Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

From factory to culture factory : Transformation of obsolete industrial space as a social and spatial process

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies en
dc.contributor.author Krivy, Maros fi
dc.date.accessioned 2012-10-10T07:52:23Z
dc.date.available 2012-10-23 fi
dc.date.available 2012-10-10T07:52:23Z
dc.date.issued 2012-11-02 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-952-10-7660-2 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37174
dc.description.abstract The thesis analyses transformation of obsolete industrial space as a contested socio-spatial process of urban restructuring and examines the way 'culture' becomes a planning instrument of the transformation. The thesis studies social practices that have influenced the process and examines the main actors, conflicts, and perceptions of obsolete industrial space. The main argument is the following. Artistic practices challenged negative perceptions of obsolete industrial space and represented and practised it as a space of the everyday. The practices have recognized and defended obsolete space in its present reality of obsolescence and their success has influenced urban planning and policies. Artistic practices have been labelled as 'culture' and 'culture' has become a planning instrument of regenerating obsolete industrial spaces. Case studies of the Cable Factory and the Suvilahti in Helsinki and the influence of the former on the latter give empirical evidence to the argument. The main body of the thesis consists of four articles published in peer-reviewed scientific journals. Drawing on discussions from critical economic geography, art history, and urban semiology, the first article analyses speculative redevelopment, conservation, and speculative conservation as ideal-typical practices of transforming obsolete industrial space. In these practices, obsolescence of industrial space is understood as a 'problem to be fixed'. The role of architecture as signifying a static notion of time is discussed. By representing architectural object as situated in the future or in the past, respectively, the analysed practices obscure social and political context of the architectural process. The second article presents a study of art works by Gordon Matta-Clark, Robert Smithson and Bernd and Hilla Becher and introduces the concept of negativity in industrial architecture. Rather than representing and practising obsolete industrial space as a 'problem to be fixed', these works acknowledge obsolete industrial space in its present reality of obsolescence. The notion of representing negativity in industrial space is theorized in contrast to representing obsolete space as 'negative'. The third article studies the Pro Kaapeli movement and its role in the transformation of the Cable Factory in Helsinki during the years 1989-1991. The conflict between the Helsinki city administration and the Pro Kaapeli is examined. Introducing the concept of empty space, the article studies how the Pro Kaapeli made use of the emptiness of obsolete industrial space. The Pro Kaapeli did not contest the perception of obsolete space as empty; rather, it contested the interpretation of emptiness as negative. The movement challenged the planned demolition and redevelopment of the factory by appealing to its emptiness, not to its use or function. For the Pro Kaapeli, the emptiness of space was not something to be 'fixed'. Empty space, in its emptiness, was accepted as the starting point in the spatial practice of continuous alterations. The fourth article is a case study of the ongoing transformation of Suvilahti in Helsinki. The transformation of the industrial premises of Suvilahti has been a planning project of the city of Helsinki and 'culture' has been the main instrument used. The article introduces the concepts of culture factory and cultural governmentality and examines the influence of the Cable Factory case on the planning of Suvilahti. The success of the Pro Kaapeli movement's defence of the Cable Factory contested negative perceptions of obsolete industrial spaces, but, unintentionally, it laid foundation for using 'culture' as an instrument of regenerating the obsolete spaces. Spontaneous practices of the Pro Kaapeli have been recognized as 'culture' and 'culture' has been employed as a planning instrument in the regeneration of the Suvilahti. The article discusses culture factory as a model of regenerated obsolete industrial space, which is the objective of planning in the Suvilahti. The planners encourage spontaneous 'cultural' practices for their perceived effects on regenerating obsolete industrial space. A form of planning practice that withdraws from planning the content of culture and instead plans or wishes for the social and urban effects of culture is conceptualized as cultural governmentality. en
dc.description.abstract Tutkimuksessa analysoidaan käytöstä poistetun teollisen tilan muutosta kiistanalaisena kaupunkitilan uudelleenjärjestämisen yhteiskunnallis-tilallisena prosessina sekä kulttuurin käyttöä suunnittelun välineenä tässä muutoksessa. Tutkimuksessa tarkastellaan yhteiskunnallisia käytäntöjä, jotka ovat vaikuttaneet tähän prosessiin, sekä keskeisiä toimijoita, konflikteja ja käsityksiä käytöstä poistetusta teollisesta tilasta. Tutkimuksen pääargumentti on, että taiteelliset käytännöt haastoivat negatiiviset käsitykset käytöstä poistetusta teollisesta tilasta esittäen ja toteuttaen sitä arkisen tilana . Taiteelliset käytännöt ovat tunnustaneet ja puolustaneet käytöstä poistetun teollisen tilan merkitystä sellaisenaan, ja niiden saavuttama menestys on vaikuttanut kaupunkisuunnitteluun ja politiikkaan. Taiteelliset käytännöt on luokiteltu kulttuuriksi , ja kulttuurista on tullut suunnittelun väline käytöstä poistettujen teollisten tilojen elvyttämisessä. Argumentille antavat empiiristä tukea Kaapelitehdasta ja Suvilahden aluetta käsittelevät tapaustutkimukset, joissa käsitellään myös Kaapelitehtaan esimerkin vaikutusta Suvilahden suunnitteluprosessiin. Tutkimuksen pääosio koostuu neljästä vertaisarvioiduissa tieteellisissä aikakauskirjoissa julkaistusta artikkelista. Ensimmäinen artikkeli analysoi spekulatiivista jälleenrakentamista, saneerausta ja spekulatiivista saneerausta ideaalityyppisinä käytäntöinä käytöstä poistetun teollisen tilan muuttamiseksi kayttäen lähtökohtana kriittisen talousmaantieteen, taidehistorian ja urbaanin semiologian piirissä käytyjä keskusteluja. Artikkelissa käsitellään arkkitehtuurin roolia staattisen aikakäsityksen ilmaisijana. Esittämällä arkkitehtonisen kohteen sijoittuneena tulevaisuuteen tai menneisyyteen analysoidut käytännöt hämärtävät arkkitehtuuriin prosessina liittyvää yhteiskunnallista ja poliittista kontekstia. Toinen artikkeli käsittelee Gordon Matta-Clarkin, Robert Smithsonin ja Bernd ja Hilla Becherin taideteoksia ja esittelee negativiteetin käsitteen teollisessa arkkitehtuurissa. Sen sijaan että ne esittäisivät ja toteuttaisivat käytöstä poistetun teollisen tilan korjaamista vaativana ongelmana, käsitellyt taideteokset tunnustavat sen vallitsevassa, käytöstä poistetussa olomuodossaan. Käsitystä negativiteetin esittämisestä teollisessa tilassa teoretisoidaan suhteessa käytöstä poistetun tilan esittämiseen itsessään negatiivisena. Kolmannen artikkelin aiheena on Pro Kaapeli-liike ja sen rooli Kaapelitehtaan muodonmuutoksessa vuosina 1989-1991. Artikkelissa tarkastellaan konfliktia Helsingin kaupungin hallinnon ja Pro Kaapeli-liikkeen välillä. Artikkelissa esitellyn tyhjän tilan käsitteen avulla tutkitaan sitä, miten Pro Kaapeli-liike käytti hyväkseen käytöstä poistetun teollisen tilan tyhjyyttä. Liike ei kyseenalaistanut käsitystä käytöstä poistetusta tilasta tyhjänä , vaan pikemminkin tyhjyydestä esitetyn negatiivisen tulkinnan. Se haastoi Kaapelitehtaan purkamista ja saneerausta koskevat suunnitelmat vetoamalla tilan käytön tai funktion sijasta sen tyhjyyteen. Pro Kaapeli-liikkeelle tilan tyhjyys ei ollut korjaamista vaativa seikka, vaan tyhjä tila hyväksyttiin lähtökohdaksi jatkuville muutoksille pohjaavissa tilallisissa käytännöissä. Neljäs artikkeli on tapaustutkimus Helsingin Suvilahden käynnissä olevasta muutosprosessista. Helsingin kaupungin suunnitteluprojektissa Suvilahden teollisten tilojen muuttamiseksi kulttuurilla on ollut keskeinen rooli. Artikkelissa esitellään käsitteet kulttuuritehdas ja kulttuurinen hallinnallisuus, ja tutkitaan Kaapelitehtaan esimerkin vaikutusta Suvilahden suunnitteluprosessiin. Pro Kaapeli-liikkeen menestys Kaapelitehtaan puolustamisessa kyseenalaisti negatiivisia käsityksiä käytöstä poistetusta teollisesta tilasta, mutta samalla se myös loi tahtomattaan pohjan kulttuurin hyödyntämiselle käytöstä poistettujen tilojen elvyttämisen välineenä. Pro Kaapeli-liikkeen spontaanit käytännöt on tunnustettu kulttuuriksi , ja kulttuuria on käytetty suunnittelun välineenä Suvilahden uudistusprosessissa. Artikkeli käsittelee kulttuuritehdasta mallina elvytetylle käytöstä poistetulle teolliselle tilalle, joka on myös Suvilahden suunnittelun tavoitteena. Suunnittelijat kannustavat spontaaneja kulttuurisia käytäntöjä, koska niillä on havaittu olevan vaikutusta käytöstä poistetun teollisen tilan elvyttämisessä. Suunnittelun käytäntö, joka jättää huomiotta kulttuurin sisällön keskittyen sen sijaan kulttuurin vaikutuksiin yhteiskunnalle ja kaupungille, käsitteellistetään artikkelissa kulttuuriseksi hallinnallisuudeksi. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-952-10-7659-6 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject public Policy (Urban Studies) fi
dc.title From factory to culture factory : Transformation of obsolete industrial space as a social and spatial process en
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.opn Gandy, Matthew fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
fromfact.pdf 242.3Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account