Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Oppijoiden suomi: Koulutettujen aikuisten käsitykset ja kompetenssit

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies en
dc.contributor.author Korhonen, Seija fi
dc.date.accessioned 2012-11-12T09:05:29Z
dc.date.available 2012-12-05 fi
dc.date.available 2012-11-12T09:05:29Z
dc.date.issued 2012-12-15 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-952-10-8422-5 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37513
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/38580
dc.description.abstract Both in Finland and abroad, Finnish basic language skills are usually taught up to level B of the Common European Framework of Reference. The main objective of this study is to bring out the learners view, the perceptions and the competences of educated adults who have studied as far as this level, that is, completed the basic courses in Finnish. The number of informants totals 345. They represent 38 native languages and have studied Finnish as a second or foreign language. To obtain as comprehensive an understanding as possible of the target group s Finnish language learning, the study applies two different research methods: introspection and error analysis. Introspective data was collected with a form from all 345 informants, asking them, i.a., what do they find to be difficult and what easy in the Finnish language. The error analysis material consists of essays written by 20 informants. The basic hypothesis of this study is that socio-cultural factors such as linguistic and cultural background may affect the learners perceptions of the Finnish language and the development of their Finnish language skills. The introspective answers highlight dozens of difficult and easy aspects of the Finnish language. The informants mentioned 50 difficult and 47 easy aspects, more or less an equal amount, that is, with over one-third of the aspects found to be the same. While difficulties are mentioned more frequently, the most commonly brought up aspects come from relatively few informants. Essays conform 85% to the standards of written Finnish, and the medians of the most common types of errors are quite low. The research data points to the Finnish language not being all that difficult at least not after the completion of basic courses. Nevertheless, this study reveals a number of issues related to the learning and teaching of communicative language competences, which deserve to be contemplated to further develop Finnish-language basic courses and integrate courses of different reference levels into a constructive system that provides increasingly better support to goal-oriented learning. The results also show that it is worthwhile listening to learners voices and using introspection to support the planning of instruction: despite individual differences, the perceptions and competences show good statistical correlation. It would seem that the socio-cultural factors I have studied do not have a statistical impact on learners of this advanced level, or one could also say that the socio-cultural factors common to educated informants have a statistically homogenising influence. Keywords: Finnish as a second language, Finnish as a foreign language, perceptions, competences, introspection, error analysis en
dc.description.abstract Suomen kielen peruskielitaito-opetusta järjestetään niin Suomessa kuin ulkomaillakin pääasiassa Eurooppalaisen viitekehyksen B-taitotasoon asti. Tutkimuksen päätavoitteena on tuoda esiin tämän opin jo saaneiden eli S2-peruskurssit käyneiden koulutettujen aikuisten näkökulma suomen kieleen niin oppijoina kuin käyttäjinäkin. Informantteja on yhteensä 345, ja he edustavat 38 eri äidinkieltä. Informantit ovat opiskelleet suomea joko toisena tai vieraana kielenä. Mahdollisimman monipuolisen kuvan saamiseksi kohderyhmän suomen kielen oppimisesta, on tutkimuksessa käytetty kahta erilaista tutkimusmenetelmää eli introspektiota ja virheanalyysia. Introspektioaineisto on kerätty kaikilta 345 informantilta lomakkeella, jossa mm. kysyttiin, mikä on informanteista suomen kielessä vaikeaa ja mikä helppoa. Virheanalyysiaineistona on 20 informantin kirjoitelmat. Tutkimuksen perushypoteesi on, että muun muassa sellaiset sosiokulttuuriset tekijät kuin kieli- ja kulttuuritausta vaikuttaisivat niin oppijoiden käsityksiin suomen kielestä kuin suomen kielen taidon kehittymiseenkin. Introspektiovastauksissa on tuotu esiin kymmenittäin suomen kielen vaikeuksia ja helppouksia. Vaikeita seikkoja on mainittu 50 ja helppoja 47 eli jokseenkin yhtä paljon − yli kolmasosa niistä on samoja. Vaikeusmaininnat ovat tosin frekventimpiä, mutta yleisimminkin vaikeiksi mainitut seikat ovat jokseenkin harvoilta informanteilta; kirjoitelmat ovat puolestaan 85-prosenttisesti kirjoitetun standardin mukaista suomea, ja kirjoitelmien yleisimpienkin virhetyyppien mediaaniluvut ovat melko pieniä. Kaiken kaikkiaan suomi ei siis tutkimusaineistojen perusteella näytä olevan kovinkaan vaikea kieli, ainakaan enää peruskurssien suorittamisen jälkeen. Tutkimuksessa on kuitenkin noussut esiin monia kielellisen viestintätaidon eri kompetenssien oppimiseen ja opettamiseen liittyviä näkökohtia, joiden pohtimisesta on varmasti hyötyä, jos halutaan edelleen kehittää suomen kielen peruskurssiopetusta ja luoda eri taitotasojen kursseista entistä paremmin tavoitteellista oppimista mahdollisimman hyvin tukeva linjakas kokonaisuus. Tutkimus osoittaa myös, että oppijoiden ääntä kannattaa kuulla ja käyttää introspektiota opetuksen suunnittelun tukena: vaikka yksilöllisesti tarkasteltuna eroja onkin, korreloivat käsitykset ja kompetenssit tilastollisesti hyvin keskenään. Tutkimillani sosiokulttuurisilla tekijöillä ei näytä olevan näin edistyneillä oppijoilla tilastollista vaikutusta; tai voi myös sanoa, että koulutettuja informantteja yhdistävillä sosiokulttuurisilla tekijöillä on tilastollisesti tasapäistävä vaikutus. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-952-10-8421-8 fi
dc.relation.isformatof 2012, Kielikeskuksen julkaisuja. 1797-9242 fi
dc.relation.ispartof Kielikeskuksen julkaisuja fi
dc.relation.ispartof URN:ISSN:1797-9269 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject suomen kieli fi
dc.title Oppijoiden suomi: Koulutettujen aikuisten käsitykset ja kompetenssit fi
dc.title.alternative Perceptions and competences of adult learners of Finnish en
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (monografi) sv
dc.ths Kalliokoski, Jyrki fi
dc.opn Siitonen, Kirsti fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account