Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Tiedän mik- mitä sana tarkoittaa. : Suomea toisena kielenä puhuvien objektin sijanvalinta ja sijanvalinnan taustalla oleva päättelyprosessi

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos, Suomen kieli ja kulttuuri fi
dc.contributor Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies en
dc.contributor.author Göken, Ina fi
dc.date.accessioned 2012-11-23T09:45:41Z
dc.date.available 2012-11-16 fi
dc.date.available 2012-11-23T09:45:41Z
dc.date.issued 2012-11-07 fi
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe2012112310021 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/37622
dc.description.abstract Tutkielmassa tarkastellaan neljän edistyneen suomea toisena kielenä puhuvan eli S2-puhujan objektin sijanvalintaa. Sijanvalintaa tutkitaan sekä informanttien käymän vapaamuotoisen keskustelun että tehtäväpohjaisen haastattelun perusteella. Tutkielman tavoitteena on selvittää minkälaisia standardin mukaisia sekä standardista poikkeavia objektiesiintymiä löytyy vapaasta kielenkäytöstä, ja miten objektin vapaa käyttö puheessa ja toisaalta kielioppitehtävissä suhteutuvat toisiinsa. Lisäksi tarkastellaan, minkälaisin perustein S2-puhujat valitsevat objektin sijan, ja pohditaan, miten tuloksia voisi soveltaa S2-opetukseen. Vapaan keskustelun objektiesiintymät ovat peräisin neljän informantin keskenään käymistä keskustelusta. Tietoisen valinnan aineisto pohjautuu kahteen tehtäväpohjaiseen haastatteluun, joihin kaksi informanttia on osallistunut kerrallaan. Objektitapauksia käsitellään niin kutsutun eliminointitaulukon mukaisessa järjestyksessä. Eliminointitaulukon avulla S2-puhuja pystyy jossain määrin tekemään päätelmiä objektin sijasta. Keskeisimpinä teoreettisina viitekehyksinä on hyödynnetty virhe- ja sisällönanalyysia sekä introspektiota. Vapaa keskustelu osoitti, että objektin sijanvalinta on edistyneillekin S2-puhujille ongelmallinen. Poikkeavissa objektitapauksissa käytetään pääosin nominatiivia muiden sijojen asemesta. Usein pitkiä vokaaleja vaativat partitiiviobjektit jäävät lyhyiksi. Nominatiivin liikakäyttö selittyy osittain objektin lyhyeksi jäävällä ääntämisellä. Myös joidenkin pronomineiden taivutus ja käänteinen sanajärjestys aiheuttavat vaikeuksia. Introspektiossa ongelmaksi osoittautui, että vaikka sijaan vaikuttavat tekijät ovat tiedossa, niin niitä ei ole helppoa tai yksiselitteistä soveltaa. Kaikille informanteille ei ole myöskään selvää, että totaaliobjektien välillä ei ole merkityseroa. Näin genetiivi valitaan esimerkiksi silloin, kun tarkoitetaan kokonaisuutta, vaikka tehtävälauseena olisi nominatiivia vaativa rakenne. Informanttien päättelyprosessi on monenlainen: objektin sijoja valitaan mallin mukaan, sanomalla erilaisia vaihtoehtoja ääneen, ja erilaisia ehtoja (esim. kielteisyys tai passiivi) soveltamalla. Toiset luottavat kuuloonsa, toiset etenevät valinnassa analyyttisemmin kielioppia soveltamalla. Suullisessa ja kirjallisessa objektin sijanvalinnassa on eroja. Suullisen sijanvalinnan poikkeamat kyetään analysoimaan ja korjaamaan, jos siihen on aikaa. Suurimmassa osassa introspektiivisia tehtäviä standardivastaus löytyy keskustelun kautta ja haastatteluparin avulla. Objektin sijanvalinnan standarditapausten lisääntyminen introspektiossa selittyy sillä, että informantit ovat tietoisia siitä, että valittavana on objektin sija. Lisäksi heillä on mahdollisuus pohtia vastauksia yhdessä haastattelukumppanin kanssa ja osaavampi kielenkäyttäjä pystyy tukemaan heikompaa valinnassa. Näin ollen introspektiivinen haastattelu on oivallinen väline myös oppia uusia objektin liittyviä asioita. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.title Tiedän mik- mitä sana tarkoittaa. : Suomea toisena kielenä puhuvien objektin sijanvalinta ja sijanvalinnan taustalla oleva päättelyprosessi fi
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu sv
dc.ths Kurhila, Salla fi
dc.ths Larjavaara, Matti fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
tiedanmi.pdf 991.0Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account