Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Psychological and psychophysiological functioning of young adults born preterm: The Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteiden laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, beteendevetenskapliga fakulteten, institutionen för beteendevetenskaper sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences, psykologia en
dc.contributor.author Pyhälä, Riikka fi
dc.date.accessioned 2012-11-13T09:22:03Z
dc.date.available 2012-11-21 fi
dc.date.available 2012-11-13T09:22:03Z
dc.date.issued 2012-12-01 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-952-10-8431-7 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37533
dc.description.abstract Improvements in neonatal intensive care during the last few decades have led to a remarkable improvement in the survival rates of preterm infants born with very low birth weight (< 1500 g; VLBW). However, VLBW may have a cost for the physical, psychosocial and cognitive development of the survivors. Nevertheless, there has been little research into the long-term consequences of VLBW that last till or emerge in adulthood. In addition, there have been relatively few studies on whether the adult outcomes of VLBW depend on sex or fetal growth. Within the Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults, we studied whether young adults with VLBW differ from term-born adults in psychological and psychophysiological functioning as well as in recollections of parenting, and whether potential group differences are modified by sex or intrauterine growth. The original cohort comprised 335 VLBW infants born between 1978 and 1985, treated at the Children s Hospital of Helsinki University Central Hospital, and discharged alive. A total of 373 infants born at term at the same birth hospitals were identified to form a control group. At the first follow-up visit in young adulthood (mean age 22.5 years), 166 VLBW (42.8% men) and 172 term-born control adults (40.1% men) participated. Of the VLBW participants, 33.1% were born small for gestational age (SGA; birth weight for gestational age < -2 SD), which was used as a crude indicator of poorer intrauterine growth. In conjunction with the first visit, the participants filled in questionnaires on personality, romantic attachment and the parenting behavior of their parents. In addition, blood pressure reactivity to psychosocial stress was measured in a subsample of 44 VLBW and 37 control adults. At the second follow-up visit, three years later (mean age 25.0 years), 113 VLBW (44.2% men; 37.2% SGA) and 105 control adults (42.9% men) participated, and their academic achievement was self-reported and neurocognitive abilities were tested. In addition, the parents of the participants filled in questionnaires on their own parenting behaviors. In comparison to the term-born adults, the VLBW adults scored lower in all the neurocognitive tests, and they had more often received remedial education, although they did not differ in years of education or in their grade point averages (Study I). The VLBW adults also showed a higher diastolic blood pressure reactivity to psychosocial stress (Study II). Sex and being born SGA modified the results concerning personality, romantic attachment and parenting. In the personality assessment, all the VLBW adults reported less fun seeking indicating less spontaneous eagerness for new, potentially rewarding actions, but only the VLBW-SGA women reported more behavioral inhibition than the term-born women (Study III). In relation to their romantic attachment style, the VLBW adults, with the exception of the VLBW-SGA women, reported less anxiety than the controls, indicating less concerns over being rejected by their partner. In contrast, the VLBW-SGA women reported increased attachment-related avoidance behavior (Study IV). In relation to parenting, the VLBW women reported that their mothers had been more protective and authoritarian than did women in the term-born group, but there were no group differences in parental care. The parents of the VLBW adults reported more supportive parenting than the parents of the term-born adults (Study V). In conclusion, we found that the VLBW adults differed from those born at term in all the areas of functioning included in the thesis. Of the VLBW adults, more alterations were found in women and in those with poor intrauterine growth. Overall, according to the results in young adulthood, VLBW may be related to vulnerabilities such as lower neurocognitive abilities and increased blood pressure reactivity; however, it may also give rise to potentially protective factors, such as higher parental involvement. Knowledge of the different vulnerabilities and protective factors could be utilized in planning interventions and optimal measures of support among preterm children and their families. en
dc.description.abstract Pikkukeskosena syntyminen ennustaa myöhempää psykologista ja psykofysiologista kehitystä Väitöstutkimuksessa verrattiin pikkukeskosina (syntymäpaino alle 1500 g) syntyneitä nuoria aikuisia täysiaikaisina syntyneisiin verrokkeihin psykologisissa ja psykofysiologisissa toiminnoissa. Ryhmät erosivat toisistaan kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Pikkukeskosina syntyneet suoriutuivat verrokkeja heikommin kognitiivisissa testeissä ja olivat saaneet peruskoulussa enemmän tukiopetusta, mutta eivät eronneet verrokeistaan opiskeluvuosien tai peruskoulun päättötodistuksen keskiarvon suhteen. Lisäksi pikkukeskosina syntyneiden verenpainereaktiivisuus psykososiaaliseen stressiin oli suurempi kuin verrokeilla. Persoonallisuuden piirteiden osalta pikkukeskosena syntyneet raportoivat vähemmän taipumusta hauskuuden tavoitteluun. Kiintymystyyliä koskevassa parisuhdekyselyssä pikkukeskosena syntyneet raportoivat vähemmän huolta torjutuksi tulemisesta kuin verrokit. Sikiöaikanaan hitaasti kasvaneet pikkukeskosnaiset erottuivat kuitenkin muusta keskosryhmästä raportoimalla verrokkinaisiin verrattuna voimakkaampaa välttämiskäyttäytymistä sekä yleisenä persoonallisuuden piirteenään että erityisesti parisuhteessaan. Vanhemmuuskyselyssä pikkukeskosnaiset raportoivat äitiensä olleen suojelevampia ja kontrolloivampia kuin verrokkinaiset. Pikkukeskosena syntyneiden vanhemmat itse raportoivat enemmän lasta tukevaa vanhemmuutta kuin verrokkien vanhemmat. Kaiken kaikkiaan tulosten mukaan pikkukeskosena syntyminen on yhteydessä riskitekijöihin kuten heikompiin kognitiivisiin taitoihin, kohonneeseen stressiverenpaineeseen ja voimakkaampaan välttämiskäyttäytymiseen, mutta myös mahdollisiin suojaaviin tekijöihin kuten vanhempien osallistuvaan vanhemmuuteen. Tietoa keskosten riskitekijöistä ja vahvuuksista voidaan hyödyntää keskoslasten ja heidän perheidensä parissa tehtävien tukitoimien suunnittelussa. Koska keskosten tehohoidon kehittymisen myötä pikkukeskosten selviytymisennuste on parantunut huomattavasti vasta viime vuosikymmenien aikana, pikkukeskosuuden aikuisuuteen ulottuvia tai aikuisuudessa ilmaantuvia pitkäaikaisseurauksia ei ole riittävästi voitu tutkia. Tämä väitöstutkimus valottaa osaltaan pikkukeskosuuden yhteyksiä myöhempään psykologiseen ja psykofysiologiseen kehitykseen. Tutkimus toteutettiin osana kohorttitukimusta 'Pikkukeskosen terveys aikuisiässä'. Alkuperäinen kohortti koostui vuosina 1978 1985 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella syntyneistä pikkukeskosista sekä heidän täysiaikaisista verrokeistaan. Ensimmäiselle tutkimuskäynnille varhaisaikuisuudessa (keski-ikä 22.5 vuotta) osallistui 166 pikkukeskosena (42.8% miehiä; 33.1% hidas sikiöajan kasvu) ja 172 täysiaikaisena (40.1% miehiä) syntynyttä tutkittavaa. Toiselle tutkimuskäynnille (keski-ikä 25.0 vuotta) osallistui 113 pikkukeskosena (44.2% miehiä; 37.2% hidas sikiöajan kasvu) ja 105 täysiaikaisena (42.9% miehiä) syntynyttä tutkittavaa. Koulusuoriutumista, persoonallisuutta, parisuhdekiintymystä ja vanhemmuutta tutkittiin kyselylomakkeilla ja kognitiivisia taitoja selvitettiin neuropsykologisilla testeillä. Verenpainereaktiivisuutta mitattiin 44 pikkukeskosena ja 37 täysiaikaisena syntyneen tutkittavan osajoukossa psykososiaalisen stressikokeen aikana. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-952-10-8430-0 fi
dc.relation.isformatof Helsinki: 2012, University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences, Studies in Psychology. 1798-842X fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject psykologia fi
dc.title Psychological and psychophysiological functioning of young adults born preterm: The Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults en
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Räikkönen-Talvitie, Katri fi
dc.ths Kajantie, Eero fi
dc.opn Wolke, Dieter fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
pyhala_thesis.pdf 953.6Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account