Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Asukkaiden näkemykset ja maksuhalukkuus Pielisen säännöstelystä

Show simple item record

dc.contributor.author Lehtoranta, Virpi fi
dc.contributor.author Seppälä, Elina fi
dc.date.accessioned 2012-10-03T09:06:28Z
dc.date.available 2012-10-03T09:06:28Z
dc.date.issued 2011 fi
dc.identifier.isbn 978-952-11-3960-4 fi
dc.identifier.issn 1796-1637 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37058
dc.description.abstract Pielinen on Suomen suurin säännöstelemätön järvi. Vedenkorkeuden suuret vaihtelut ovat aiheuttaneet haittaa järven ja sen ranta-alueen virkistyskäytölle erityisesti 2000-luvulla. Matalat vedenkorkeudet kesäisin ovat johtaneet lukuisiin yhteydenottoihin alueen viranomaisiin. Esimerkiksi vuoden 2010 kesän ja syksyn aikana 2010 veden pinta laski 1,25 metriä. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) tilasi Suomen ympäristökeskukselta tutkimuksen, jonka tavoitteena oli määrittää Pielisen ympäryskuntien ja -kaupunkien asukkaiden kannatus ja maksuhalukkuus (engl. willingness to pay, WTP) mahdolliseen Pielisen säännöstelyn toteuttamiseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin ehdollisen arvottamisen menetelmää (engl. contingent valuation method, CVM). Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä 2 244:lle satunnaisesti valitulle Pielisen ranta-alueen kotitaloudelle. Kyselylomakkeessa kuvailtiin lyhyesti suunniteltu säännöstelymalli, joka nostaisi loppukesän ja syksyn alimpia vedenkorkeuksia 30–40 cm ja laskisi ylimpiä vedenkorkeuksia 10–15 cm. Kolmen yhteydenoton jälkeen kyselylomakkeita palautui 1 010:stä kotitaloudesta, jolloin vastausprosentiksi tuli 45. Tulosten mukaan vastaajat arvostivat Pielisen tarjoamia virkistysmahdollisuuksia ja valtaosa eli yli 70 % kannatti Pielisen säännöstelyhanketta. Kyselyn kuvitteellisessa skenaariossa esitettiin kotitalouskohtainen, säännöstely-yhteisölle vuosittain maksettava vero, joka olisi määräaikainen ja ajoittuisi vuosille 2012–2016. Vastaajista 43 % oli halukas maksamaan Pielisen säännöstelyhankkeesta. Maksuhalukkaat kotitaloudet kärsivät haittaa matalasta vedenkorkeudesta ja olivat suurempituloisia ja nuorempia ikäluokkia kuin maksuhaluttomat kotitaloudet. He myös mielsivät säännöstely-yhtiön ja arvostivat järvimaiseman kauneutta enemmän kuin maksuhaluttomat kotitaloudet. Kotitalouden maksuhalukkuutta vedenpinnan korkeuden säännöstelyyn kasvattivat myös retkeily Pielisellä tai sen ympäristössä, kodin tai mökin läheisyys Pielisestä ja säännöstelyn kokeminen tärkeäksi. Lieksan, Nurmeksen, Juuan ja Enon alueen kotitaloudet (N=17 000) olisivat valmiita maksamaan vuotuista veroa säännöstely-yhteisölle vähintään 200 000 euroa seuraavan viiden vuoden ajan, eli esitetyn säännöstelyhankkeen virkistyskäytölle tuoma lisäarvo olisi noin 1 milj. euroa. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Suomen ympäristökeskus fi
dc.relation.isformatof 978-952-11-3959-8 fi
dc.relation.ispartofseries Suomen ympäristö 35/2011 fi
dc.subject järvet fi
dc.subject vesistöt fi
dc.subject vesistöjen säännöstely fi
dc.subject hyöty fi
dc.subject hyvinvointi fi
dc.subject taloudellinen arvo fi
dc.subject maksuhalukkuus fi
dc.subject asukkaat fi
dc.subject Pielinen fi
dc.subject Pohjois-Karjala fi
dc.title Asukkaiden näkemykset ja maksuhalukkuus Pielisen säännöstelystä fi
dc.type Kirja fi
dc.identifier.laitoskoodi Suomen ympäristökeskus fi

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
SY_35_2011_web.pdf 1.585Mb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account