Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Työntekijän salassapitovelvollisuus ja työnantajan keinot suojautua työntekijän aiheuttamilta tietovuodoilta

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.author Rantakari, Heidi fi
dc.date.accessioned 2012-10-12T09:24:55Z
dc.date.available 2012-10-12T09:24:55Z
dc.date.issued 2012-10-12
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37202
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden arkistokappaleet ovat luettavissa Helsingin yliopiston kirjastossa. Hae HELKA-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka/index.htm). fi
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Helsinki University Library. Search HELKA online catalog (http://www.helsinki.fi/helka/index.htm). en
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Helsingfors universitets bibliotek. Sök i HELKA-databasen (http://www.helsinki.fi/helka/index.htm). sv
dc.description.abstract Tutkielman tarkoituksena on selvittää työntekijän salassapitovelvollisuuden sisältöä lainsäädännössä, ja tutkia lainsäädännön tarjoamia keinoja ehkäistä työntekijän aiheuttamia tietovuotoja. Työntekijän yleistä salassapitovelvollisuutta on säännelty työsopimuslaissa (TSL), rikoslaissa (RL) ja laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (SopMenL). Säännökset poikkeavat jonkin verran toisistaan erityisesti salassapitovelvollisuuden keston suhteen, mikä voi aiheuttaa sekaannusta erityisesti entisten työntekijöiden kohdalla. Toinen ongelmallinen seikka säädösten välisessä suhteessa on niiden epäjohdonmukainen terminologia: TSL:ssa puhutaan liike- ja ammattisalaisuuksista, RL:ssa yrityssalaisuuksista ja SopMenL:ssa liikesalaisuuksista. Työoikeudellisessa kirjallisuudessa näiden katsotaan vastaavan jotakuinkin toisiaan, mutta esimerkiksi RL:n yrityssalaisuuden määritelmässä liike- ja ammattisalaisuudet ovat ikään kuin yksi yrityssalaisuuksien alakategorioista. Lainsäädäntö tarjoaa useita keinoja liikesalaisuuksien vuotamisen ehkäisemiseen. Osa näistä soveltuu myös sellaisten tilanteiden selvittämiseen, jossa työntekijää jo epäillään tietovuodosta. Tässä tutkielmassa käsiteltäviä suojautumiskeinoja ovat ensinnäkin työntekijän taustojen tarkastaminen ja siihen liittyen turvallisuusselvitykset, henkilöluottotietojen tarkastaminen sekä huumausainetestit. Tämän lisäksi käsittelen kilpailukielto- ja salassapitosopimuksia, joista ainoastaan ensin mainittuja säännellään lailla. Oma lukunsa on myös työnantajan sisäisillä ohjeilla. Tarkastelussa ovat lisäksi teknisin menetelmin toteutettava valvonta, johon tässä tutkielmassa luetaan kameravalvonta sekä sähköpostien ja sähköpostin tunnistamistietojen käsittely. Ensisijaisina suojautumiskeinoina työntekijöiden yksityisyyden suojan kannalta voidaan pitää kilpailukielto- ja salassapitosopimuksia, sisäisiä ohjeita ja huolellisuutta rekrytoinnissa. Nämä lienevät myös preventiivisen vaikutuksen osalta tehokkaimpia suojauskeinoja. Muut tutkielmassa käsiteltävät keinot ovat lähtökohtaisesti säännöstenkin näkökulmasta toissijaisia keinoja. Niitä voidaan käyttää siis silloin, jos se on välttämätöntä ja tietojen suojauksesta on huolehdittu muulla tavoin asianmukaisesti. fi
dc.language.iso fi fi
dc.title Työntekijän salassapitovelvollisuus ja työnantajan keinot suojautua työntekijän aiheuttamilta tietovuodoilta fi
dc.type Thesis fi
dc.type.ontasot Pro gradu -työ fi
dc.type.dcmitype text fi
dc.subject.discipline Työoikeus fi

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account