Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Construction of Civil Society in Estonia : Discursive and Institutional Changes

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Sociology en
dc.contributor.author Rikmann, Erle fi
dc.date.accessioned 2012-11-05T10:19:08Z
dc.date.available 2012-11-21 fi
dc.date.available 2012-11-05T10:19:08Z
dc.date.issued 2012-12-01 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-9949-29-061-1 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37397
dc.description.abstract Construction of Civil Society in Estonia: Discursive and Institutional Changes The dissertation is a study of the emergence of civil society in Estonia on a discursive as well as institutional level. More precisely, I analyse a process which might be called the construction of civil society , i.e., how a new set of knowledge (a new discourse) has appeared in Estonia; and how it has developed and become institutionalised in terms of both form and content. This development has, among other things, been influenced by a transmission of transnational models, but also by structural features of the recipient society. The study s theoretical framework and key concepts rely above all on an approach characteristic for the sociology of knowledge. In explaining Estonian developments and peculiarities, I also analyse the consequences of the rapid transformation that has taken place in the post-Soviet societies. The thesis consists of seven articles and an integrative summary chapter. The articles have been divided into three groups based on subjects: (i) Estonian civil society in its early development, (ii) the consolidation and the problems of civil society in Estonia, and (iii) Estonian civil society in a comparative perspective. I have combined different methods in order to obtain empirical sensitivity: I have studied NGOs through questionnaires and interviews with their representatives as well as through data from the registry. I have conducted in-depth interviews with other social groups or agents who have played an important role in the development of civil society with their specific values, social identities and knowledge of civil society. The use of multi-perspective methods and the theoretical framework of the sociology of knowledge provides the study with new information on the development of civil society in Estonia. It shows the social context in which the construction of civil society started, the main actors, and the special features of civil society in contemporary Estonia. Discursive and institutional developments seem to take place at different pace in different parts of society. This, in turn, has an impact on the domestication and naturalisation of new knowledge. Hence, the outcome may significantly differ from the original transnational model. This asymmetry of discursive and institutional changes causes tension in a society and its power structure. The selective nature of the domestication of transnational models in rapidly changing societies may also explain the differences in how civil society has developed in different post-Socialist countries. Keywords Estonia, civil society, discursive and institutional changes, Project Civil Society, domestication, objectivated knowledge en
dc.description.abstract Viron kansalaisyhteiskunnan rakentuminen: diskurssin ja instituutioiden kehitys Väitöskirja käsittelee Viron kansalaisyhteiskunnan kehkeytymistä sekä diskurssin että instituutioiden kannalta. Analysoin kehityskulkua jota voidaan nimittää kansalaisyhteiskunnan rakentumiseksi , eli uuden tiedon (uuden diskurssin) saapumista Viroon sekä sen kehitystä ja institutionalisoitumista niin muodoltaan kuin sisällöltään. Tähän kehitykseen ovat vaikuttaneet sekä ylirajaisten mallien välittyminen Viroon että sen oman yhteiskunnan rakenteelliset ominaisuudet. Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta ja keskeiset käsitteet ovat luonteeltaan tiedonsosiologisia. Viron kehityksen ja sen erityispiirteiden selittämiseksi tarkastelen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisten yhteiskuntien nopeaa muutosta. Viimeisen sadan vuoden aikana Viro on toistuvasti kokenut koko yhteiskuntarakenteensa mullistuksen. Tämän vuoksi uuden tiedon ja uusien toimintastrategioiden kehkeytyminen ja institutionalisoituminen ovat siellä selkeämmin nähtävissä kuin vakaamman diskurssijärjestyksen yhteiskunnissa. Väitöskirja koostuu seitsemästä artikkelista ja niitä yhdistävästä yleiskatsauksesta. Artikkelit on aiheidensa mukaan jaettu kolmeen ryhmään: (i) Viron kansalaisyhteiskunnan kehkeytyminen; (ii) sen vakiintuminen ja keskeiset ongelmat; sekä (iii) Viron kansalaisyhteiskunta kansainvälisessä vertailussa. Olen tutkimuksessani käyttänyt erilaisia metodeja: järjestöjä on tutkittu sekä kyselylomakkeiden, haastattelujen että rekisteritietojen avulla. Olen kartoittanut haastatteluissa paitsi järjestöaktiivien, myös toisten kansalaisyhteiskunnan kehitykseen vaikuttaneiden tahojen näkemyksiä. Tutkimus näyttää kansalaisyhteiskunnan rakentumisen yhteiskunnalliset yhteydet, sen tärkeimmät toimijat sekä nyky-Viron kansalaisyhteiskunnan erityispiirteet. Diskurssin ja instituutioiden kehitys näyttää tapahtuvan eri nopeudella yhteiskunnan eri osissa. Sillä puolestaan on vaikutuksensa uuden tiedon vastaanottamiseen ja kotoutumiseen. Lopputulos voi täten huomattavasti poiketa alkuperäisestä ylirajaisesta mallista. Mainittu diskursiivisen ja institutionaalisen kehityksen epäsymmetria synnyttää jännitteitä yhteiskunnassa ja sen valtarakenteissa. Erot siinä, miten kansalaisyhteiskunta on kehittynyt reaalisosialismin jälkeisissä yhteiskunnissa, selittyvät sillä että kansainväliset mallit on omaksuttu valikoivasti. Avainsanat Viro, kansalaisyhteiskunta, diskurssin ja instituutioiden muutos, Project Civil Society, domestication, objektivoitu tieto fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Institute of International and Social Studies, Tallinn University fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject sosiologia fi
dc.title Construction of Civil Society in Estonia : Discursive and Institutional Changes en
dc.title.alternative Viron kansalaisyhteiskunnan rakentuminen: diskurssin ja instituutioiden kehitys fi
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Alapuro, Risto fi
dc.ths Lagerspetz, Mikko fi
dc.opn Vogt, Henri fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account