Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Ethical, Intercultural and Interreligious Sensitivities : A Case Study of Finnish Urban Secondary School Students

Show full item record

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:ISBN:978-3-8309-2742-6
Vie RefWorksiin
Title: Ethical, Intercultural and Interreligious Sensitivities : A Case Study of Finnish Urban Secondary School Students
Author: Holm, Kristiina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher EducationHelsingin yliopisto, teologinen tiedekunta
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: Research on Religious and Spiritual Education - URN:ISSN:2191-8821
Abstract: The purpose of this study was to develop measurement instruments to scale adolescents ethical, intercultural and interreligious sensitivities and to assess the self-evaluations of students from two Finnish urban secondary schools concerning ethical, intercultural and interreligious sensitivities. The measurement instruments developed and used in the study were the Ethical Sensitivity Scale (ESS), the Intercultural and Religious Sensitivity Scale (IRSS), the Intercultural Sensitivity Scale (ICSS) and the Interreligious Sensitivity Scale (IRRSS). The theoretical frameworks for the instruments were Narvaez s (2001) operationalization of ethical sensitivity, Bennett s (1993) Developmental Model of Intercultural Sensitivity and Abu-Nimer s (2004) Developmental Model of Interreligious Sensitivity.

The data were collected from 12-16-year-old secondary school students from Helsinki and Jyväskylä. The first set up data was gathered from 249 Lutheran students with the use of the ESS and IRSS questionnaires. The second set up data was collected from 549 students who represented various other religions including Lutheranism or were not religiously affiliated, with the use of the ICSS and IRRSS questionnaires.

The research questions were as follows: (1) What are the psychometric properties of the instruments used? (2) How do students assess their own levels of ethical, intercultural and interreligious sensitivities? (3) What factors can explain the differences in ethical, intercultural and interreligious sensitivities between students?

The statistical analyses of the instruments showed satisfactory results with the ESS, the ICSS and the IRRSS. However, new data are needed to develop all the instruments in the future. Further, the results report on secondary school students self-assessed ethical, intercultural and interreligious sensitivities. Lutheran secondary school students assessed their best ethical skills to be reading and expressing emotions and taking the perspectives of others. The weakest ethical skills were evaluated as working with interpersonal and group differences and identifying the consequences of options and actions. Girls assessed their ethical skills more highly than boys. In addition, academically above-average students estimated some of their ethical skills more highly than their peers of average ability. In the first sample of 249 Lutheran students, their self-evaluated intercultural and interreligious sensitivities referred to Minimization orientation toward cultural difference in which differences between cultures are recognized but ignored. In the second sample of 549 students, their intercultural and interreligious sensitivities referred to Acceptance orientation in which other cultures are experienced as different but equal. The values remained moderate though. No statistically significant differences were noted between Lutheran confirmed and non-confirmed students’ intercultural or interreligious sensitivities. Girls reported having higher intercultural and interreligious sensitivities than did boys. Further, academically above-average students assessed their intercultural sensitivity more highly than their peers of average ability.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää mittareita, joilla voidaan tutkia nuorten eettistä, kulttuurienvälistä ja uskontojenvälistä sensitiivisyyttä sekä tarkastella kahden suomalaisen urbaanin yläkoulun oppilaiden itsearvioimaa eettistä, kulttuurienvälistä ja uskontojenvälistä sensitiivisyyttä. Tutkimuksen puitteissa kehitetyt mittarit, joilla aineisto kerättiin, olivat Eettisen herkkyyden mittari (ESS), Kulttturien- ja uskontojenvälisen herkkyyden mittari (IRSS), Kultturienvälisen herkkyyden mittari (ICSS) ja Uskontojenvälisen herkkyyden mittari (IRRSS). Teoreettiset viitekehykset olivat Narvaezin (2001) eettisen sensitiivisyyden operationalisointi, Bennettin (1993) Kulttuurienvälisen herkkyyden kehitysmalli ja Abu-Nimerin (2004) Uskontojenvälisen herkkyyden kehitysmalli.

Tutkimusaineisto kerättiin 12-16-vuotiailta yläkoululaisilta Helsingistä ja Jyväskylästä. Ensimmäinen aineisto kerättiin 249 luterilaista uskontoa opiskelevalta oppilaalta ESS- ja IRSS-kyselylomakkeilla. Toinen aineisto kerättiin ICCS- ja IRRSS-kyselylomakkeilla 549 oppilaalta, jotka olivat eri uskontokuntiin kuuluvia sekä uskonnottomia.

Tutkimustulokset vastaavat seuraaviin tutkimuskysymyksiin: (1) Mitkä ovat tutkimuksessa käytettyjen mittareiden psykometriset ominaisuudet? (2) Kuinka oppilaat arvioivat omaa eettistä, kulttuurienvälistä ja uskontojenvälistä sensitiivisyyttään? (3) Mitkä tekijät selittävät eroja oppilaiden eettisessä, kulttuurienvälisessä ja uskontojenvälisessä sensitiivisyydessä?

Tilastollisten analyysien tulokset olivat tyydyttävät ESS:n, ICSS:n ja IRRSS:n kohdalla. Niitä voidaankin pitää lupaavina mittareina nuorten eettisestä, kulttuurienvälistä ja uskontojenvälistä sensitiivisyyttä tutkittaessa. Lisää aineistoa kuitenkin tarvitaan mittareiden jatkokehittelyä varten. Tulosluvuissa esitellään myös yläkoululaisten itsearvioimaa eettistä, kulttuurienvälistä ja uskontojenvälistä sensitiivisyyttä. Eettisen sensitiivisyyden osa-alueista luterilaiset oppilaat arvioivat parhaiten osaavansa tunnistaa ja osoittaa tunteita sekä ottaa huomioon toisten näkökulman. Heikoimmiksi taidoikseen he arvioivat erilaisuuden kanssa toimeentulemisen sekä mielipiteidensä ja tekojensa seurausten tunnistamisen. Tytöt arvioivat itsensä eettisesti sensitiivisemmiksi kuin pojat. Myös koulussa hyvin menestyvät oppilaat olivat eettisesti sensitiivisempiä kuin keskinkertaisesti menestyvät oppilaat. Tutkimuksen ensimmäisessä otoksessa 249 luterilaisen oppilaan itsearvioima kulttuurien- ja uskontojenvälinen sensitiivisyys viittasi minimalismi-orientaatioon, jossa kulttuurien väliset erot minimoidaan ja samanlaisuuksia korostetaan. Toisessa otoksessa 549 oppilaan kulttuurienvälinen ja uskontojenvälinen sensitiivisyys oli lähempänä hyväksymisorientaatiota, jossa toisista kulttuureista tulevat ihmiset nähdään erilaisina, mutta yhdenvertaisina. Tosin arvot olivat vain kohtalaisia. Tilastollisesti merkittäviä eroja ei löytynyt luterilaisten konfirmoitujen ja konfirmoimattomien oppilaiden väliltä. Sen sijaan tytöt olivat kulttuurisesti ja uskonnollisesti sensitiivisempiä kuin pojat. Tutkimustulokset osoittivat myös, että koulussa hyvin menestyvät oppilaat arvioivat kulttuurienvälisen sensitiivisyytensä korkeammaksi kuin keskinkertaisesti menestyvät oppilaat.
URI: URN:ISBN:978-3-8309-2742-6
http://hdl.handle.net/10138/36855
Date: 2012-10-12
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account