Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Sitä saa, mitä tilaa? Hyvinvointivaltion koetut seuraukset Visegrád-maissa

Show simple item record

dc.contributor.author Soini, Maija
dc.date.accessioned 2012-10-31T09:03:01Z
dc.date.available 2012-10-31T09:03:01Z
dc.date.issued 2012-04-30
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37351
dc.description Pro gradu -tutkielma: Turun yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, 2012.
dc.description.abstract Tutkimuksessa tarkastellaan kokemuksia hyvinvointivaltion seurauksia Puolassa, Slovakiassa, Tšekissä ja Unkarissa eli Visegrád-maissa. Tutkimus paikantuu hyvinvointivaltion kannatusperustan tutkimukseen. Koettuja seurauksia tarkastellaan moraalisten, taloudellisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien kautta. Olettamuksena on, että erilaiset yksilölliset intresseihin ja ideologioihin liittyvät tekijät selittävät kokemuksia. Visegrád-maissa hyvinvointivaltioiden juuret ovat bismarckilaisessa sosiaalivakuutuksessa ja reaalisosialismin perinnössä. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen maiden sosiaalipoliittiset reformit ovat tuottaneet erilaisia poikkeustilassa olevien hyvinvointivaltioiden ratkaisuja sosiaalisiin ongelmiin. Tämän kehityksen pohjalta tarkastellaan maittain mahdollisia yhteneväisyyksiä ja eroja koetuissa seurauksissa. Aineistona tutkimuksessa on European Social Survey (ESS) tutkimusaineisto vuodelta 2008. Tutkimus on kvantitatiivinen ja aineiston analyysissä käytetään kuvailevia menetelmiä, faktorianalyysiä sekä lineaarista regressioanalyysiä. Hyvinvointivaltion kannatusperustan osalta tutkimuksessa ei ole olennaista se, millaisia hyvinvointivaltion todelliset moraaliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset ovat, vaan se, millaisina ihmiset kokevat nämä seuraukset. Mikäli ihmiset arvioivat hyvinvointivaltion aiheuttavan vain negatiivisia seurauksia yhteiskunnalle, on mahdollista, että hyvinvointivaltion saama kannatus ja ihmisten osoittama luottamus järjestelmää kohtaan heikkenee. Tulosten perusteella koetut negatiiviset moraaliset ja taloudelliset seuraukset ovat kaikissa Visegrád-maissa koettuja positiivisia sosiaalisia seurauksia yleisempiä. Unkarin kohdalla ihmisten kokemat seuraukset ovat erityisen negatiivisia. Puolan,Slovakian ja Tšekin osalta kokemukset ovat lähempänä toisiaan ja myönteisemmät kokemukset ovat hieman yleisempiä. Seurausten taustalla vaikuttavia seikkoja mittaavat intressit eli vastaajan ikä, sukupuoli, koulutusaste ja koettu subjektiivinen tulotaso selittävät heikosti koettuja seurauksia. Selitysvoimaisempia ovat ideologiset tekijät eli miten vastaaja on sijoittanut itsensä vasemmisto-oikeisto -akselille, miten egalitaariset hänen arvonsa yleisesti ovat, kuinka paljon hän odottaa julkisen vallan vastuuta hyvinvoinnin takaamisesta sekä miten vastaaja suhtautuu työttömiin. Kokemuspohjainen hyvinvointivaltion kannatusperusta on näissä maissa hatara, mutta hyvinvointivaltion taustalla olevia arvoja kannatetaan. fi
dc.language.iso fi fi
dc.title Sitä saa, mitä tilaa? Hyvinvointivaltion koetut seuraukset Visegrád-maissa fi
dc.type Opinnäyte fi
dc.subject.ysa hyvinvointivaltio
dc.subject.ysa Puola
dc.subject.ysa Slovakia
dc.subject.ysa Tšekki
dc.subject.ysa Unkari
dc.subject.ysa Visegrád

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
Soini_gradu_2012.pdf 1.488Mb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account