Valtion oikeus kieltäytyä tuloveroja koskevasta tietojenvaihdosta rajat ylittävissä tilanteissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508062729
Title: Valtion oikeus kieltäytyä tuloveroja koskevasta tietojenvaihdosta rajat ylittävissä tilanteissa
Author: Ketolainen, Kaisa
Other contributor: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Law
Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2012
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508062729
http://hdl.handle.net/10138/37562
Thesis level: master's thesis
Discipline: Fiscal law
Finanssioikeus
Finansrätt
Abstract: Tutkielmani tarkoitus on selvittää millä perustein valtio voi kieltäytyä toisen valtion tuloveroja koskevasta tietopyynnöstä rajat ylittävässä tilanteessa. Näkökulmani aiheeseen on ennen kaikkea Suomi-näkökulma. Tarkastelen viittä Suomen kannalta tärkeintä tietojenvaihtoa säätelevää oikeudellista instrumenttia, jotka ovat virka-apudirektiivi, veroasioissa keskinäistä virka-apua koskeva yleissopimus, Pohjoismainen virka-apusopimus, OECD:n malliverosopimus ja OECD:n laatima TIEA-mallisopimus. Tutkimusmetodi on ennen kaikkea oikeusdogmaattinen. Tarkastelen eri oikeudellisten instrumenttien valtioille asettamia velvoitteita. Lisäksi tuon esiin käytännöllisiä tietojenvaihtoon liittyviä näkökohtia. Vertailen ja erittelen näiden sopimusinstrumenttien sallimia kieltäytymisperusteita. Nämä kieltäytymisperusteet ovat viidessä eri oikeudellisessa instrumentissa hyvin samankaltaiset. Kieltäytymisperusteista olennaisin on tietojen kalastelu, jonka mukaisesti tiedon tulee olla ennalta oletetusti olennainen verotusmenettelyn kannalta, jotta toisella valtiolla olisi velvollisuus vastata tietopyyntöön. Kieltäytymisperusteen on sanottu asettavan tietojenvaihdon rima liian korkealle, ja sen mielekkyyttä kieltäytymisperusteena on epäilty. Ennalta oletetun olennaisuuden vaatimusta on täsmennetty mm. uusimmassa OECD:n malliverosopimuksen kommentaarissa. Valtio voi kieltäytyä tietojenvaihdosta myös, jos tiedot pyytänyt valtio ei ole ensin hyödyntänyt omia tietolähteitään loppuun tai jos joko tietopyynnön saaneen tai tietopyynnön esittäneen valtion kansallinen lainsäädäntö estää tiedon käyttämisen. Myös liikesalaisuuksien suojaaminen, ordre public –periaate ja syrjintä oikeuttavat kieltäytymiseen. Tietojenvaihdosta ei saa lähtökohtaisesti kieltäytyä ellei hyväksyttävästä kieltäytymisperusteesta ole nimenomaisesti mainittu. Ei-hyväksyttävinä kieltäytymisperusteina on kuitenkin nimenomaisesti tuotu esiin pankkisalaisuus, verovelvollisen tietojen suojelu, kansallisen intressin puute ja verosaamisen kiistäminen. Kaikissa viidessä oikeudellisessa instrumentissa on kielletty tietojenvaihdosta kieltäytyminen pankkisalaisuuteen vedoten, mikä on merkittävä paradigman muutos kansainvälisessä tietojenvaihdossa. Valtio ei voi vedota pankkisalaisuuteen kansallisen lainsäädännön kieltäytymisperusteenkaan nojalla vedoten kansallisen lainsäädäntönsä estävän pankkitietoihin pääsemisen. Tietoa pyytävän valtion rikkeet verovelvollisen tietojen asianmukaisessa suojaamisessa voivat oikeuttaa tietojenvaihdosta kieltäytymiseen vain veroasioissa keskinäistä virka-apua koskevan yleissopimuksen nojalla. Muiden instrumenttien mukaan verovelvollisen tietojen suojelu ei oikeuta kieltäytymiseen, ja verovelvollisen tietojen suojelun taso ja mahdolliset oikeusturvakeinot määräytyvät tiedot pyytävän valtion lainsäädännön mukaisesti. Viiden eri oikeudellisen instrumentin olennaisimmat erot eivät liity nimenomaisiin kieltäytymisperusteisiin, vaan ennen kaikkea tietojenvaihdon tapoihin. Kaikki viisi velvoittavat pyynnöstä tapahtuvaan tietojenvaihtoon. Virka-apudirektiivi ja veroasioissa keskinäistä virka-apua koskeva yleissopimus velvoittavat lisäksi oma-aloitteiseen tietojenvaihtoon, ja virka-apudirektiivi ja Pohjoismainen virka-apusopimus myös automaattiseen tietojenvaihtoon. Automaattista tietojenvaihtoa on pidetty keskeisenä tekijänä tosiasiallisesti vaihdetun tiedon määrälle ja oikeudellisen instrumentin tehokkuudelle. Muita eroja viidellä oikeudellisella instrumentilla on mm. niiden kattamien verolajien suhteen, TIEA-sopimuksen ja vanhempien OECD-malliverosopimuksien ollessa suppeampia kuin muut. Yhdessäkään viidestä oikeudellisesta instrumentista ei säädetä erityisistä sanktioista sopimusvelvoitteiden rikkomisen varalta, vaan erimielisyydet ohjataan ratkaisemaan pääasiallisesti neuvotteluteitse. Pohdinnan arvoista on, tulisiko tietojenvaihdon velvoitetta tehostaa tällä tavoin, ja onko kieltäytymisperusteisiin liittyvien velvoitteiden laiminlyönti liian helppoa. OECD on kehittänyt kuitenkin peer review –prosessin, jossa eri valtioiden tietojenvaihtoon liittyvää lainsäädäntöä ja käytäntöjä arvioidaan.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record