Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

From Left to West: The position of Vasemmistoliitto on European integration in 1990 – 1998

Show full item record

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/37140
Vie RefWorksiin
Title: From Left to West: The position of Vasemmistoliitto on European integration in 1990 – 1998
Author: Tuokko, Katja
Contributor: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Poliittinen historia.
Thesis level:
Abstract: The accession to the European Union (EU) in 1995 has been one of the most important decisions made in the post-Cold War Finland. A decade after the end of the Cold War period, Finland had become a full member of both the EU and the European Economic and Monetary Union (EMU) entering the inner circle of European decision-making. Deepening European integration created a challenge for Finnish parties which had traditionally based their ideology on national default lines. For Vasemmistoliitto (VAS), the dimension of European integration created a challenge. In the 1990’s, VAS, established as a successor of Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL), had to form its opinion on European integration. As other European radical left parties, VAS too, struggled to find its ideological basis on the post-Cold War Europe.

This study discusses VAS position on European integration from the establishment of the party in 1990 until 1998. By means of qualitative content analysis, it seeks to answer what the VAS position on European integration was and why did it change. Party archives, two interviews of VAS party secretaries and newspaper material have been used as primary sources of the analysis.

The main finding of this study is that VAS position on European integration was characterized by the party’s will to be seen as fit to govern. VAS leadership avoided taking an official position to the EU membership and finally in 1997, after a member referendum, the party adopted a pro-EMU line. As all major parties supported European integration, anti-EU and anti-EMU positions would have meant a role in opposition ranks for VAS for years to come. In the 1990’s, VAS was characterized by inner conflict and the rise of social populism inside the party. As the majority of VAS voters were against European integration, VAS position on Europe did not reflect the opinions of the voters of the party very well.

VAS was traumatized by the deep inner split of its predecessor SKDL and isolation from the mainstream Finnish politics. The long path in opposition that SKDL had experienced was a frightening future scenario for VAS. In order to advance values and politics central to the party, VAS had the urge to be seen as fit to govern and as a reliable coalition partner. The Nordic sister parties’ decades long path in opposition only strengthened the will of VAS to be there where the decision were made. The accelerating pace of European integration in the 1990’s partly urged VAS to rethink in which direction it as a radical left-wing party was heading to. The questions on the EU and the EMU were a stimulus for VAS to define what kind of values it aimed to advance.Euroopan Unionin (EU) jäsenyys vuonna 1995 on epäilemättä ollut yksi kylmän sodan ajan jälkeisen Suomen tärkeimpiä päätöksiä. Vuosikymmen kylmän sodan päättymisen jälkeen Suomi oli eurooppalaisen yhteistyön keskiössä: EU:n ja Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) jäsenenä. Syvenevä eurooppalainen yhteistyö loi haasteita suomalaisille puolueille, jotka olivat pohjanneet ideologiansa kansallisiin jakolinjoihin. 1990-luvulla Vasemmistoliiton (VAS), Suomen Kansan Demokraattinen Liiton (SKDL) työn jatkajan, täytyi muodostaa kantansa Euroopan integraatioon. Vasemmistoliitto, muiden eurooppalaisen radikaalin vasemmiston puolueiden tapaan, pyrki löytämään omat ideologiset lähtökohtansa muuttuneessa kylmän sodan jälkeisessä Euroopassa.

Tämä tutkielma käsittelee Vasemmistoliiton kantaa Euroopan integraation puolueen perustamisesta vuonna 1990 vuoteen 1998 saakka. Laadullisen sisällön analyysin keinoin tutkitaan, mikä oli Vasemmistoliiton kanta Euroopan integraatioon vuosina 1990 – 1998 ja miksi puolueen kanta muuttui. Lähdeaineistona työssä on käytetty Vasemmistoliiton puoluearkistoa, kahden puoluesihteerin haastatteluja sekä sanomalehtiaineistoa.

Tutkimuksen tärkein johtopäätös on, että puolueen kantaan Euroopan integraatioon vaikutti eniten Vasemmistoliiton halu näyttäytyä luotettavana hallituskumppanina. Vasemmistoliiton johto vältteli virallisen kannan ottamista ja vihdoin vuonna 1997, jäsenäänestyksen jälkeen, puolue omaksui myönteisen EMU-kannan. Koska Suomen suurimmat puolueet suhtautuivat Euroopan integraatioon myönteisesti, kielteiset EU- ja EMU-kannat olisivat tarkoittaneet Vasemmistoliitolle pitkää tietä opposition riveissä. 1990-luvulla Vasemmistoliitolle oli tunnusomaista sisäiset kiistat ja sosiaalisen populismin nousu puolueen sisällä. Koska suurin osa puolueen äänestäjistä vastusti Euroopan integraatiota, Vasemmistoliiton myönteinen EMU-kanta ei kovin hyvin heijastellut kannattajien mielipiteitä.

Vasemmistoliitossa SKDL:n kipeä sisäinen jako ja edeltäjäpuolueen pitkä tie oppositiossa olivat kokemuksia, joita ei haluttu kokea uudelleen. Valtavirtapolitiikan ulkopuolelle joutuminen SKDL:n tapaan oli Vasemmistoliitolle kauhukuva. Vasemmistoliitto halusi edistää sille tärkeitä arvoja ja poliittisia tavoitteita juuri hallituksesta käsin ja siksi se halusi olla muiden puolueiden silmissä luotettava hallituskumppani. Pohjoismaisten sisarpuolueiden pitkä tie oppositiossa vain vahvisti Vasemmistoliitossa näkemystä, että puolueen piti olla siellä, missä päätöksiä tehdään. 1990-luvulla Euroopan integraatio osaltaan kannusti Vasemmistoliittoa pohtimaan mihin suuntaan se radikaalin vasemmiston puolueena oli menossa. Kysymykset EU- ja EMU-jäsenyyksistä saivat Vasemmistoliiton osaltaan pohtimaan millaisia arvoja se halusi edistää.
Description: Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden arkistokappaleet ovat luettavissa Helsingin yliopiston kirjastossa. Hae HELKA-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka/index.htm).Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Helsinki University Library. Search HELKA online catalog (http://www.helsinki.fi/helka/index.htm).Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Helsingfors universitets bibliotek. Sök i HELKA-databasen (http://www.helsinki.fi/helka/index.htm).
URI: http://hdl.handle.net/10138/37140
Date: 2012-10-08
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account