Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Rejection and Reception of Philosophy in the Letter of Eugnostos (NHC III,3 and V,1) and Pseudo-Clementine Recognitions

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta fi
dc.contributor Helsingfors universitet, teologiska fakulteten sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Theology, Eksegetiikka en
dc.contributor.author Vähäkangas, Päivi fi
dc.date.accessioned 2012-09-14T09:37:24Z
dc.date.available 2012-09-26 fi
dc.date.available 2012-09-14T09:37:24Z
dc.date.issued 2012-10-06 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-952-10-8244-3 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/36778
dc.description.abstract Eugnostos and Recognitions represent diverging early Christian traditions. Eugnostos, a religious-philosophical treatise from the Nag Hammadi library, was born on Egyptian soil and read in Gnostic Christian circles. It describes the divine realm from the Primal God up to the completion of his emanations. Recognitions arose out of Syrian Jewish Christian speculations and shows an interest in earthly affairs: the missionary journeys of the apostles, the history of the early Church, the right teaching and praxis. What connects these writings is their concern with philosophy. Both sources contain an explicit refutation of philosophy and philosophers. They use similar arguments and a similar pattern: first they point out how philosophers have erred, and then they reveal what constitutes the source of the truth. Both consider knowledge gained in the right manner and from a proper source antithetical to philosophy. In presenting the concept of philosophy as something voluntarily adopted and maintained they simultaneously sketch an idea of religion in a similar way: becoming a Christian means adopting and maintaining a distinct way of life and a set of beliefs. Eugnostos and Recognitions stress the correct teaching concerning God and the origin of the world. It is a crucial theme that dominates their theology. The interest Platonists showed in the distinction between the nature and functions of the first and the second principles was also reflected in Christian theology. Eugnostos stresses the importance of making a distinction between the absolute transcendent Primal God and his emanations that represent the beginning of multiplicity and the visible things. Recognitions also offers a philosophically oriented exposition of the distinction between the Father and the Son as regards their nature. Another major theme in Eugnostos and Recognitions is salvation. The Platonic emphasis on saving knowledge also holds a special position in these writings. Salvation is connected with possessing the right kind of knowledge of God and the origin of the cosmos. The key position in the process of salvation belongs to the figure that originally brought the revelation to the ignorant/erring humankind and to those who faithfully transmit the correct teaching for future generations. en
dc.description.abstract Päivi Vähäkankaan väitöskirja käsittelee toisen ja kolmannen vuosisadan varhaiskristillistä polemiikkia siitä, mikä on todellista tietoa, kenen hallussa se on ja miten ja minkä välityksellä se on mahdollista saavuttaa. Eroistaan huolimatta eri kristilliset suuntaukset turvautuivat hyvin samanlaiseen retoriikkaan kiistellessään keskenään siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Tutkimuksen kohteeksi valikoituneissa lähteissä yhteiseksi viholliseksi nostetaan kreikkalainen filosofia, mikä kuvastaa hyvin sen vaikutusvaltaa kehittyvän kristillisen kirkon ajattelussa. Eugnostos on on toiselta vuosisadalta peräisin oleva uskonnollisfilosofinen tutkielma, jota luettiin etenkin gnostilaisten kristittyjen piirissä. Teos on säilynyt koptinkielisenä versiona Egyptistä löydetyssä Nag Hammadin kirjakokoelmassa. Eugnostoksessa kuvaillaan taivaallisen maailman kehittymistä Alkuisästä aina viimeisiin taivaallisiin olentoihin asti. Toinen lähteistä on 300-luvulle ajoittuva kristillinen seikkailuromaani nimeltä Recognitions, joka kuuluu juutalaiskristillisyydestä vaikutteita saaneeseen ns. pseudokleemensiläiseen kirjallisuuteen. Recognitions kertoo apostolien lähetysmatkoista, varhaisen kirkon historiasta ja on erityisen kiinnostunut oikeasta opetuksesta ja tavasta elää. Näitä lähtökohdiltaan ja tyylilajeiltaan hyvin erilaisia lähdetekstejä yhdistää huoli filosofian vaikutusvallasta. Molemmat torjuvat filosofian ja filosofit yksiselitteisesti ja samalla tavoin: ensin ne osoittavat, millä tavoin filosofit ovat erehtyneet ja osoittavat sitten, mikä on totuuden lähde. Molempien lähteiden mukaan oikealla tavalla ja oikeasta lähteestä hankittu tieto on filosofian vastakohta. Kuvatessaa filosofiaa järjestelmänä, joka voidaan omaksua, nämä tekstit hahmottelevat samalla uskonnon samalla tavalla; kristityksi kääntyminen merkitsee tietyn elämäntavan ja oppijärjestelmän omaksumista ja ylläpitämistä. Avoimesta filosofian kritiikistään huolimatta Eugnostos ja Recognitions nojaavat vahvasti keskiplatonilaiseen ajatteluun ja käsitteistöön erityisesti kahden keskeisen kysymyksen osalta: millainen on Jumala ja miten ihminen pelastuu. Platonilaisten filosofit erottivat toisistaan olevaisen ensimmäisen ja toisen prinsiipin. Näitä seuraten Eugnostos painottaa, että ehdottoman transsendentti Alkuisä on erillinen kuin hänestä lähtevät emanaatiot, jotka edustavat moneutta ja näkyvän maailman asioita. Myös Recognitions tarjoilee filosofisesti orientoituneen katsauksen Isän ja Pojan luontojen eroista. Platonilaiselle filosofialle tunnusomainen käsitys pelastavasta tiedosta on toinen väitöskirjan lähteissä keskeiseksi nousevista teemoista. Pelastus edellyttää oikeaa tietoa Jumalasta ja maailman alkuperästä. Pelastava tieto tulkitaan kristillisessä valossa ja siksi molemmissa lähteissä avainasemassa on hahmo, joka valistaa harhaan kulkenutta ihmiskuntaa jumalallisista totuuksista ja tämän pelastajahahmon seuraajat, jotka välittävät oikeaa opetusta eteenpäin. Tutkimuksessa vertaillaan kahta varhaiskristillistä suuntausta, joiden teologiaa on perinteisesti pidetty toisistaan suuresti eroavana. Juutalaiskristillisen ja gnostilaisen lähdetekstin lukeminen rinnakkain osoittaa kuitenkin, että Jumalaa ja pelastusta koskevissa avainkysymyksissä molemmat traditiot tulkitsevat omaksumaansa platonilaista ajattelua hämmästyttävän samansuuntaisesti. Tämä osoittaa, että rajat keskenään auktoriteettiasemasta kilpailevien varhaiskristillisten suuntausten välillä eivät olleet selkeitä, vaan erilaisia ajattelumalleja lainailtiin puolin ja toisin. fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Bookwell Oy fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject teologia, eksegetiikka fi
dc.title Rejection and Reception of Philosophy in the Letter of Eugnostos (NHC III,3 and V,1) and Pseudo-Clementine Recognitions en
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (monografi) sv
dc.ths Dunderberg, Ismo fi
dc.ths Myllykoski, Matti fi
dc.opn Kelley, Nicole fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account