Työntekijän salassapitovelvollisuus ja työnantajan keinot suojautua työntekijän aiheuttamilta tietovuodoilta

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Law en
dc.contributor Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten sv
dc.contributor.author Rantakari, Heidi
dc.date.accessioned 2012-10-08T09:00:18Z
dc.date.accessioned 2015-08-07T10:10:47Z
dc.date.available 2012-10-08T09:00:18Z
dc.date.available 2015-08-07T10:10:47Z
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201508062701
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37202
dc.description.abstract Tutkielman tarkoituksena on selvittää työntekijän salassapitovelvollisuuden sisältöä lainsäädännössä, ja tutkia lainsäädännön tarjoamia keinoja ehkäistä työntekijän aiheuttamia tietovuotoja. Työntekijän yleistä salassapitovelvollisuutta on säännelty työsopimuslaissa (TSL), rikoslaissa (RL) ja laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (SopMenL). Säännökset poikkeavat jonkin verran toisistaan erityisesti salassapitovelvollisuuden keston suhteen, mikä voi aiheuttaa sekaannusta erityisesti entisten työntekijöiden kohdalla. Toinen ongelmallinen seikka säädösten välisessä suhteessa on niiden epäjohdonmukainen terminologia: TSL:ssa puhutaan liike- ja ammattisalaisuuksista, RL:ssa yrityssalaisuuksista ja SopMenL:ssa liikesalaisuuksista. Työoikeudellisessa kirjallisuudessa näiden katsotaan vastaavan jotakuinkin toisiaan, mutta esimerkiksi RL:n yrityssalaisuuden määritelmässä liike- ja ammattisalaisuudet ovat ikään kuin yksi yrityssalaisuuksien alakategorioista. Lainsäädäntö tarjoaa useita keinoja liikesalaisuuksien vuotamisen ehkäisemiseen. Osa näistä soveltuu myös sellaisten tilanteiden selvittämiseen, jossa työntekijää jo epäillään tietovuodosta. Tässä tutkielmassa käsiteltäviä suojautumiskeinoja ovat ensinnäkin työntekijän taustojen tarkastaminen ja siihen liittyen turvallisuusselvitykset, henkilöluottotietojen tarkastaminen sekä huumausainetestit. Tämän lisäksi käsittelen kilpailukielto- ja salassapitosopimuksia, joista ainoastaan ensin mainittuja säännellään lailla. Oma lukunsa on myös työnantajan sisäisillä ohjeilla. Tarkastelussa ovat lisäksi teknisin menetelmin toteutettava valvonta, johon tässä tutkielmassa luetaan kameravalvonta sekä sähköpostien ja sähköpostin tunnistamistietojen käsittely. Ensisijaisina suojautumiskeinoina työntekijöiden yksityisyyden suojan kannalta voidaan pitää kilpailukielto- ja salassapitosopimuksia, sisäisiä ohjeita ja huolellisuutta rekrytoinnissa. Nämä lienevät myös preventiivisen vaikutuksen osalta tehokkaimpia suojauskeinoja. Muut tutkielmassa käsiteltävät keinot ovat lähtökohtaisesti säännöstenkin näkökulmasta toissijaisia keinoja. Niitä voidaan käyttää siis silloin, jos se on välttämätöntä ja tietojen suojauksesta on huolehdittu muulla tavoin asianmukaisesti. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.title Työntekijän salassapitovelvollisuus ja työnantajan keinot suojautua työntekijän aiheuttamilta tietovuodoilta fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.subject.discipline Labour law en
dc.subject.discipline Työoikeus fi
dc.subject.discipline Arbetsrätt sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201508062701

Files in this item

Files Size Format View
Gradu_Rantakari.pdf 595.2Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record