Student motivation and well-being : Achievement goal orientation profiles, temporal stability, and academic and socio-emotional outcomes

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8201-6
Title: Student motivation and well-being : Achievement goal orientation profiles, temporal stability, and academic and socio-emotional outcomes
Author: Tuominen-Soini, Heta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
University of Helsinki, Helsinki Collegium for Advanced Studies
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The purpose of this dissertation was to examine students achievement goal orientation profiles, the stability and change in these profiles, and academic and socio-emotional outcomes. Accordingly, Study I examined lower and upper secondary school students (N = 1321) achievement goal orientation profiles and the differences in general and academic well-being and academic achievement; Study II investigated the temporal stability in lower (N = 530) and upper secondary school (N = 519) students achievement goal orientation profiles preceding educational transitions and the differences in motivation and academic achievement; and Study III examined students (N = 579) achievement goal orientation profiles, temporal stability, and the differences in academic well-being across an educational transition as well as the parallel changes in motivation and well-being. Utilizing a person-centred approach and latent profile analysis, distinct groups of students with different motivational profiles were extracted with considerable consistency in the profiles across all studies and academic contexts. Groups with a dominant tendency towards mastery (mastery-oriented students), performance (success-oriented and/or performance-oriented students), and avoidance (avoidance-oriented and/or disengaged students) as well as a group of students without a dominant tendency towards any specific achievement goal orientation (indifferent students) were found. Students predominantly emphasizing mastery displayed the most adaptive pattern of academic and socio-emotional functioning. Students preference for performance-related goals and outcomes was, in turn, related to some adjustment problems and socio-emotional vulnerability. For example, both the mastery- and success-oriented students were highly engaged in studying, found their schoolwork meaningful, and were doing well in school, although the success-oriented students stronger concerns with performance made them more vulnerable to emotional distress and school burnout. The indifferent students represented the typical student who acknowledges the goals of learning and doing well in school, but at the same time tries to minimize the effort and time spent on studying. Their motivation for learning and studying was less than optimal but, then again, they did not seem to have any particular problems either. Students deliberately aiming to avoid schoolwork showed the most maladaptive pattern of academic and socio-emotional functioning; for example, they displayed relatively low engagement and academic achievement and high levels of cynicism and inadequacy. The motivational profiles were rather stable over time. Around 60% of lower and upper secondary school students displayed identical motivational profiles within and between the school years, and half of the students displayed identical profiles across the transition to upper secondary education. In addition, most of the changes in the group memberships were directed towards neighbouring groups, and there were only few clear changes. The results support the conception of achievement goal orientation as a disposition that reflects students generalized beliefs and tendencies to select certain goals and to favour certain outcomes. In conclusion, secondary school students endorse multiple achievement-related goals and outcomes simultaneously, and the patterns of these strivings are differentially associated with academic and socio-emotional functioning, yet rather stable both preceding and across educational transitions. The findings demonstrate the importance of including measures of well-being when evaluating the role of achievement goal orientations in learning and achievement. The results show that the educational transition periods for youth are not entirely characterized by either school disengagement and distress or school engagement and well-being. It is therefore crucial to focus on individual development in motivation and well-being; some students encounter declining motivation and different types of adjustment problems, while some navigate this phase without notable problems, and some even become increasingly motivated and engaged in studying.Tämä väitöstutkimus tarkasteli nuorten opiskelumotivaation ja hyvinvoinnin yhteyksiä ja kehitystä ennen koulutussiirtymiä ja koulutussiirtymän aikana. Tutkimuksessa hyödynnettiin henkilösuuntautunutta näkökulmaa, jossa keskeistä on erilaisten yhtenäisten osaryhmien tunnistaminen ja niiden välisten erojen tarkastelu. Ryhmittely tehtiin tavoiteorientaatioiden eli oppimiseen ja suoriutumiseen liittyvien suuntautumistapojen perusteella. Ensimmäisen osatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia tavoiteorientaatioprofiileja voidaan tunnistaa yhdeksännellä luokalla ja lukiossa (N = 1321) ja miten erilaisen tavoiteorientaatioprofiilin omaavat nuoret eroavat toisistaan yleisen ja kouluun liittyvän hyvinvoinnin sekä koulumenestyksen suhteen. Toinen osatutkimus tarkasteli tavoiteorientaatioprofiilien ajallista pysyvyyttä ja muutoksia ennen koulutussiirtymiä yhdeksännellä luokalla (N = 530) ja lukiossa (N = 519) sekä tavoiteorientaatioryhmien eroja muiden motivaatiomuuttujien ja koulumenestyksen suhteen. Kolmas osatutkimus täydensi aiempia tutkimuksia tarkastelemalla nuorten (N = 579) tavoiteorientaatioprofiileja, niiden ajallista pysyvyyttä siirryttäessä toisen asteen koulutukseen, ryhmien eroja kouluun liittyvässä hyvinvoinnissa sekä motivaation ja hyvinvoinnin rinnakkaisia muutoksia. Malliperustaisen ryhmittelyanalyysin avulla nuoret jaettiin heidän tavoiteorientaatioprofiiliensa perusteella oppimista (oppimisorientoituneet), suoriutumista (menestys- ja/tai suoritusorientoituneet) ja välttelemistä (välttämisorientoituneet ja/tai irrottautuneet) korostaviin osaryhmiin sekä ryhmään, jolla ei korostu mikään tietty tavoiteorientaatio (sitoutumattomat). Hyvin samankaltaisia ryhmiä löydettiin kaikissa osatutkimuksissa sekä eri opiskelukonteksteissa. Eri tavoin orientoituneet nuoret erosivat toisistaan odotusten mukaisesti niin muiden motivaatiomuuttujien, hyvinvoinnin kuin koulumenestyksenkin suhteen. Oppimisorientoituneet nuoret korostivat kouluun liittyvissä pyrkimyksissään uusien asioiden oppimista ja tiedonhallintaa, mikä oli yhteydessä koulunkäynnin mielekkäänä kokemiseen, koulutustavoitteisiin sitoutumiseen, hyvään koulumenestykseen ja hyvinvointiin. Myös menestysorientoituneet nuoret tavoittelivat oppimista, olivat sitoutuneita opiskeluun ja menestyivät koulussa hyvin, mutta toisaalta voimakas pyrkimys menestymiseen oli yhteydessä epäonnistumisen pelkoon ja alttiuteen erilaisille hyvinvoinnin ongelmille, kuten koulu-uupumukselle ja stressille. Suurin ryhmä oli sitoutumattomien joukko, joka toisaalta tunnusti opiskelun ja arvosanojen merkityksen, mutta toisaalta oli jokseenkin haluton panostamaan niiden tavoitteluun. Välttämisorientoituneet nuoret halusivat välttää opiskelun rasituksia ja selvitä koulunkäynnistä mahdollisimman vähällä. Sitoutumattomien ja välttämisorientoituneiden nuorten motivationaaliset profiilit olivat kielteisempiä kuin oppimis- ja menestysorientoituneiden ja he myös kokivat koulunkäynnin vähemmän mielekkäänä. Lisäksi välttämisorientoituneiden koulumenestys oli heikkoa ja he kokivat kyynisyyden ja riittämättömyyden tunteita koulussa. Ryhmät olivat ajallisesti melko pysyviä lukuvuoden sisällä, lukuvuosien välillä ja jopa koulutussiirtymän aikana. Motivationaalinen profiili oli pysyvä 60 %:lla nuorista ennen koulutussiirtymää ja 50 %:lla koulutussiirtymän aikana. Lisäksi muutokset ryhmäjäsenyyksissä suuntautuivat toisiin samankaltaisiin ryhmiin ja muutoksia ääripäihin oli vain vähän. Tulokset tukevat ajatusta, että tavoiteorientaatiot kuvastavat melko pysyviä yleistyneitä uskomuksia ja suuntautumistapoja, jotka seuraavat opiskelijoita erilaisiin oppimistilanteisiin. Tutkimus osoittaa, että tutkittaessa nuorten opiskelumotivaatiota ja koulusuoriutumista, on erittäin tärkeää tarkastella samanaikaisesti myös sosio-emotionaalista hyvinvointia. Myös yksilöllisten kehityspolkujen tarkastelu on tärkeää, sillä tulosten mukaan nuoruudessa koulutussiirtymien aikaan vain osalla nuorista opiskelumotivaatio laskee ja heillä on erilaisia hyvinvoinnin ongelmia, kun taas toisilla ei ole suurempia ongelmia, ja jotkut nuorista jopa innostuvat opiskelusta ja sitoutuvat koulutyöhön entistä enemmän.
URI: URN:ISBN:978-952-10-8201-6
http://hdl.handle.net/10138/37422
Date: 2012-12-01
Subject: kasvatustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
studentm.pdf 1.072Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record