Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Paha puoliso, huono huoltaja - syyllisyys avioerossa ja lapsen huollossa 1900-luvulla

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.author Kangas, Jenni fi
dc.date.accessioned 2012-10-12T10:01:01Z
dc.date.available 2012-10-12T10:01:01Z
dc.date.issued 2012-10-12
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37214
dc.description.abstract Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Oikeustieteellinen tiedekunta Laitos/Institution– Department Yksityisoikeuden laitos Tekijä/Författare – Author Jenni Maria Kangas Työn nimi / Arbetets titel – Title Paha puoliso, huono huoltaja - Syyllisyys avioerossa ja lasten huollossa 1900-luvulla Oppiaine /Läroämne – Subject Perhe- ja jäämistöoikeus Työn laji/Arbetets art – Level Pro gradu-tutkielma Aika/Datum – Month and year Toukokuu 2012 Sivumäärä/ Sidoantal – Number of pages X+ 88 Tiivistelmä/Referat – Abstract Voimassa olevassa perhelainsäädännössä syyllisyydellä ei ole merkitystä. Vuoden 1734 laissa syyllisyys puolestaan oli ensi käden kriteerinä niin avioerossa kuin lasten huollossakin. Avioero oli mahdollinen vain, jos toinen puolisoista oli syyllistynyt avioeroon johtaneeseen tekoon. Lapsen huolto uskottiin syyttömälle puolisolle. Tässä työssä tutkitaan avioerossa ja lapsen huollossa tapahtunutta kehitystä Suomessa 1900-luvulla. Pyrkimyksenä on selvittää kuinka syyllisyys avioeroon on vaikuttanut vanhemman asemaan huoltajana. Tutkimus kohdistuu ajanjaksolle, joka sijoittuu kutakuinkin vuoden 1898 holhouslain ja vuonna 1987 uudistetun avioliittolain välille. Samalla pyritään selvittämään minkälainen vaikutus oikeuskäytännöllä on tässä kehityksessä ollut. Näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan etenemällä kronologisesti ja arvioimaan aina kullekin ajanjaksolle ominaisia muutoksia. Vuoden 1734 lain naimiskaari perustui siis vahvasti syyllisyysperiaatteelle. Avioero oli mahdollista vain, jos toinen puoliso oli syyllinen avioeroon. Syyllisyys vaikutti suoraan lapsen huoltoon, sillä syyllinen puoliso erotettiin huollosta. Paha puoliso oli siis huono huoltaja. Vuoden 1929 avioliittolaki toi syyllisyysperiaatteen rinnalle välirikkoperiaatteen. Syyllisyyden merkitys väheni ja samalla äitien suosio huoltajana kasvoi. Korkeimman oikeuden toimivaltaan kuuluneella erivapausmenettelyllä oli vaikutuksensa välirikkoperiaatteen hyväksymiseen sekä äidin hoivan ihanteen syntyyn. 1940-luvulla isien asema alkoi kuitenkin vahvistua korkeimman oikeuden myöntäessä huollosta erotetulle vanhemmalle oikeuden tavata lastaan. Samoihin aikoihin mahdollistui myös avioeron yhteydessä tehdyn huoltopäätöksen muuttaminen. Huoltopäätös saatettiin muuttaa nyt syyllisen puolison eduksi, sillä syyllisyydellä ei ollut uutta huoltoratkaisua tehtäessä merkitystä. Paha puoliso ei enää välttämättä ollut huono huoltaja. Oikeuskäytännöllä on siis ollut ratkaiseva rooli tutkimuksen kohteena olevassa kehityksessä. Avioerosäännöksiin hyväksyttiin sopimusvapauden periaate vuonna 1948, kun asumuserosäännökset lisättiin avioliittolakiin. Syyllisyyden merkitys väheni näin myös avioerossa. 1960-luvulta alkoi kehitys, jonka voidaan sanoa johtaneen nykyiseen tilanteeseen, jossa puolisot ovat huoltajina periaatteessa tasaveroisessa asemassa. Syyllisyys poistui lapsenhuoltolain voimaantultua vuonna 1984 ja samassa yhteydessä yhteishuolto avioeron jälkeen tuli mahdolliseksi, siitä tuli jopa pääsääntö huollosta päätettäessä. Neljä vuotta myöhemmin syyllisyys poistettiin myös avioerosäännöksistä avioliittolain uudistuksen yhteydessä. Syyllisyydellä ei siis ole enää siitä lähtien ollut merkitystä. Pahan puolison ja hyvän huoltajan roolit ovat muuttuneet huomattavasti tutkittavalla ajanjaksolla. Lainsäädäntö jopa suojaa pahan puolison oikeuksia velvoittamalla hyvän huoltajan huolehtimaan näiden oikeuksien toteutumisesta. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Avioero, lapsen huolto, huoltaja, syyllisyys Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kirjasto fi
dc.language.iso fi fi
dc.title Paha puoliso, huono huoltaja - syyllisyys avioerossa ja lapsen huollossa 1900-luvulla fi
dc.type Thesis fi
dc.type.ontasot Pro gradu -työ fi
dc.type.dcmitype text fi
dc.subject.discipline Perhe- ja jäämistöoikeus fi

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
GRADU Jenni Kangas.pdf 672.4Kb PDF View/Open
Tiivistelmä Jenni Kangas.pdf 58.00Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account