Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Musiikin ja prosodian yhteinen rytmi

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
musiikin.pdf 486.8Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201210059348
Vie RefWorksiin
Title: Musiikin ja prosodian yhteinen rytmi
Author: Hausen, Maija
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Thesis level: Master's thesis
Abstract: The aim of this study was to gain new information regarding music perception and its relations to other domains of perception, especially speech. Disorders of music and speech perception, known as amusia and aphasia, respectively, have traditionally been regarded as dissociated deficits based on studies of brain damaged patients. This has been taken as evidence that music and speech are perceived by largely separate and independent networks in the brain. However, recent studies of congenital amusia have begun to broaden this view by showing that the deficit is associated with problems in perceiving speech, especially intonation and emotional prosody. This study investigates the association between perception of music and speech prosody using a task that does not rely on melodic or emotional prosodic cues. The study also seeks to determine if music perception is associated with visuospatial perception, pitch perception, verbal working memory, and various biographical music-related variables.

The data from 62 healthy participants was used. The participants carried out four computerized tests: the Montreal Battery of Evaluation of Amusia (MBEA), which measures the perception of music; a visuospatial test, which was constructed as analogous to one of the subtests of MBEA; and tests of the perception of pitch and speech prosody. Verbal working memory was evaluated using the Digit Span - subtest of the Wechsler Adult Intelligence Scale III. Biographical music-related variables were measured with a questionnaire.

MBEA scores correlated significantly with scores on tests of speech prosody and pitch perception whereas there were no notable correlations between the MBEA and the visuospatial and working memory tests. The perception of speech prosody and pitch perception were not correlated. This pattern of results suggests that the link between music and prosody perception is not mediated just by pitch. Interestingly, the relationship was strongest concerning the perception of rhythm in music, which indicates that temporal cues may be important in linking music and speech prosody. Musical education and hobbies were found to be variably related to the melodic or rhythmic aspects of music perception. Taken together, these results raise the question of whether the processing of rhythm and melody can sometimes be more separated than the processing music and speech. The mean and the distribution of the MBEA scores were found to be very similar to those reported in previous international studies, thereby indicating that MBEA can be considered a functional study method also in the Finnish population.Tutkimuksen tarkoituksena oli saada lisätietoa musiikin yhteyksistä muihin havaitsemisen osa-alueisiin, erityisesti puheen prosodian havaitsemiseen. Musiikin ja puheen havaitsemisen häiriöitä, amusiaa ja afasiaa, on aivovauriotutkimusten perusteella perinteisesti pidetty toisistaan riippumattomina ja näin ollen todisteena musiikin ja puheen käsittelyn erillisyydestä aivoissa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että synnynnäinen amusia on yhteydessä keskimääräistä heikompaan puheen havaitsemiseen erityisesti intonaation ja emotionaalisen prosodian osalta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin musiikin havaitsemisen yhteyttä puheen prosodian havaitsemiseen testillä, jossa puheen äänenkorkeus tai emotionaalinen prosodia eivät ole keskeisessä asemassa. Lisäksi tutkittiin musiikin havaitsemisen yhteyttä visuospatiaaliseen havaitsemiseen, äänenkorkeuden havaitsemiseen, kielelliseen työmuistiin ja musiikkiin liittyviin taustamuuttujiin.

Tutkimuksessa käytettiin 62 terveen koehenkilön aineistoa. Koehenkilöt tekivät tietokoneella musiikin havaitsemista mittaavan Montreal Battery of Evaluation of Amusia (MBEA) testin, tämän yhdelle osatestille analogiseksi laaditun visuospatiaalisen havaitsemisen testin sekä puheen prosodian ja äänenkorkeuden havaitsemisen testit. Lisäksi koehenkilöiden työmuistia arvioitiin Wechsler Adult Intelligence Scale III testipatteriston numerosarjat-osatestillä ja he täyttivät kyselylomakkeen musiikkiin liittyvistä taustamuuttujista.

Koehenkilöiden suoriutuminen MBEA-testissä korreloi selvästi puheen prosodian ja äänenkorkeuden muutosten havaitsemisen kanssa, mutta ei niinkään visuospatiaalisen havaitsemisen tai työmuistin kanssa. Prosodia- ja äänenkorkeustestien välillä ei havaittu korrelaatiota. Tulokset viittaavat siihen, että musiikin ja puheen prosodian havaitsemisen välillä on yhteys yleisemmällä tasolla kuin vain äänenkorkeuden havaitsemisen osalta. Yhteys oli voimakkain musiikin rytmin havaitsemisen osalta, mikä viittaa siihen, että rytmi voi olla keskeinen linkki musiikin ja prosodian välillä. Musiikkikoulutus ja -harrastukset olivat vaihtelevasti yhteydessä musiikin melodisen ja rytmisen sisällön havaitsemiseen. Näin ollen jatkotutkimukselle voidaan esittää hypoteesi siitä, ovatko rytmin ja melodian havaitsemisen prosessit joissakin tapauksissa toisistaan erillään enemmän kuin puheen ja musiikin havaitsemisprosessit. MBEA- testin keskimääräisen suoritustason ja jakauman havaittiin vastaavan hyvin aiempia kansainvälisiä tutkimuksia, joten se voidaan todeta toimivaksi tutkimusvälineeksi myös suomalaisessa väestössä.
URI: URN:NBN:fi-fe201210059348
http://hdl.handle.net/10138/37103
Date: 2012-10-02
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account