Early Life Origins of Severe Personality Disorders : The Helsinki Birth Cohort Study

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8418-8
Title: Early Life Origins of Severe Personality Disorders : The Helsinki Birth Cohort Study
Author: Lahti, Marius
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences, Psykologia
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Previous studies suggest that a suboptimal early life environment may predict an increased risk of adult personality disorders. However, most of this evidence is based on studies with retrospective accounts of early adversity. This retrospective design may induce a bias and hinder interpretation of the direction of causality. This thesis examines, in a longitudinal study setting, the developmental origins of personality disorders severe enough to justify hospitalisation. The focus is on pre- and postnatal growth and on parental separation in childhood due to temporary evacuations from Finland during World War II in the etiology of both any and dramatic personality disorders requiring hospitalisation. The study cohort is the Helsinki Birth Cohort Study, which comprises 13,345 individuals born 1934-1944. Data on early life growth, on childhood evacuations, and on the diagnoses of personality disorders were drawn from birth- and child welfare records and national registers. These objective record- and register-based data enabled the longitudinal design of the studies. In the current study cohort, there were 1,781 individuals who had been separated from their parents in childhood. There were 202 subjects who had been hospitalised for personality disorders, and 77 individuals with dramatic personality disorders. The results showed that a small head circumference and a small head-to-length ratio at birth predicted an increased risk of any severe personality disorder among men and a small placental surface area at birth predicted dramatic personality disorders among women. Slower gain in BMI between birth and six months of age, faster gains in weight and in BMI between six months and one year, and slower gains in weight and in BMI between seven and 11 years of age also predicted personality disorders among men. Slower height growth between two and seven years of age predicted an increased risk of personality disorders among women. The associations between infancy and childhood growth and severe personality disorders among men were especially characteristic of dramatic personality disorders, and were independent of comorbid mood disorders. Temporary separation from parents, particularly in the first five years of life, predicted an increased risk of severe personality disorders, and among men, of dramatic personality disorders. The effects of early parental separation were specific to personality disorders, since they emerged in comparisons to both healthy control participants and to individuals with other mental disorders. These longitudinal study findings strongly support an etiological role for early life, both pre- and postnatal, environmental adversity in the development of severe personality disorders, especially dramatic personality disorders. Vulnerability to severe personality disorders is developmentally programmed in early life.Varhaiskehitykselliset tekijät ennustavat vakavien persoonallisuushäiriöiden riskiä aikuisiällä Tämän pitkittäistutkimuksen tulokset tukevat vahvasti varhaiskehityksen vaikeuksien ennustavaa roolia vakavien persoonallisuushäiriöiden kehittymisessä. Vanhemmistaan lapsuudessa eroon joutuneilla sotalapsilla oli kohonnut vakavien, sairaalahoitoa vaatineiden persoonallisuus- ja päihdehäiriöiden riski aikuisiällä. Riski oli erityisen kohonnut, jos lapsi oli joutunut eroon vanhemmistaan viiden ensimmäisen elinvuoden aikana. Myös hidastunutta aivojen kasvua sikiöaikana heijastava pienempi päänympärys syntymähetkellä ennusti miehillä kohonnutta vakavien persoonallisuushäiriöiden riskiä aikuisiällä. Lisäksi kasvupoikkeamat painoindeksissä ja painossa sekä ensimmäisen elinvuoden aikana että kouluiässä ennustivat vakavia persoonallisuushäiriöitä miehillä, kun taas naisilla niitä ennusti hitaampi pituuskasvu leikki-iässä. Tulokset varhaiskehityksen vaikeuksien vaikutuksista persoonallisuushäiriöiden kehittymiseen ovat kansanterveydellisesti tärkeitä. Persoonallisuushäiriöt ovat vakavia, pitkäkestoisia mielenterveyden häiriöitä. Niihin liittyy vaikeuksia niin vuorovaikutuksellinen kuin sekä tunne- että työelämässä pärjäämisen osalta. Persoonallisuushäiriöt ennustavat kohonnutta ennenaikaisen kuolleisuuden riskiä, ja ovat yhteydessä suurempaan itsemurhien ja sydän- ja verisuonitautien riskiin. Persoonallisuushäiriöiden kehityksellisten ennustajien tunnistamisen kautta voidaan kehittää häiriöitä ennaltaehkäiseviä interventioita ja tunnistaa juuri ne lapset, ketkä voisivat hyötyä interventiosta. Tämän väitöskirjan tulosten perusteella ennustavia tekijöitä on tunnistettavissa useita jo varhaislapsuudessa. Tutkimuskohorttina toimi Helsingin Syntymäkohortti, johon kuuluu 13345 vuosina 1934-1944 syntynyttä suomalaista. Tiedot kasvusta, lapsuusiän erokokemuksista, sekä persoonallisuushäiriödiagnooseista saatiin terveydenhuollon korteista ja kansallisista rekistereistä, mikä mahdollisti tutkimuksen pitkittäisotteen. Otoksen diagnostinen seuranta kesti 35 vuotta aikuisiällä. Tänä aikana 202 kohortin jäsentä oli joutunut sairaalahoitoon persoonallisuushäiriön takia. Vanhemmistaan eroon joutuneita sotalapsia kohortissa oli 1781.
URI: URN:ISBN:978-952-10-8418-8
http://hdl.handle.net/10138/37486
Date: 2012-11-24
Subject: psykologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
lahti_dissertation.pdf 670.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record