Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Organisaation tiedonmuodostuksen yhteys työryhmien suoriutumiseen valtion aluehallintouudistuksen valmisteluvaiheessa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Yleinen valtio-oppi: hallinnon ja organisaatioiden tutkimus. fi
dc.contributor.author Kasanen, Jenni Mirjam fi
dc.date.accessioned 2012-10-09T12:00:22Z
dc.date.available 2012-10-09T12:00:22Z
dc.date.issued 2012-10-09
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37157
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden arkistokappaleet ovat luettavissa Helsingin yliopiston kirjastossa. Hae HELKA-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka/index.htm). fi
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Helsinki University Library. Search HELKA online catalog (http://www.helsinki.fi/helka/index.htm). en
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Helsingfors universitets bibliotek. Sök i HELKA-databasen (http://www.helsinki.fi/helka/index.htm). sv
dc.description.abstract Tutkielmassa selvitetään millainen yhteys tiedonmuodostuksella oli Aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU-hankkeen) valmisteluvaiheen valtakunnallisten kehittämistyöryhmien koettuun suoriutumiseen. ALKU-hankkeen valmisteluvaihe ajoittui osapuilleen vuodesta 2007 vuoden 2009 loppuun, jonka aikana valmisteltiin organisatorisesti ja toiminnallisesti uusi valtion aluehallinto. Uudet aluehallintoviranomaiset, aluehallintovirastot (AVIt) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), aloittivat toimintansa 1.1.2010. Erityisten tehtävien ja muutoksen toteuttaminen projektimuotoisesti on yleistynyt vahvasti 2000-luvulla. Projektitutkijoita on vuosikymmenien ajan kiinnostanut, mitkä tekijät vaikuttavat projektien onnistumiseen. Tekijöiden tiedostaminen mahdollistaa niihin puuttumisen jo projektin aikana. Tutkielmassa ALKU-hanke määritellään projektiksi. Tutkielman teoreettinen viitekehys on Nonakan ja muiden tutkijoiden kehittämä organisaation tiedonmuodostuksen teoria. Teorian mukaan uutta tietoa muodostuu neljän tavan kautta. Sosialisaatiossa tieto muodostuu hiljaisesta tiedosta hiljaiseen, ulkoistamisessa hiljaisesta tiedosta julkilausuttuun, yhdistämisessä julkilausutusta tiedosta julkilausuttuun ja sisäistämisessä julkilausutusta tiedosta hiljaiseen. Hiljainen tieto on henkilökohtaista, vaikeasti selitettävissä olevaa tietoa. Julkilausuttu tieto voidaan esittää symboleilla ja on siten helposti välitettävissä muille. Tutkimuskysymys on, miten tiedonmuodostus vaikutti hankkeen valtakunnallisten kehittämistyöryhmien suoriutumiseen. Selittävien ja selitettävän tekijöiden operationalisointi perustuu aiempaan suomalaiseen tutkimukseen. Tutkielma on määrällinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin sähköisesti strukturoidulla kyselylomakkeella hankkeen valmisteluvaiheen valtakunnallisten kehittämistyöryhmien jäseniltä. Kysely tehtiin toukokuussa 2012. Kyselyn vastausprosentti on 65. Analyysiin hyväksyttyjä havaintoyksiköitä on 139. Tutkielmassa toteutettiin lineaarinen regressioanalyysi. Lineaarisessa regressioanalyysissa pyritään selvittämään, kuinka suuren osuuden selitettävän tekijän vastausten vaihtelusta voidaan selittää selittävillä tekijöillä. Tutkielmassa toteutetun analyysin tulosten mukaan tiedonmuodostus selittää 54 prosenttia koetusta kehittämistyöryhmien suoriutumisen vaihtelusta. Tiedonmuodostuksen tavoista sosialisaatio, ulkoistaminen ja sisäistäminen vaikuttavat positiivisesti suoriutumiseen ja ovat tilastollisesti merkitseviä tekijöitä mallissa. Ainoastaan yhdistäminen ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi koettuun työryhmien suoriutumiseen. Yhdistäminen koostui osioista (väitteistä), joilla selvitettiin muun muassa työryhmien toiminnan aikaista sähköistä yhteydenpitoa. Julkilausutun tiedon siirtoa sähköisesti voidaan pitää tehokkaana mutta kehittämistehtävissä tulisi muistaa myös hiljaisen tiedon merkitys. Yhteisen päämäärän saavuttaminen on työryhmätyöskentelyn ja projektien ytimessä, jolloin tiedon pitäminen itsellä ei ole toiminnan kannalta mielekästä. Tutkielman tuloksilla halutaan kannustaa erityisesti isoissa hankkeissa ja projekteissa huomioimaan avoimuus tiedon jakamisessa niin työryhmien sisällä kuin niiden välilläkin, sosiaaliset kanssakäymiset hiljaisen tiedon jakamisen ja uuden tiedon muodostumisen mahdollistajina ja tiedonmuodostuksen rooli kokonaisuudessaan suoriutumisessa. fi
dc.language.iso fi fi
dc.subject aluehallinto
dc.subject hankkeet
dc.subject projektit
dc.subject suoriutuminen
dc.subject tieto
dc.subject tiedonmuodostus
dc.title Organisaation tiedonmuodostuksen yhteys työryhmien suoriutumiseen valtion aluehallintouudistuksen valmisteluvaiheessa fi
dc.type Thesis fi
dc.type.ontasot Pro gradu -työ fi
dc.type.dcmitype text fi
dc.subject.discipline Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus fi

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account