Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Renal replacement therapy in the critically ill

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
vaara_dissertation.pdf 1.745Mb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8442-3
Vie RefWorksiin
Title: Renal replacement therapy in the critically ill
Author: Vaara, Suvi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Anaesthesiology and Intensive Care Medicine
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Acute kidney injury (AKI), defined as an abrupt decrease in kidney function, is frequent among intensive care unit (ICU) patients and increases their morbidity and mortality. Severe AKI is treated with renal replacement therapy (RRT). Of all general ICU patients, 3% to 8% receive RRT for AKI. Patients with RRT have high mortality rates, up to 50% to 60%; as such, improvements in their treatment are clearly warranted. Thus, the objectives of this study were to evaluate the incidence and outcome of critically ill patients receiving RRT for AKI in Finland. The association of ICU size and presence of fluid overload at RRT initiation with outcome were investigated and the provided RRT described. Additionally, the quality of published pharmacokinetic studies in patients receiving continuous RRT was studied.

The population-based incidence of RRT for AKI, the outcome of these patients, and outcome-associated factors were evaluated first in a retrospective cohort including 24 904 adult patients treated in 24 Finnish ICUs during 2007-2008, of which 1686 (6.8%) received RRT for AKI. The population-based incidence of RRT for AKI was 20 per 100 000 adults per year. The hospital mortality of RRT-treated patients was 35%, and the 6-month mortality was 49%. Patients with RRT who were treated in small central hospitals had higher crude and adjusted hospital mortality rates compared to those treated in larger hospitals.

Second, a prospective cohort study included 296 adult patients with RRT in 17 Finnish ICUs over a five-month period in 2011-2012. The 90-day mortality of RRT-treated patients was 39%. Presence of fluid overload at RRT initiation was associated with an increased risk for 90-day mortality. RRT was initiated after a median of 14 hours from ICU admission in the presence of a median of three indications. Initially, 73% of the patients received continuous RRT and the used continuous RRT dose was in line with the current recommendations.

Altogether 49 original publications reporting pharmacokinetic results of adult critically ill patients receiving continuous RRT were included in a systematic review. The general quality of these studies was moderate, while the reporting of RRT-related parameters remained inadequate. The used continuous RRT dose was mainly according to recommendations.

In summary, the population-based incidence of RRT for AKI was broadly in line with reports from other regions. The mortality rates of these patients were high compared to other ICU-treated syndromes, but lower than previously reported for this patient group. Patients treated with RRT in small ICUs and those with fluid overload at RRT initiation demonstrated worse outcome. The reporting of parameters related to continuous RRT in pharmacokinetic studies was inadequate.Akuutti munuaisvaurio on oireyhtymä, jota luonnehtii munuaisten äkillinen toiminnanvajaus. Oireina ovat virtsanerityksen väheneminen ja kuona-aineiden kertyminen. Akuutti munuaisvaurio on yleinen tehohoidossa olevilla potilailla, ja se vaikeuttaa taudinkuvaa sekä lisää kuolleisuutta. Vaikeaa akuuttia munuaisvauriota sairastavia potilaita hoidetaan munuaiskorvaushoidolla, jota saa 3-8% kaikista yleisteho-osaston potilaista. Jopa yli puolet munuaiskorvaushoitoa saavista potilaista menehtyy, joten keinoja näiden potilaiden hoidon parantamiseen tarvittaisiin kipeästi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää akuutin munuaisvaurion vuoksi annetun munuaiskorvaushoidon esiintyvyys ja näiden kriittisesti sairaiden potilaiden ennuste. Lisäksi tutkittiin teho-osaston koon ja ennen munuaiskorvaushoidon aloitusta kertyneen elimistön nesteylimäärän ja kuoleman yhteyttä. Aiemmin julkaistujen lääkeaineiden farmakokinetiikkaa jatkuvaa munuaiskorvaushoitoa saavilla potilailla selvittäneiden tutkimusten laatua arvioitiin.

Munuaiskorvaushoidon esiintyvyyttä, potilaiden ennustetta, ja ennusteeseen liittyviä tekijöitä tutkittiin kahdessa kohorttitutkimuksessa. Ensimmäinen oli takautuva 24 904 potilaan kohortti, jossa olivat mukana 24 suomalaisella teho-osastolla vuosina 2007-2008 hoidetut potilaat, joista 1686 (6.8%) sai munuaiskorvaushoitoa. Akuutin munuaisvaurion vuoksi annetun munuaiskorvaushoidon väestöpohjaan suhteutettu ilmaantuvuus oli 20/100 000 aikuista/vuosi. Munuaiskorvaushoitoa saaneista potilaista 35% kuoli sairaalassa, ja näiden potilaiden selviytyminen oli parempaa suurilla teho-osastoilla pieniin verrattuna. Toinen, etenevä kohortti koostui 296 munuaiskorvaushoitoa 17 teho-osastolla viiden kuukauden aikana vuosina 2011-2012 saaneesta potilaasta. 90 päivän seurannassa kuolleisuus oli 39%. Merkittävä elimistön nestekertymä munuaiskorvaushoidon aloitushetkellä liittyi huonompaan ennusteeseen.

Farmakokinetiikkaa munuaiskorvaushoitoa saavilla tutkivien julkaisujen yleistä laatua ja munuaiskorvaushoitoon liittyvien tekijöiden raportointia selvitettiin systemoidulla katsauksella, joka sisälsi 49 alkuperäisjulkaisua. Näiden tutkimusten yleinen laatu oli kohtuullinen, mutta munuaiskorvaushoitoon liittyvien tekijöiden raportoinnissa oli puutteita.

Yhteenvetona, akuutin munuaisvaurion vuoksi annetun munuaiskorvaushoidon esiintyvyys oli yhteneväinen muiden maiden tilanteeseen verrattuna. Vaikka tämän potilasryhmän kuolleisuus oli suuri verrattuna muihin tehohoidossa oleviin potilasryhmiin, olivat hoidon tulokset paremmat kuin aiemmin julkaistuissa tutkimuksissa. Merkittävä nestekertymä munuaiskorvaushoidon aloitushetkellä liittyi huonompaan ennusteeseen. Aiemmissa farmakokineettisissä tutkimuksissa munuaiskorvaushoitoon liittyvien tekijöiden raportointi oli puutteellista.
URI: URN:ISBN:978-952-10-8442-3
http://hdl.handle.net/10138/37516
Date: 2012-12-14
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account