnollisen sekavuuden välttämiseksi. Pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen kirjaamisella lakiin olisi ensisijaisesti symbolinen merkitys. Se olisi selvä viesti kotimaan toimijoille ja kansainvälisille neuvotteluosapuolille Suomen tahdosta tehdä aktiivista ilmastopolitiikkaa. Ilmastolaki voisi vähentää avoimuudessa ja osallistamisessa esiintyvää vaihtelua eri suunnitteluprosesseissa. Nykytilaan verrattuna laki parantaisi laaja-alaisen ilmastopoliittisen osallistumisen edellytyksiä. Lakisääteinen selontekomenettely ja ilmastovuosikertomus varmistaisivat myös, että eduskunnalla olisi keinoja seurata ilmastopolitiikkaa ja vaikuttaa sen muotoutumiseen. Ilmastolailla olisi mahdollista vahvistaa ilmastopolitiikan tietoperustaa. Ilmastopaneelin aseman kirjaaminen lakiin toisi paneelille jatkuvuutta ja vahvistaisi sen asemaa. Ilmastopaneelin painoarvo ja vaikutusvalta ovat kuitenkin pitkälti riippuvaisia käytännön toteutuksesta: paneelin jäsenistön valinnasta, viestinnän onnistumisesta ja paneelin käyttöön asetettavista voimavaroista. Ehdotettu ilmastolaki ei mainittavasti lisäisi raportointitaakkaa nykytilaan verrattuna, mikäli raportointi toteutetaan joustavasti ja koordinoidusti EU:n ja kansainvälisten raportointien mukaisesti. Laki tarjoaisi sysäyksen ilmastopolitiikan raportoinnin kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Arvioinnin yleinen johtopäätös on, että ilmastolaki voisi edistää nykyisten ja tulevien ilmastotavoitteiden saavuttamista sillä edellytyksellä, että eri suunnittelujärjestelmien ja -käytäntöjen yhteensovittamisessa onnistutaan. Asetettujen tavoitteiden saavuttamista voitaisiin edistää myös ilman lakia. Vastaavien edistysaskelien saavuttamien edellyttäisi kuitenkin todennäköisesti suurempia erillisiä ponnistuksia, kuin mitä lain säätäminen ja toimeenpano vaatisi.