Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Magneettisten myrskyjen ajajista

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
MikkoMarsch.pdf 2.254Mb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/37589
Vie RefWorksiin
Title: Magneettisten myrskyjen ajajista
Author: Marsch, Mikko
Contributor: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos
Thesis level:
Abstract: Tässä työssä tutkitaan geomagneettisen aktiivisuuden ja eri magneettisten myrskyjen ajajien välistä yhteyttä. Tarkastellut myrskyn ajajat ovat Maan magnetosfääriin osuneet magneettiset pilvet vuosien 2003-2006 aikana, niihin liittyvät sheath-alueet ja pilven jälkeinen alue. Ajanjakso kuuluu auringonpilkkujakson laskevaan vaiheeseen. Eri ajajien vaikutukset haluttiin erotella toisistaan.

Dst-indeksi on yksi käytetyimmistä geomagneettisista indekseistä, joka kertoo magneettisen myrskyn etenemisestä ja voimakkuudesta. Se on kuitenkin melko hitaasti reagoiva, joten eri ajajien vaikutuksen erottelun parantamiseksi tutkittiin rengasvirtojen kuluttamaa tehoa. Se riippuu Dst-indeksin muutosnopeudesta ja ottaa myös huomioon virrankuljettajien vähenemisen. Korkean latitudin aktiivisuutta tarkasteltiin AL-indeksin avulla. Sisäisen magnetosfäärin energian kulutus voidaan kuvata AL- ja Dst-indeksien avulla, joten eri ajajien vaikutusta tutkittiin energiankulutuksella ionosfääriin ja rengasvirtaan.

Energiankulutusten suhteelliset osuudet koko tarkastelujaksolta olivat sheath-alueille, pilville ja pilven jälkeisille alueille: 19 %, 52 % ja 29 %. Vastaavat keskitehot alueittain olivat suhteessa 30 % 41 % ja 29 %. Tapauskohtaiset erot olivat suuria.

Eri ajajien aikana energia jakautui eri suhteissa energianieluihin. Energia jakautuu lineaarisessa sovituksessa rengasvirran ja ionosfäärin kesken sheath-alueen aikana suhteessa 0,27:1, pilvien aikana suhteessa 0,44:1 ja pilven jälkeisellä alueella suhteessa 0,24:1.

Kokonaisenergioita verrattiin integroituihin epsilon-parametreihin. Arvioitujen energioiden suhde integroituihin epsilon-parametreihin oli suurempi pilven jälkeisellä alueella kuin sheath-alueella ja pilven alueella. Sheath-alueella tapauskohtaiset erot olivat suurimmat. Suurimmissa myrskyissä epsilon-parametri kasvoi eri kertaluokkaan arvioituun energiankulutukseen nähden ajajasta riippumatta.

Myrskyjä verrattiin nousevan auringonpilkkuvaiheen aikaiseen tutkimukseen. Tässä työssä sheath-alueen merkitys oli pienempi, myrskyt olivat keskimäärin voimakkaampia ja pilven jälkeisen alueen merkitys korostui. Syynä eroihin on luultavasti Auringon magneettisen jakson vaiheen vaikutus pilvien polarisaatioon.
URI: http://hdl.handle.net/10138/37589
Date: 2012-11-19
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account