Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Stress and music performance anxiety

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteiden laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, beteendevetenskapliga fakulteten, institutionen för beteendevetenskaper sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences, Cognitive Brain Research Unit en
dc.contributor BRAMS, Montréal, Canada en
dc.contributor.author Simoens, Veerle fi
dc.date.accessioned 2012-11-22T08:45:15Z
dc.date.available 2012-12-04 fi
dc.date.available 2012-11-22T08:45:15Z
dc.date.issued 2012-12-14 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-952-10-8537-6 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37608
dc.description.abstract Acute and chronic stress, as well as accompanying changes of the hypothalamic-pituitary-adrenal (HPA) axis, affect cognitive processes, including memory. In professional musicians occupational stress and music performance anxiety (MPA) are a major source of concern during a musical career, whereas a boost is to a certain extent necessary for a musical performance. ---------- A protocol was successfully designed to induce acute stress in healthy students while measuring electro-encephalography (EEG). The protocol allowed for delineating the relationship between acute stress and sensory memory of different sound features. Acute stress attenuated this type of memory, particularly for sound duration. In addition, the protocol allowed for distinguishing between acute stress and mental workload, affecting the brain at different topographical sites. ------------ Chronic stress was studied in tinnitus patients. Among these, the HPA axis s feedback mechanism showed a greater and longer-lasting sensitivity, either as a consequence of chronic tinnitus or as a predisposing factor. In addition, the patients showed a greater sensitivity to auditory system stress. --------- A survey study investigated the stress and MPA experience of professional musicians. Debilitating MPA and boost were found to be not opposite but rather only distinct factors. In addition, debilitating MPA with a low career impact was found to be still under the influence of performance confidence and boost, with debilitating MPA with high career impact being related to health factors. Furthermore, debilitating MPA was also found to be related to perceived pressure, with boost being related to perceived support, providing possible anchor points in battling MPA. Identifying with one s instrument was revealed as another possible anchor point. Feeling in unison with the instrument proved to be most beneficial. en
dc.description.abstract Akuutti ja krooninen stressi sekä niiden yhteydessä muuntuva hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais akselin toiminta vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin ml. muistiin. Ammattimuusikoilla työperäinen stressi ja esiintymisjännitys muodostavat karikoita urakehitykselle. Esiintymisjännityksen kutkuttavaa läsnäoloa toisaalta tarvitaan esiintymisen onnistumiseksi. ---------- Väitöstutkimuksissa kehitettiin tutkimusasetelma akuutin stressin aikaansaamiseksi terveillä opiskelijoilla. Asetelmassa tutkittiin kuulomuistin toimintaa erilaisten äänten piirteiden uhteen stressin aikana EEG-mittausten avulla. Akuutti stressi heikensi kuulomuistin toimintaa erityisesti äänten keston suhteen. Lisäksi asetelmassa pystyttiin erottamaan akuutin stressin ja yleisen kognitiivisen kuormituksen aivovaikutukset. Kroonista stressiä tutkittiin tinnituspotilailla. Heillä hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais akselin palautemekanismi toimi pidempään ja herkemmin joko tinnituksen seurauksena tai sille altistavana tekijänä. Lisäksi potilaat olivat herkempiä kuuloaistissa ilmenevälle stressille. -------- Kyselytutkimuksella selvitettiin stressin ja esiintymisjännityksen kokemusta muusikkojen joukossa. Suoritusta heikentävä ja sitä parantava esiintymisjännitys eivät olleet vastakkaisia mutta selvästi erillisiä ilmiöitä. Suoritusta heikentävä esiintymisjännitys oli yhteydessä koettuun paineeseen, sen sijaan suoritusta parantava esiintymisjännitys oli yhteydessä koettuun tukeen. Ilmeni myös, että koettu vahva yhteyden tunne omaan soittimeen vähensi esiintymisjännityksen kokemusta. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-952-10-8536-9 fi
dc.relation.isformatof Helsinki: 2012, University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences, Studies in Psychology . ISSN-L 1798-842X, ISSN 1798-842X fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject psychology fi
dc.title Stress and music performance anxiety en
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Tervaniemi, Mari fi
dc.ths Hébert, Sylvie fi
dc.opn Kreutz, Gunter fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
dissertation_simoens.pdf 3.545Mb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account