Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Pupil-related psychosocial factors, school setting, and teacher sick leave: A collaborative data study

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
ervasti_dissertation.pdf 740.4Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-176-5
Vie RefWorksiin
Title: Pupil-related psychosocial factors, school setting, and teacher sick leave: A collaborative data study
Author: Ervasti, Jenni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural SciencesFinnish Institute of Occupational Health
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Teachers' work is considered stressful, but the extent to which factors related to the school setting are associated with teacher sick leave remains unknown. This study examined the association between pupil-related psychosocial factors, the school setting, and teacher sick leave. The general framework of this study was based on work stress models that propose that psychosocial factors affect health when the demands of the psychosocial work environment exceed the resources of the employee.

Survey data and register data were collected independently from teachers and pupils during a period from 2003 to 2006. Data were collected from 1) the School Health Promotion Study (2004-2005) by the National Institute for Health and Welfare, and from 2) the Finnish Public Sector Study (FPSS) by the Finnish Institute of Occupational Health, which focuses on the health of municipal employees in 10 towns. The FPSS data are linked to employer register data as well as to register data from other sources. In four of the five articles (sub-studies) that comprise this thesis, register data on teacher sick leave served as an outcome variable. Either data from pupil surveys or from other registers were then linked to these data. In one study, survey data on teacher health, health-risk behaviors, and violent situations at work were used as outcome variables. The number of teachers in these studies varied between 2291 and 8089, depending on the availability of the data. Multilevel regression models served to examine the risk of short-term (1 to 3 days) and long-term (over 3 days) sick leave episodes, the risk of diagnosis-specific absences, or the risk of health problems, health-risk behaviors, and encountering workplace violence among teachers in all comprehensive education or in lower secondary schools only. The study designs were cross-sectional, except for one prospective study.

Pupil-related psychosocial factors at school, namely vandalism of school property, bullying, truancy, and school satisfaction, were based on pupils' survey responses aggregated at the school level. Pupil vandalism, bullying at school, and school dissatisfaction were related to increased risk for sick leave among teachers. Vandalism and bullying at school were associated with teachers' short-term sick leave. Pupils' low school satisfaction was associated with teachers' long-term sick leave. In diagnosis-specific analyses, pupils' low school satisfaction predicted teachers' sick leave due to psychiatric diagnoses, more specifically, to neurotic and stress-related disorders. Special needs education seems to pose a challenge for teacher well-being. Male special education teachers were at higher risk for short-term and long-term sick leave than were male teachers in general education. Male special education teachers' risk for encountering mental abuse was three-fold, and their risk for encountering physical violence was five-fold higher than that among male teachers in general education. Although female special education teachers did not differ from female general education teachers with regard to sick leave, they were at greater risk for encountering mental abuse and physical violence than were their female colleagues in general education. The percentage of pupils with special educational needs (SEN) in general education schools was also associated in a gradient manner with all teachers' risk for sick leave. In particular, when the school had few teacher resources in terms of large number of pupils per teacher (>15.3), the risk for long-term absences among teachers rose with increases in the numbers of pupils at school with SEN. Although teachers' sick leave varied significantly between the schools studied, the between-school variation in absences due to illness stemmed largely from pupil-related factors and factors related to the school setting.

In conclusion, the results of this study suggest that pupil-related psychosocial factors, such as pupils' problem behavior, school dissatisfaction, and violent or threatening situations in schools, affect teacher health as reflected by their taking sick leave. Attention should focus on teacher well-being, especially in schools characterized by such stressors. Possible actions may include teacher training and interventions to improve psychosocial environments in schools, but also strengthening teacher resources (i.e., reducing the ratio of pupils to teaching staff), especially in schools where the percentage of pupils with SEN is high.Vaikka opettajien työn henkinen kuormittavuus on todettu monissa aiemmissa tutkimuksissa, tarkempaa tietoa opetustyön terveysriskeistä ei juuri löydy. Tässä tutkimuksessa tutkittiin oppilaisiin liittyviä peruskoulun (tai pelkän yläkoulun) opettajien työn psykososiaalisia riskitekijöitä ja näiden yhteyttä opettajien sairauspoissaoloihin. Oppilaisiin liittyvien psykososiaalisten tekijöiden oletettiin vaikuttavan opettajien terveyteen tilanteissa, joissa kouluympäristön ja oppilaiden vaatimukset, esimerkiksi oppilaiden ongelmakäyttäytyminen tai erityishuomiota vaativien oppilaiden määrä, ylittävät opettajan kyvyt hallita tilannetta.

Aineistona käytettiin oppilas- ja opettajakyselyjä vuosilta 2003 2006. Oppilasaineisto oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoimasta Kouluterveyskyselystä vuosilta 2004 ja 2005. Opettajakysely- ja rekisteriaineistot olivat Työterveyslaitoksen hallinnoimasta Kunta 10 -tutkimuksesta, jossa tutkitaan kuntahenkilöstön hyvinvointia 10 kunnan alueella. Kunta 10 -tutkimusaineistoon on yhdistetty työnantajien rekisteritietoja sekä rekisteritietoja muista lähteistä.

Neljässä tutkimuksessa viidestä vastemuuttujana käytettiin työnantajien rekisteritietoja opettajien sairauspoissaoloista. Nämä tiedot yhdistettiin henkilöittäin kyselyaineistoihin tai muihin rekisteritietoihin. Oppilasvastauksista muodostettiin koulua kuvaavia aggregaattimuuttujia, jotka yhdistettiin opettajien rekisteritietoihin. Yhdessä tutkimuksessa kyselyillä saatua tietoa opettajien terveydestä, terveyskäyttäytymisestä sekä väkivaltatilanteista työpaikalla käytettiin vastemuuttujana. Tutkimukseen osallistuneiden opettajien määrä oli 2 291 8 089.

Lyhyiden ja pitkien poissaolojen riskiä tutkittiin monitasomallinnuksilla. Yhdessä tutkimuksessa käytettiin myös sairauspoissaolojen diagnoositietoja. Yhtä pitkittäisasetelmassa tehtyä tutkimusta lukuun ottamatta tutkimukset tehtiin poikkileikkausasetelmassa.

Tutkimuksessa havaittiin, että kouluissa, joissa useat oppilaat raportoivat ongelmakäyttäytymistä (ilkivallantekoja, kiusaamista ja luvattomia poissaoloja) ja koulutyytymättömyyttä, opettajilla oli enemmän sairauspoissaoloja. Oppilaiden raportoima koulun omaisuuteen kohdistunut ilkivalta ja kiusaaminen koulussa olivat yhteydessä opettajien lyhyisiin (1 3 päivää) sairauspoissaoloihin. Oppilaiden luvattomat poissaolot eivät olleet yhteydessä opettajien sairauspoissaoloihin. Oppilaiden raportoimalla ongelmakäyttäytymisellä ei ollut yhteyttä opettajien pitkiin (yli 3 päivää) poissaoloihin, mutta oppilaiden koulutyytymättömyys lisäsi opettajien pitkiä sairauspoissaoloja.

Diagnoositietoihin perustuva analyysi osoitti, että koulunkäyntiin tyytymättömien oppilaiden opettajilla oli kohonnut riski mielenterveysperusteiseen sairauspoissaoloon. Erityisesti heillä oli riski sairastua vaikeaan stressiin ja neuroottisiin häiriöihin, kuten pelko-, ahdistus-, sopeutumis- ja pakko-oireisiin häiriöihin. Koulutyytymättömyydellä ei ollut yhteyttä lyhyisiin poissaoloihin.

Erityisopetus lisäsi opettajien terveysriskejä. Miespuolisilla erityisopettajilla oli enemmän sekä lyhyitä että pitkiä poissaoloja kuin miesopettajilla yleisopetuksessa. Miespuoliset erityisopettajat raportoivat kolme kertaa useammin henkisen ja viisi kertaa useammin fyysisen väkivallan kokemuksia työpaikalla kuin miespuoliset yleisopettajat. Myös naispuoliset erityisopettajat raportoivat henkisen ja fyysisen väkivallan kokemuksia huomattavasti useammin kuin naispuoliset yleisopettajat. Lisäksi kaikkien yleiskoulujen opettajien lyhyet ja pitkät sairauspoissaolot olivat sitä yleisempiä, mitä suurempi osuus koulun oppilaista kuului erityisopetuksen piiriin. Riski erityisesti pitkiin poissaoloihin kasvoi, jos koulussa oli lisäksi paljon (> 15,3) oppilaita opettajaa kohden, eli opettajaresurssit olivat vähäiset. Koulujen välillä oli vaihtelua opettajien sairauspoissaolojen määrässä. Koulujen välinen vaihtelu kuitenkin pieneni tai jopa hävisi, kun kouluympäristöön liittyvät ennustajat lisättiin analyyseihin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opettajien hyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota erityisesti kouluissa, joissa on paljon erityisoppilaita, oppilaiden ongelmakäyttäytymistä ja koulutyytymättömyyttä. Tarvittavia toimenpiteitä ovat muun muassa opettajien jatkokoulutus esimerkiksi väkivaltatilanteissa toimimiseen ja kehittämishankkeet, jotka kohdistuvat sekä oppilaiden että opettajien psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kuitenkin erityisesti kouluihin, joissa on paljon erityishuomiota vaativia oppilaita, tarvitaan myös lisää opettajia.
URI: URN:ISBN:978-952-261-176-5
http://hdl.handle.net/10138/36905
Date: 2012-11-30
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account