Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Energiatehokas lietteenkäsittely

Show simple item record

dc.contributor.author Kangas, Ari fi
dc.contributor.author Lund, Charlotta fi
dc.contributor.author Liuksia, Saku fi
dc.contributor.author Arnold, Mona fi
dc.contributor.author Merta, Elina fi
dc.contributor.author Kajolinna, Tuula fi
dc.contributor.author Carpen, Leena fi
dc.contributor.author Koskinen, Pertti fi
dc.contributor.author Ryhänen, Tapio fi
dc.date.accessioned 2012-10-03T09:06:33Z
dc.date.available 2012-10-03T09:06:33Z
dc.date.issued 2011 fi
dc.identifier.isbn 978-952-11-3907-9 fi
dc.identifier.issn 1796-1637 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37060
dc.description.abstract SYKEn ja VTTn yhteisessä tutkimusprojektissa ”TERMOS – Energiatehokas lietteenkäsittely” selvitettiin jätevesilietteiden energiatehokkaita käsittelytapoja. Nykyään Suomessa puhdistamolietteen vallitsevana käsittelymenetelmänä on isoilla jätevedenpuhdistamoilla mesofiilinen mädätys (35 °C), mutta termofiilinen prosessi (55 °C) on suuremman tehokkuutensa ansiosta noussut mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi. Yksi tutkimuksen päätavoite oli tutkia mesofiilisen prosessin muuttamista termofiiliseksi sekä mesofiilisen ja termofiilisen prosessin kuormitettavuuseroja. Tämä tehtiin kokeellisesti pilot-mittakaavan mädätysreaktoreilla HSY:n Suomenojan jätevedenpuhdistamolla sijaitsevalla SYKE:n tutkimusasemalla Espoossa. Tulosten mukaan prosessin saattaminen termofiiliselle lämpötila-alueelle onnistuu nopeasti ja ilman häiriöitä. Termofiilinen prosessi havaittiin hajottavan orgaanista ainetta mesofiilista tehokkaammin ja tuottavan enemmän kaasua sekä myös hygienisoivan lietettä, toisaalta termofiilisesti mädätetyllä lietteellä on huonompi kuivattavuus ja huonolaatuisemmat rejektivedet. Kokeilujen aikana havaittiin myös fermentaatioon perustuva autoflotaatioilmiö, jonka esikäsittelyvaikutusta lietteeseen tutkittiin. Tulosten mukaan esifermentaatio parantaa oleellisesti kaasun yksikkötuottoa molemmissa mädätysprosesseissa, mutta vie termofiilisen prosessin edun. Tutkimuksen toisena päätavoitteena oli vertailla erilaisia käsittelyvaihtoehtoja energiatalouden, kasvihuonekaasupäästöjen ja kustannusten näkökulmasta. Tämä tehtiin case-pohjaisena järjestelmäanalyysina. Lietteen polttoa vertailtiin mädätysprosesseihin eri loppukäsittelyvaihtoehdoilla. Tarkasteltiin myös esisaostuksen ja rinnakkaissaostuksen vaikutuksia käsittelyketjuihin. Biokaasun tuotannon tehostaminen siirtymällä mesofiilimädätyksestä termofiiliprosessiin voisi olla jätevedenpuhdistamolle taloudellisesti kannattavaa erityisesti, mikäli laitos saa tuotetulle sähkölle syöttötariffin mukaiset lisätulot. Energiatalouden kannalta kompostointi olisi edullisin mädätteen käsittelytapa. Energiataseisiin perustuen lietteen poltto olisi päästöjen kannalta edullinen lietteen käsittelytapa sillä edellytyksellä, että tuotettu lämpöenergia voidaan hyödyntää esimerkiksi kaukolämmityksessä. Lietteenkäsittelyketjujen kasvihuonetaseet ja kustannustalous eivät kaikissa tapauksissa kulkeneet käsi kädessä. Yleisesti voidaan todeta, että kaikki tarkastelussa saadut tulokset ovat tapauskohtaisia ja riippuvaisia paikallisista olosuhteista. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Suomen ympäristökeskus fi
dc.relation.ispartofseries Suomen ympäristö 17/2011 fi
dc.subject jätteet fi
dc.subject käsittely fi
dc.subject jätevesi fi
dc.subject jätevesiliete fi
dc.subject liete fi
dc.subject mädätys fi
dc.subject biokaasu fi
dc.subject ilmastovaikutukset fi
dc.subject päästöt fi
dc.subject kasvihuonekaasut fi
dc.subject energiantuotanto fi
dc.subject uusiutuvat energialähteet fi
dc.subject kustannukset fi
dc.title Energiatehokas lietteenkäsittely fi
dc.type Kirja fi
dc.identifier.laitoskoodi Suomen ympäristökeskus fi

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
SY_17_2011.pdf 6.391Mb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account