Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Piispamme on pyhimys : Nils Hermanssonin (1325/1326-1391) pyhimyskuvan rakentaminen

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, , Kirkkohistorian osasto fi
dc.contributor Helsingfors universitet, teologiska fakulteten, sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Theology, en
dc.contributor.author Haapamäki, Johanna fi
dc.date.accessioned 2012-10-05T06:29:11Z
dc.date.available 2012-10-03 fi
dc.date.available 2012-10-05T06:29:11Z
dc.date.issued 2012-10-02 fi
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe201210059346 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37093
dc.description.abstract Pro gradu -tutkielmassani selvitän, kuinka Linköpingin piispasta Nils Hermanssonista rakennettiin pyhimystä. Nilsin kanonisaatioprosessi avattiin Konstanzin kirkolliskokouksessa vuonna 1416, vain parikymmentä vuotta piispan kuoleman jälkeen. Nils onkin nähtävä aikalaispyhimyksenä (engl. recent t. contemporary saint). Aikalaispyhimyksellä tarkoitetaan pyhimystä, jonka kultti syntyi nopeasti tämän kuoleman jälkeen. Kun tällaisesta pyhimyksestä alettiin laatia elämäkertaa, oli edelleen elossa pyhimyksen kohdanneita ihmisiä. Hagiografioiden laatijoilla ei näin ollut yhtä vapaat kädet pyhimysmäisyyden kuvaukseen kuin aiemmin, kun pyhimykset olivat olleet jopa monia satoja vuosia aiemmin eläneitä henkilöitä. Tutkimukseni tärkeimmät lähteet ovat Nilsistä kertovat pyhimystekstit ja Svenskt Diplomatariumin Nilsiä koskevat asiakirjat ja kirjeet. Pyhimyselämäkerta (De Vita Sancti Nicholai) ja ihmekokoelma (De miraculis S. Nicholai) ovat kopio paavinistuimelle vuonna 1414 lähetetyistä teksteistä. Kanonisaatioprosessi on Nilsin kanonisointia varten laadittu teksti, johon konsiili oli laatinut Nilsin elämästä ja ihmeistä lyhyet kappaleet, joiden pohjalta vuonna 1417 kuultiin todistajia Ruotsissa. Asiakirjalähteet taas ovat Nilsin elinajalta ja monia hänen itsensäkin laatimia kirjeitä on säilynyt. Lähteiden kautta on mahdollista tarkastella sekä Nilsistä muodostettua pyhimyskuvaa että saada välähdyksiä siitä, miten Nils todella toimi elinaikanaan. Näin tutkimuskysymyksetkin muotoutuvat kahden kokonaisuuden kautta: Yhtäältä kysyn, millainen pyhimyskuva Nils Hermanssonista välittyy hagiografisten tekstien perusteella ja millaiset puolet korostuivat, kun Nils yritettiin esittää mahdollisimman pyhimyksellisessä valossa. Toisaalta tarkastelen myös, millaisena Nils Hermansson näyttäytyy kirje- ja asiakirjalähteissä ja miten nämä tekstit vertautuvat hagiografisiin lähteisiin. Nils Hermanssonista kertovissa pyhimysteksteissä tulevat esiin sekä perinteiset pyhimyksille kuuluneet piirteet että hänen luonteensa aikalaispyhimyksenä. Asiakirja- ja kirjelähteet osoittavat, että perusteet Nilsin kanonisoinnille nousivat vahvasti todellisista historiallisista tapahtumista. Kuitenkin pyrkimyksessä saada Nils kanonisoiduksi oli tarpeen korostaa joitakin piirteitä ja häivyttää toisia. Pyhimysteksteille tyypillisiä piirteitä hyödynnettiin erityisesti kertomuksissa Nilsin lapsuudesta ja kuvattaessa hänen askeettista elämäntyyliään. Myös ihmekertomuksissa Nils näyttäytyy varsin tyypillisenä ruotsalaisena pyhimyksenä. Värikkäimmillään ja runsassanaisimmillaan elämäkerta ja kanonisaatioprosessi olivat, kun niissä kerrottiin tilanteista, joissa Nils nousi vastustamaan kirkkoa uhkaavia vallanpitäjiä. Nils kuvattiin rohkeana, miehekkäänä ja marttyyriuteen valmiina hurskaana piispana. Nilsin nousu vallanpitäjiä vastaan näkyy myös kirjemateriaalissa ja vaikuttaakin siltä, että hagiografiset lähteet ovat huomattavan yhdensuuntaisia asiakirjalähteistön kanssa. Joitakin piirteitä oli kuitenkin tarpeen häivyttää. Vastikään kanonisoitu Birgitta oli Linköpingin hiippakunnan ykköspyhimys ja Nils oli ollut läheinen hänen perheensä kanssa ja ajanut voimakkaasti Birgitan kanonisointia. Nilsin kanonisaatioprosessissa haluttiin kuitenkin luoda hiippakunnan entisestä piispasta itsenäistä pyhimystä, joten varsinkin Birgitan varjoa pyrittiin kaventamaan. Hurskas, hyveellinen ja miehekäs olivat ominaisuuksia, joiden varaan Nils Hermanssonin pyhimyskuvaa rakennettiin, vaikka hänen virallinen kanonisointinsa jäikin reformaation jalkoihin. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.title Piispamme on pyhimys : Nils Hermanssonin (1325/1326-1391) pyhimyskuvan rakentaminen fi
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu sv
dc.ths Salmesvuori, Päivi fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
piispamm.pdf 460.2Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account