Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

What is Finnish about The Finns Party? Political Culture and Populism

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia fi
dc.contributor.author Ylä-Anttila, Tuukka fi
dc.date.accessioned 2012-11-07T13:01:05Z
dc.date.available 2012-11-07T13:01:05Z
dc.date.issued 2012-11-07
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37445
dc.description.abstract This Master’s thesis focuses on the arguments and justifications of Finns Party (Perussuomalaiset, PS) candidates before the Finnish parliamentary elections of 2011, where the populist party succeeded tremendously, over quadrupling its share of votes. The context is one of a rising tide of nationalist populism in Scandinavia and elsewhere in Europe. Other studies have theoretically and empirically provided some explanations for this dynamic both elsewhere and in Finland. However, a study of political sociology on the Finns Party candidates’ argumentation can shed light on the cultural specificity the nationalist populist phenomenon takes on in the Finnish case. It is argued here that this specificity is born out of the legacy of Finnish populism, nationalism and political culture, including the legacy of the Finnish Rural Party (Suomen maaseudun puolue, SMP, 1959–1995), the predecessor of the PS. Data that facilitates such an analysis is found in the Helsingin Sanomat Voting Advice Application. This political questionnaire was answered by 202 (85%) PS candidates and released online as open data, providing a unique dataset not previously available. By a content analysis informed by the justification theory of Luc Boltanski and Laurent Thévenot, the study answers the following questions: How is Finnish political culture and history visible in the way the European populist phenomenon takes its shape in the PS? Is the PS geographically divided to a rural part with SMP rural populist roots and an urban part in line with the contemporary European populist radical right? It was hypothesized that rural PS populism is more left-wing in nature and stresses rural poverty, whereas urban PS populism sees immigration issues as more salient and is more right-wing in its economic policy. The rural candidates were expected to present justifications based on equality and social justice more often, and the urban candidates to use ones based on market efficiency. This hypothesis indeed holds true, according to the results of this study, but with some critical corrections. First, the rural/urban division is not as clear-cut as hypothesized. The radical right candidates are a minority even within the urban candidates. The mainstream of rural and urban candidates was more of a left-populist nature. Second, while a gender aspect was missing from the hypothesis, gender was indeed to be considered, since the radical right candidates were even more overwhelmingly male than they were urban. Third, while there were differences between the rural and urban candidates in their usage of justifications, this varied with the question and was not as consistent as hypothesized. Nevertheless, the use of justifications based on efficiency was notable. Both rural and urban candidates often related to political issues as to be decided upon with calculations of expected consequences. This is something that is typical of Finnish political culture, and in this study, it is found to be typical of Finnish populism as well. fi
dc.description.abstract Tämä pro gradu -tutkielma keskittyy Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaiden argumentteihin ja oikeutuksiin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, joissa puolue saavutti huomattavaa menestystä ja lähes viisinkertaisti ääniosuutensa. Kansallismieliset populistipuolueet ovat nousussa muuallakin Pohjoismaissa ja Euroopassa, ja tätä kehitystä on tutkittu niin teoreettisesti kuin empiirisestikin Suomessa ja kansainvälisesti. Puolueen ehdokkaiden argumentaation tutkiminen poliittisen sosiologian keinoin voi kuitenkin antaa uutta tietoa siitä, miten populismi-ilmiö toteutuu Perussuomalaisissa erityisen suomalaisella tavalla. Tämän erityisyyden taustalla on suomalainen poliittinen kulttuuri sekä Suomen Maaseudun Puolueen (SMP, 1959–1995) perintö. Avoimena datana julkaistut ehdokkaiden vastaukset Helsingin Sanomien Vaalikoneeseen tarjoavat uudenlaisen ja ainutkertaisen kyselyaineiston tälle tutkimukselle. 202 (85 %) Perussuomalaisten ehdokasta vastasi kyselyyn. Menetelmänä käytetään sisällönanalyysia jonka luokitukset perustuvat Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n oikeuttamisteoriaan. Tutkimus vastaa seuraaviin kysymyksiin: Miten suomalainen poliittinen kulttuuri ja historia näkyvät muodossa, jonka eurooppalainen populismi-ilmiö Perussuomalaisissa saa? Onko puolue maantieteellisesti jakautunut maalaiseen SMP:läisen populismin alueeseen ja kaupunkilaiseen eurooppalaisen laitaoikeistopopulismin määrittämään alueeseen? Tutkimuksessa oletettiin, että maalainen perussuomalaisuus on vasemmistolaisempaa ja painottaa maalaista köyhyyttä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen vedoten, kun taas kaupunkilaiset perussuomalaiset ovat oikeistolaisempia, maahanmuuttopolitiikka on heille tärkeämpää ja he oikeuttavat mielipiteitään vedoten taloudelliseen tehokkuuteen. Tutkimuksen tulosten mukaan hypoteesi pitää paikkansa mutta vain tietyin tärkein korjauksin. Ensinnäkin maaseudun ja kaupungin jako ei ollut odotetun selkeä. Laitaoikeistolaiset ehdokkaat olivat vähemmistössä kaupunkilaistenkin ehdokkaiden joukossa. Niin maalais- kuin kaupunkilaisehdokkaidenkin valtavirta oli enemmänkin vasemmistopopulistista. Toiseksi, vaikka hypoteesi ei ottanut huomioon sukupuoliasetelmaa, se osoittautui tärkeäksi, sillä kaupunkilaisvoittoisuuttakin huomattavampaa oli laitaoikeistolaisten ehdokkaiden miesvoittoisuus. Kolmanneksi, maalais- ja kaupunkilaisehdokkaiden oikeuttamistavoissa oli eroja, mutta tämä vaihteli kysymyskohtaisesti eivätkä erot olleet niin yksinkertaisia kuin hypoteesi antoi olettaa. Tehokkuuteen vetoavien oikeutusten käyttö oli silti huomattavaa. Sekä maalais- että kaupunkilaisehdokkaat usein suhtautuivat poliittisiin kysymyksiin siten, että oikea ratkaisu tulee valita suorittamalla laskelmoitu arvio kunkin mahdollisen valinnan odotetuista seurauksista. Tällainen harkintaan ja laskelmointiin perustuva politiikkakäsitys on tyypillinen suomalaiselle poliittiselle kulttuurille ja tämän tutkimuksen tulosten perusteella myös suomalaisen populismin ominaispiirre. fi
dc.language.iso en fi
dc.title What is Finnish about The Finns Party? Political Culture and Populism fi
dc.type Thesis fi
dc.type.ontasot Pro gradu -työ fi
dc.type.dcmitype text fi
dc.subject.discipline Sosiologia: Yleinen sosiologia fi

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
ylaanttila2012final.pdf 663.9Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account